Hyppää sisältöön

Uusi hedelmöityshoitolaki karkotti luovuttajat

Uusi hedelmöityshoitolaki on pelästyttänyt sukusolujen luovuttajia. Syyskuussa voimaan astuva laki vaatii rekisteröimään sukusolujen luovuttajan henkilötiedot.

Väestöliiton Oulun klinikan ylilääkäri Sinikka Nuojua-Huttunen uskoo tilanteen jäävän väliaikaiseksi.

- Epätietoisuus on aiheuttanut hankaluutta. Kun tiedetään, mitä se todella merkitsee ja tulee uusi sukupolvi, uskon että lahjoitustoiminta taas elpyy, hän sanoo.

Siittiöiden ja munasolujen lahjoittajista on ollut pulaa jo ennen uutta hedelmöityshoitolakia.

Tampereella pula on krooninen, ja hedelmöityshoitojonot ovat venyneet kahteen vuoteen. Helsingissä tilanne on yhtä huono, Oulussa hoitoon voi päästä jo puolessa vuodessa. Turussa munasolujen lahjoittajia on ollut alkuvuonna puolet tavallista vähemmän.

Ulkomaille hedelmöityshoitoon lähtevien määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka hoitojonot Suomessa ovat pitkät.

Väestöliiton hedelmöityshoitoon voi jonottaa myös toisen paikkakunnan klinikalle, jolloin hoito voidaan järjestää kahden klinikan yhteistyönä. Pulaa etenkin siittiöistä Lahjoittajan anonymiteetin poistuminen uhkaa karsia erityisesti siittiöiden lahjoittajia, kertoo erikoislääkäri Anna-Kaisa Poranen Väestöliiton Turun klinikalta. - Yli puolet munasolun luovuttajista on rekisteröitynyt, siittiöissä asia on toisin. Ehkä luovuttajat ovat odotelleet lain lopullista sisältöä, mutta nyt he voisivat tulla ottamaan selvää, Poranen kehottaa. Ylilääkäri Nuojua-Huttunen uskoo asenteiden kehittyvän; tulevaisuudessa henkilötietojen rekisteröiminen sukusoluja lahjoitettaessa tuntuu itsestään selvältä asialta. YLE Uutiset

Suosittelemme sinulle