Hyppää sisältöön

Muhammed-kuvista roihu

Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin. Kiista myös herätti keskustelun sananvapauden ja uskontojen kunnioittamisen välisestä suhteesta.

Pilakuvakiista kiristi Tanskan ja muslimien välejä

Kiista sai alkunsa syyskuussa 2005, kun tanskalainen Jyllands Posten -sanomalehti julkaisi 12 profeetta Muhammedia esittävää pilakuvaa. Yhdessä kuvista profeetta esimerkiksi kuvataan pommi turbaanissaan. Muslimit tuohtuivat, sillä kuvat loukkasivat heidän mielestään islamia. Islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä sekä Jyllands Postenilta että Tanskan hallitukselta. Pääministeri Anders Fogh Rasmussen kieltäytyi vedoten siihen, ettei voi puuttua lehdistönvapauteen. Myös Jyllands Posten torjui aluksi vaateen. Se sanoi halunneensa kuvien avulla kokeilla, onko sananvapaus Tanskassa kaventunut maahan muuttaneiden muslimien vaikutuksesta. Protestit laajenivat, pilakuvia julkaistiin useissa maissa Kiista kärjistyi, kun Fogh Rasmussen kieltäytyi tapaamaan muslimimaiden lähetystöä sillä perusteella, ettei ilmaisunvapaudesta neuvotella. Tästä tuohtuneina jotkut muslimimaat vetivät jopa lähettiläänsä Tanskasta ja eri puolilla muslimimaailmaa järjestetyt Tanskan vastaiset mielenosoitukset yltyivät monin paikoin väkivaltaisiksi. Syyriassa sytytettiin tuleen Tanskan ja Norjan lähetystöt ja Libanonissa poltettiin Tanskan konsulaatti. Mielenosoitukset vaativat useita kuolonuhreja mm. Pakistanissa. Euroopassa puolestaan useat lehdet alkoivat ilmaista tukeaan Tanskalle ja sananvapaudelle julkaisemalla Jyllands Postenin pilakuvat. Tammikuussa kuvat julkaistiin norjalaislehdessä ja myöhemmin muun muassa Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Hollannissa ja Espanjassa. Jupakka johti myös ministerieroihin. Italialaisministeri Roberto Calderoni sai lähteä, kun Libyassa puhkesi kymmenen ihmisen hengen vaatinut mellakka Calderonin esiinnyttyä t-paidassa, jossa oli Muhammed-pilakuvia. Ruotsin ulkoministeri Laila Freivalds jätti tehtävänsä, kun maassa oli noussut kohu siitä, että ulkoministeriön edustaja määräsi sulkemaan pilakuvat julkaisseen siirtolaisvastaisen Sverigedemokraterna-järjestön Internet-sivut. Libyan ja Libanonin sisäministerit saivat lähtöpassit väkivaltaisten mellakoiden vuoksi. Sanavapaus kiistan keskiössä Kiista nostatti laajan keskustelun sananvapaudesta ja sen suhteesta uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamiseen. Tanskan pääministeri korosti koko ajan, että hallitus kunnioittaa muslimeja muttei voi pyytää anteeksi vapaan ja riippumattoman lehdistön puolesta. Myös monet muut katsoivat, että kiistassa on kyse sananvapauden kunnioittamisesta. Toiset sen sijaan korostivat harkintaa sananvapauden käyttämisessä. Norjan pääministeri Jens Stoltenberg tuomitsi kuvien julkaisun Norjassa sanoen, ettei painovapaus ole painopakko. Yhdysvallat muistutti, että lehdistöllä on vapautensa, mutta myös vastuunsa. YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoi, ettei lehdistönvapautta saisi käyttää tekosyynä uskontojen loukkaamiseen. Jyllands Posten taipui tammikuussa pyytämään anteeksi muslimien loukkaamista. Päätoimittaja Carsten Juste sanoi helmikuussa, että sananvapauden vastustajat ovat voittaneet eikä kuvia olisi julkaistu, jos he olisivat tienneet seurauksista. Protestien motiivejakin epäiltiin

Väkivaltaiset protestit saivat tuomion sekä länsimailta että islamilaisten maiden johtajilta. Monet myös arvioivat, että väkivaltaisuuksien taustalla on muutakin kuin pilakuvakohu.

Fogh Rasmussen katsoi, että ääri-islamilaiset tahot käyttävät pilakuvakohua hyväkseen aiheuttaakseen levottomuuksia. Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi, että kyse on maailmanlaajuisesta jännityksestä radikaalin islamismin ja lännen välillä, ja ilman pilakuviakin vastaavaa olisi voinut tapahtua.

YK, EU ja islamilaisten maiden järjestö OIC:kin sanoivat yhteisessä lausunnossaan, että kiista on mennyt molemmilla puolilla liian pitkälle ja väkivaltaiset protestit vain turmelevat kuvaa islamista.

Tanskassa puolestaan hallituksen asettama tutkijaryhmä arvosteli toukokuussa hallituksen toimia. Ryhmän mukaan Fogh Rasmussenin päätös olla tapaamatta arabimaiden diplomaatteja oli virhe. Tanska ei halunnut dialogia eikä antanut arvoa kiistan toisen osapuolen näkemyksille, raportissa suomittiin.

Suomi sovittelevana Suomessa ulkoministeri Tuomioja arvioi, että Jyllands-Posten osoitti huonoa makua julkaistessaan pilakuvat. Hän korosti, että sananvapaus on yhteiskuntamme perusarvo, mutta sen vastuullinen käyttö meritsee, että kaikkiin uskontoihin kuuluvien uskoa kunnioitetaan. Arkkipiispa Jukka Paarma tuomitsi sananvapauden varjolla tapahtuvan uskovien ihmisten pyhinä pitämien asioiden tarkoituksellisen loukkaamisen. Kun kansallismieliseksi itseään kutsuva Suomen Sisu -järjestö julkaisi kuvat Internetissä, sekä presidentti Tarja Halonen että pääministeri Matti Vanhanen esittivät pahoittelunsa. Suomi sai helmikuussa myös oman jupakkansa, kun oululaisen kulttuurilehti Kaltion hallitus erotti päätoimittaja Jussi Vilkunan suomalaisen Muhammed-aiheisen sarjakuvan julkaisun takia. Kaltion Internet-sivuilla julkaistussa, Ville Rannan piirtämässä sarjakuvassa naamariin pukeutunut profeetta keskusteli sarjakuvapiirtäjän kanssa muun muassa sananvapaudesta. 31 Oulun tiede- ja kulttuurimaailman edustajaa arvosteli kirjeessään Vilkunan erottamista ja Suomen Sarjakuvaseura ilmoitti julkaisevansa Rannan sarjakuvan, jonka kärki ei seuran mukaan kohdistunut muslimeihin, vaan suomalaisen politiikan eliittiin. Paavin lausuntokin kohautti

Syksyllä pilakuvakohun jo laannuttua muslimien tunteet kuohahtivat uudelleen, kun he kokivat paavi Benedictus XVI:n puheen loukkaavaksi.

Puheessa paavi lainasi 1300-luvulla elänyttä kristillistä keisaria, joka puhuessaan väkivallan ja uskonnon suhteesta sanoi profeetta Muhammedin tuoneen maailmaan uutena vain pahoja ja epäinhimillisiä asioita. Tällaisena keisari piti muun muassa käskyä levittää uskoa miekalla.

Paavi pahoitteli kohua, joka hänen mukaansa johtui puheen ymmärtämisestä väärin. Paavin mukaan lainaus ei heijasta hänen omia mielipiteitään ja puheen tarkoitus oli aloittaa avoin ja rehellinen vuoropuhelu uskontojen välillä.

Paavi pyrki lämmittelemään suhteitaan muslimeihin myös marraskuisella vierailullaan Turkissa. Benedictus XVI mm. vieraili ensimmäisenä paavina Istanbulin Sinisessä moskeijassa ja myös ilmaisi tukeaan maan EU-jäsenyydelle.

Suosittelemme sinulle