Vanderbiltin yliopiston tutkijaryhmä löysi Nanchocin laaksosta Pohjois-Perusta merkkejä myös maapähkinöiden viljelysta 7 600 vuotta sitten ja puuvillapelloista 5 500 vuoden takaa. Lajeja ei esiintynyt alueella kotoperäisinä, joten ne on täytynyt siirtää peltoihin tarkoituksella. Alueelta löydettiin merkkejä myös mukulakasvien ja hedelmien viljelystä sekä puutarhatilkuista, kastelukanavista ja varastorakennuksista. Maasta nousi myös muinainen kuokka. Tutkijaryhmän johtaja antropologi Tom Dillehay arvelee, että viljelyn kehittyminen sai aikaan voimakkaita kulttuurisia ja sosiaalisia muutoksia. Ne puolestaan johtivat järjestäytyneen yhteiskunnan ja uusien kaupunkien syntyyn Andien tasangoille ja rannikolle 4 000 - 5 000 vuotta sitten, Dillehay sanoo. Lähi-idässä viljeltiin ensimmäisen kerran vehnää, ohraa ja palkokasveja nykytiedon mukaan 10 000 - 12 000 vuotta sitten. Merkkejä varhain alkaneesta viljelystä on löydetty myös Kiinasta, Kaakkois-Aasiasta ja Yhdysvaltain itärannikolta. Yhdysvaltalaisen Smithsonianin luonnontieteellisen museon kuraattori Dolores Piperno pitää todennäköisenä, että suuret ympäristönmuutokset viimeisen jääkauden jälkeen saivat ihmiskunnan tarttumaan kuokkaan samanaikaisesti useilla maapallon kolkilla. AP, YLE Uutiset
Artikkeli on yli 14 vuotta vanha
Varhainen maanviljelys yllätti tutkijat Etelä-Amerikassa
Maanviljelys vakiintui Etelä-Amerikassa lähes yhtä varhain kuin ihmiskunnan ensimmäisillä tunnetuilla pelloilla Lähi-idässä, kertoo tuore tutkimus. Yhdysvaltalaiset tutkijat yllättyivät havaitessaan, että nykyisen Perun alueella oli kurpitsaviljelmiä jo lähes 10 000 vuotta sitten, kertoo tiedelehti Science.