Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Uusi tutkimus syventää kuvaa antiikin tanssista

Antiikin tanssia tutkineen Marjaana Vesterisen väitöskirja monipuolistaa kuvaa antiikin tanssimistilanteista, jotka on aiemmin usein mielletty prostituutioksi. Tutkimuksessa käytetty egyptiläinen kirjallisuusaineisto paljastaa, että tanssi oli vahvasti läsnä arjen juhlissa.

Avaa Yle-sovelluksessa

Antiikin kirjallisuudessa ammattitanssijat yhdistetään usein prostituutioon ja heidän moraaliaan pidetään arveluttavana. Vesterisen käyttämän egyptiläisen aineiston mukaan asia ei ole näin yksiulotteinen.

- Aineiston mukaan tanssijoita palkattiin tiettyihin tilanteisiin. Aineistossa ei ole moralistisia kommentteja eikä viitata mielleyhtymiin. Tanssija oli tanssija, painottaa Vesterinen.

Hänen mukaansa ei kuitenkaan varmasti tiedetä, onko tanssimistilanteissa tapahtunut jotain muutakin. Prostituutiota on ehkä esiintynyt jossain tilanteissa, mutta ei aina, painottaa Vesterinen.

Tanssi nivoutui vahvasti osaksi arkea Marjaana Vesterinen perehtyi väitöskirjassaan ensisijaisesti niin sanottuihin dokumentaarisiin lähteisiin, erityisesti papyruksiin. Niiden perusteella vahvistui käsitys, että tanssi on ollut egyptiläisessä yhteiskunnassa vahvasti läsnä vuosina 100 - 400 jKr. Vaikka tanssi liittyi useimmissa tapauksissa juhliin, se oli silti varsin arkinen asia. Tanssi ei ollut mitenkään eksoottista tai kummallista. Vesterinen ei halua arvailla, miltä antiikin ajan tanssi on näyttänyt. Tanssijoiden vaatetuksesta voidaan kuitenkin saada lähteiden perusteella jonkinlainen käsitys. - Aika usein naistanssijoilla oli osittain läpinäkyvä vaatetus, joka näytti vartalon ääriviivat. Vaatteissa oli kuitenkin volyymia, joka taas antaa vihjeen liikkeestä. Miestanssijoiden vaatetuksessa oli enemmän vaihtelua. Usein esimerkiksi sukupuolielimet olivat näkyvissä, mikä selvästi korostaa hedelmällisyyttä ja myös uskonnollisuutta. Antiikin tanssi on vähän tutkittu alue Antiikin ajan tanssia on tutkittu varsin vähän verrattuna esimerkiksi antiikin ajan teatteriin tai musiikkiin. Meille ei ole säilynyt lähteitä, jotka toisivat tanssin liikekielen ja visuaalisuuden kovin hyvin esille. Tutkija Vesteristä kiehtoo ajatus, mitä kaikkea saadaan selville kun eri lähdemateriaaleja kartoitetaan lisää. - Yksi iso, vähän tutkittu lähdeaineisto ovat piirtokirjoitukset. Järjestelmällistä kartoitusta eri puolilta antiikin maailmaa ei ole tehty. Toinen tutkimaton alue ovat kuvalliset lähteet. Tanssiaiheinen kuvamateriaali on jäänyt ihan lapsipuolen asemaan, harmittelee Vesterinen. Marjaana Vesterisen väitöskirja Tanssi ja ammattitanssijat roomalaisajan Egyptissä hyväksyttiin Helsingin yliopistossa perjantaina.

Suosittelemme sinulle