Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta Mikael Agricolan kuolemasta. Perjantaina julkaistu kirja tarkastelee Agricolan elämää ja merkitystä teologina, mutta Heinisen mukaan Agricola oli myös laajasti sivistynyt kielimies.
- Se mitä aikaisemmin ei ole painotettu, on hänen merkittävä oppineisuutensa, kielitaitonsa ja lukeneisuutensa. Hän oli jonkinlainen suuri humanisti, Heininen sanoo.
Agricolasta puhutaan aina suomen kirjakielen isänä. Mutta kuinka laaja-alainen kielimies hän ylipäätään oli?
- Voi sanoa, että hänellä oli kolme kirjakieltä. Ensimmäinen oli latina, jota kaikki sivistyneet puhuivat, lukivat ja kirjoittivat. Sen lisäksi hän hallitsi ruotsin ja suomen. Hän osasi myös saksaa erittäin hyvin ja käänsi saksasta.
- Lisäksi hän oli myös perehtynyt kreikkaan, josta hän suomensi suoraan. Tällainen kirjo oli tuon ajan maailmassa aika laaja.
Agricolan elämä ja teokset on koottu nyt yksiin kansiin. Heinisen mukaan miehen elämästä riittää kuitenkin yhä erittäin paljon tutkittavaa.
- Agricolalta on olemassa 2 500 sivua suomalaista tekstiä. Se, mihin en ole lainkaan puuttunut, on Agricolan kieli. Siitä ei ole modernia kokonaisesitystä. Totta kai myös elämäkerrassa ja näissä teosten synnyissä on vielä erittäin paljon tutkimista. Eli ei tämä mikään päätös ole.