Ryhmän on määrä tarkastella, kuinka EU:n ja sitä laajemman alueen vakautta ja vaurautta voi parhaiten palvella pitkällä aikavälillä.
Ajatus viisaiden ryhmästä oli alun perin Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn, joka ei kannatakaan Turkin liittymistä EU:hun. Toimeksiannossa ei viitatakaan EU:n rajoihin eikä laajenemiseen. Siitä on rajattu pois myös unionin instituutioita ja rahoitusta koskevat kysymykset.
Sen sijaan ryhmän tehtävänä on pohtia EU:n menestymisen edellytyksiä ja asemaa vuosina 2020 - 30 talouden, sosiaalisen vastuun, oikeusturvan, energian ja ilmastonmuutoksen osalta. Työn on määrä valmistua viimeistään kesäkuussa 2010. Suomi ajanut Ollilaa jäseneksi Alle kymmenen hengen ryhmän johtoon kaavailtiin pitkään Latvian entistä presidenttiä Vaira Vike-Freibergaa. Monet jäsenmaat ovat kuitenkin alkaneet epäillä, riittävätkö hänen kykynsä ja kokemuksensa näin vaativaan tehtävään. Espanja päätti kokeilla kepillä jäätä ja asetti ehdolle entisen pääministerinsä Felipe Gonzalesin. Pohjolan ja Itämeren maita ehdotus raivostutti, sillä unionin kaksi näkyvintä virkaa ovat jo nyt toinen portugalilaisen ja toinen espanjalaisen hallussa. Saksan kerrotaan sittemmin tehneen selväksi, ettei Gonzales tule kysymykseen. YLE Uutisten saamien tietojan mukaan Jorma Ollilaa ei asettanut puheenjohtajan tehtävään ehdolle Suomen hallitus, joka on tarjonnut häntä vain ryhmän jäseneksi. Suomi ei myöskään aktiivisesti aja Ollilan ehdokkuutta. Näin halutaan osoittaa hienotunteisuutta pienen Baltian maan ehdokasta kohtaan. Kuka Ollilan ehdokkuuden on ottanut esiin, sitä ei tänään haluttu kertoa. Voi hyvin olla, että perjantain kokouksessa EU:n valtionpäämiehet onnistuvat sopimaan vain ryhmän puheenjohtajasta ja sen toimenkuvasta. Voi myös olla, että valittavalle puheenjohtajalle itselleen annetaan mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä muut ryhmään tulevat.