Pyhäinpäivänä omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, kukkia ja seppeleitä. Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
Viime vuosikymmeninä on tullut tavaksi, että monet seurakunnat järjestävät yleensä aamupäivällä vietettävän messun lisäksi pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksia. Niissä muistetaan kuluneen vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia ja sytytetään jokaisen muistoksi kynttilä.
Pyhäinpäivän ohella suomalaisille tärkeitä vainajien muistopäiviä ovat jouluaatto ja pääsiäisen tienoo.
Ei vain kuolleiden omaisten muistoksi Pyhäinpäivänä muistelun kohteena ovat myös kristikunnan pyhät, marttyyrit ja muut uskossa Kristukseen kuolleet. Pyhäinpäivää on vietetty maassamme 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina vuodesta 1955 lähtien. Päivän aiempi suomalainen nimi oli pyhäin miesten päivä. Pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi alkujaan erillistä juhlaa: kaikkien pyhien päivä (1.11.) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä (2.11.). Kirkkotekstiileissä ja osittain papin vaatetuksessa näkyvä liturginen väri on pyhäinpäivänä punainen tai varsinkin iltajumalanpalveluksessa valkoinen. Punaista väriä käytetään Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen symbolina. Se on myös veren ja tulen väri. Valkoinen on Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Se kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Pyhäinpäivä on kirkkovuoden pyhistä viidenneksi suosituin jumalanpalvelusten kävijämäärän perusteella. Pyhäinpäivän edellä ovat jouluaatto, ensimmäinen adventtisunnuntai, ensimmäinen joulupäivä ja kiirastorstai. YLE24 Pyhäinpäivän muistio