Karsimiseen on johtanut vuokra- ja energiamenojen kasvu. Valtion taidemuseon ylijohtajan Risto Ruohosen mukaan museolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden menojen nousuun, joten vastaavat säästöt täytyy löytää jostain.
- Kyse on jo puolen miljoonan euron kustannusrasitteesta. Säästöt kohdistuvat muihinkin menoihin kuin opastuksiin, sanoo ylijohtaja Ruohonen.
Näyttelytoimintaa ei haluta karsia Viime vuosina Valtion taidemuseo ei ole saanut kasvaviin menoihin juurikaan indeksikorotuksia. Ylijohtaja Ruohosen mukaan säästökohteet etsittiin rahaa tuottamattomista ilmaistoiminnoista, koska näyttelytoimintaa ei haluttu supistaa. - Näyttelytoiminnan leikkaaminen olisi hölmöläisen hommaa, koska silloin jäisi tuloja kertymättä. Seuraavassa vuodenvaihteessa ajautuisimme vielä huonompaan tilanteeseen, ylijohtaja laskee. Ilmaisten opastusten lisäksi Valtion taidemuseossa on vähennetty ilmaisiltojen määrää. Aiemmin ilmaisiltoja tarjottiin kerran viikossa, nyt museoihin pääsee ilmaiseksi vain kerran kuussa. Tarkoitus on ohjata esimerkiksi matkailijoita maksullisiksi kävijöiksi. Säästöistä on tullut kriittistä palautetta
Säästöpäätökset ovat herättäneet keskustelua myös Valtion taidemuseon henkilökunnan keskuudessa. Risto Ruohosen mukaan ihmiset ovat olleet pettyneitä. Hän sanoo kantavansa säästökeinoista täyden vastuun.
- Valtion taidemuseo on valtion virasto. Budjettipäätöksistä ja hinnoittelupäätöksistä vastaa ylijohtaja, korostaa Ruohonen.