Suomen Akatemian Gentrans-tutkimuksen alustavien tietojen mukaan käsitys suurista ikäluokista itsekkäänä ja ahneena sukupolvena muuttuu varsin anteliaaksi. Suomessa 1945-50 syntyneet suuret ikäluokat antavat eniten rahaa ja apua keskimäärin 31-vuotialle, aikuisille lapsilleen Euroopassa.
Suomen jälkeen kärjessä ovat Ruotsi ja sen jälkeen Itävalta, Kreikka ja Saksa. Vähiten apua antoivat tutkimuksen mukaan suuret ikäluokat Espanjassa, Sveitsissä, Italiassa ja Belgiassa.
Tuloksia selittää osittain se, että lapset muuttavat Pohjoismaissa varhain pois kotoa. Eteläisen Euroopan maissa lapset asuvat pitempään kotona ja saavat ruuan sekä asunnon.
Toisaalta vauraissa ja parempipalkkaisissa Keski-Euroopan maissa vanhemmat tukivat vain vähän lapsiaan. Suomalaisten suurien ikäluokkien tuki aikuisille lapsilleen oli monipuolista.
Väestöliiton erikoistutkijan Anna Rotkirchin mukaan vanhemmat auttavat lapsiaan paljon. Lapsia autetaan muutoissa, lastenhoidossa, kuljetuksissa ja yllättävän paljon myös taloudellisesti. Vanhemmat eivät kuitenkaan koe auttamista mitenkään pakolliseksi.
Yli puolet suurista ikäluokista antoi aikuisille lapsilleen taloudellista tukea perushankintoihin kuten ruokaan vaatteisiin ja asumiseen. Yli neljännes antoi rahaa taloudenhoitoon, isoihin hankintoihin ja matkoihin aikuisille lapsilleen. Lähes 10 prosenttia antanut ennakkoperintöä. Varakkaimmat vanhemmat antoivat eniten mutta pienituloisistakin puolet auttoivat lapsiaan.
Täysi-ikäisten lasten tuki vanhemmilleen on sen sijaan paljon vähäisempää. Aikuisista lapsista vain vähemmän kuin prosentti tuki vanhempiaan. Tutkimuksen mukaan sukupolvien välinen ristiriita on paljolti myytti ja ydinperheen siteet ovat ainakin taloudellisesti Suomessa hyvin voimakkaammat kuin muissa Euroopan maissa.
YLE Uutiset