Kaikkiaan viime vuonna esihistoriallisen ajan ja historiallisen ajan muinaisjäännösten tutkimuksiin käytettiin hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Viime vuonna yritysten ja yhteisöjen osuus oli yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.
Yritykset ja yhteisöt eivät kuitenkaan rahoita kaivauksia hyvää hyvyyttään, vaan muinaismuistolain velvoittamana. Tapaukset koskevat yleensä maankäyttöhankkeita muinaisjäännösalueilla. Lain mukaan maankäyttöhankkeen toteuttaja on velvollinen rahoittamaan hankkeen aiheuttamien arkeologisten kaivausten kustannukset.
Tielinjan alle jäävä jäännös tutkittava Jos esimerkiksi uusi tielinjaus menee muinaisjäännösalueen läpi, pitää hankkeen toteuttajan maksaa muinaisjäännöksen erityinen tutkiminen tai toimenpiteet sen säilyttämiseksi. Yksityisten henkilöiden ei kuitenkaan tarvitse maksaa omien maankäyttöhankkeidensa aiheuttamia kaivauksia, vaan niiden rahoituksen hoitaa valtio. Muinaismuistolain nojalla saadun rahoituksen osuus Museoviraston kaivausten kokonaisbudjetista on kasvanut selvästi 2000-luvun aikana. Vuonna 2001 yritysten ja yhteisöjen osuus kaivausten rahoittamisesta oli hieman alle 40 prosenttia, mutta sen jälkeen muinaismuistolain nojalla on saatu vuosittain keskimäärin yli puolet kaivausrahoista. Toistaiseksi korkein huippu saavutettiin viime vuonna. Työllisyysvaroista saatu raha pienentynyt Museoviraston budjettivarojen osuus kaivausten rahoituksesta on 2000-luvun aikana vaihdellut 15 ja 28 prosentin välillä. Samaan aikaan esimerkiksi työllisyysvaroista saatu rahoitus on pienentynyt selvästi. Viime vuonna työllisyysvaroista rahoitettiin noin 10 prosenttia kaivauksista. Vielä vuosituhannen alussa työllisyysvaroista rahoitettiin liki 40 prosenttia kaivauksista. Museoviraston arkeologian osaston yli-intendentin Helena Taskisen mukaan työllisyysrahan vähenemisen taustalla on TE-keskusten tiukentuneet kriteerit. Kaivaukset eivät työllistä pysyvästi, joten niille ei myöskään myönnetä enää työllistämisvaroja. Muinaisjäännöslain nojalla saatua rahoitusta puolestaan ei voi käyttää muihin kuin lain määräämiin kohteisiin. Muihin kuin maankäyttöhankkeiden aiheuttamiin kaivauskohteisiin on siis käytettävissä entistä vähemmän rahaa. Taskisen mukaan kaikkiin kiinnostaviin kaivauskohteisiin ei viime vuosina olekaan onnistuttu löytämään rahoitusta. Myös Museoviraston omien koekaivausryhmien budjetti on pienentynyt niin, että kenttätöissä ei voida olla niin paljon kuin on tarve. YLE Uutiset