Vanhoja hylättyjä valokuvia löytyy roskiksista ja kirpputoreilta - valitettavan usein kuvat päätyvät kuitenkin tulipesään. Asiantuntijaa hirvittää, sillä Museovirastoon otokset olisivat tervetulleita.
- Ajallisesti raja on suuri. 1800-luvun materiaali on edelleen se, mikä kiinnostaa meitä suuresti, mutta 1900-luku eli lähimenneisyys, siitä olisimme myös erittäin kiinnostuneita - tietojen kera, kertoo Museoviraston kuva-arkiston johtaja Sirkku Dölle. Uhkana on, että nykyhetki jää taltioitumatta. Toiveena olisi saada otoksia arkisista askareista, vapaa-ajasta, opiskelusta, perhejuhlista ja työnteosta. - Eivätkä yrityksetkään enää sillä tavalla - kun uusivat järjestelmiään tai vaihtavat tilojaan - kuvaa toimipisteitään, kun ennen vanhaan tilattiin paikkakunnan ammattikuvaaja kuvaamaan, Dölle sanoo. Museoviraston Suomen kattavimmassa valokuvakokoelmassa kuvia on arviota 2,5 miljoonaa. Joukossa on erittäin arvokkaita otoksia, joista vanhimmat 1830-40-luvun taitteesta. Kaikkia tietoja henkilöiden nimistä, kuvauspaikoista ja ajankohdista ei ole pystytty selvittämään. Vain osa arkiston kuvista on toistaiseksi tallennettu digitaalisesti. Syksyllä alkavan projektin tarkoituksena on saada ainakin 40 000 kuvaa digitoitua katsottaviksi internetiin. Hankkeeseen on saatu EU-tukea ja siten palkattua lisää työntekijöitä. - Olemme pieni kansakunta ja myös kuvia meillä on itse asiassa vähän. Toivon, että kaikki sen mitä meillä on kotien kätköissä, saataisiin talteen, Dölle sanoo. YLE Uutiset