Halonen puhui ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Jyväskylän yliopiston Martti Ahtisaaren nimikkoluennossa maanantaina alkuillasta.
- Pidän tärkeänä, että säilytämme itse selvän eron nykyisen kaltaisen yhteistyön ja jäsenyyden, tai edes jäsenyyden kaltaisen suhteen, välillä. Siksi en esimerkiksi pidä mahdollisena, että Suomi tekisi yleisen poliittisen sitoumuksen osallistua Naton nopean toiminnan joukkoihin, mikäli nämä ylipäätään kumppanimaille avattaisiin, Halonen sanoi.
- Osallistuminen erillispäätöksillä yksittäisiin operaatioihin, joissa saattaa olla mukana erilaisia joukkoja, on toinen asia. Niihin osallistumisesta päätetään kuten tähänkin saakka, presidentti jatkoi.
Halonen ei sulje pois jäsenyyttä tulevaisuudessa Halonen ei pidä sotilasliitto Naton jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. Presidentti ei kuitenkaan sulje jäsenyyttä pois tulevaisuudessa. Presidentti siis toistaa selkeästi vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa linjataan seuraavan kerran vuonna 2008 hallituksen antamassa selonteossa. Keskusta, SDP ja Kokoomus ovat viime viikon aikana todenneet, ettei nykyiseen linjaukseen liittoutumattomuudesta ole halua tehdä ensi vaalikaudella (2007 - 2011) muutoksia. Käytännössä puolueet harkitsevat vakavasti mahdollista Nato-jäsenyyttä seuraavan kerran 5 - 7 -vuoden kuluttua. YLEn TV-uutiset, YLE24 Katso puolueiden Nato-kannanotot: >>> SDP ja kokoomus (TV-uutiset 7.11.) >>> Keskusta (TV-uutiset 6.11.) Lue myös viime päivien Nato-aiheiset uutisjutut: >>> Kansalaisista yhä harvempi mielii Natoon (11.11.) >>> SDP ei aja Nato-jäsenyyttä (9.11.) >>> Keskusta ei halua Suomea Natoon (6.11.) >>> Kokoomus pettyi keskustan Nato-kantaan (7.11.) >>> Tuomioja varoittaa liittoutumisen riskistä (10.11.) >>> Kääriäinen: Linja on määriteltävä (6.11.) >>> Jaakonsaari moittii Nato-sotkua (9.11.) Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 - lainaus selonteon tiivistelmästä: Suomi kehittää puolustuskykyään sotilaallisesti liittoutumattomana maana turvallisuusympäristönsä, erityisesti pohjoiseen Eurooppaan vaikuttavia muutoksia seuraten. Suomen on kaikissa tilanteissa kyettävä takaamaan maan itsenäinen toimintakyky. Uskottavalla kansallisella puolustuskyvyllä pyritään ehkäisemään turvallisuusuhkien syntyminen Suomen aluetta kohtaan. Puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan, mitä varten lähtökohtina ovat yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustusjärjestelmä. Uskottavan puolustusjärjestelmän kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihin ja puolustusvoimien rakennemuutoksen jatkamista.