Kukaan EU-johtajista ei kuitenkaan halunnut asettaa sanktioita Venäjää vastaan. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy sanoi, että EU-maiden johtajien välillä vallitsi yhteisymmärrys Brysselissä pidetyssä huippukokouksessa maanantaina.
EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoi, että alustavasti sovitun kumppanuussopimuksen neuvottelupäivän, 15. syyskuuta, toteuminen riippuu Venäjän joukkojen liikkeistä. Barroso painotti, ettei minkäänlaisia kumppanuusneuvotteluja käydä ennen kuin Venäjä noudattaa vetäytymiskäskyä. Barroson mukaan viimeaikaisten tapahtumien valossa kumppanuutta Venäjän kanssa ei voi jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy ilmoitti matkustavansa yksin Moskovaan ensi maanantaina ja sanoi, että 8. syyskuuta järjestettävä tapaaminen on merkittävä EU:n ja Venäjän välillä. Sekä Sarkozy että EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso painottivat, että EU haluaa modernin kumppanuuden Venäjän kanssa.
Brown ei kommentoinut päätöstä Britannian pääministeri Gordon Brown ei halunnut kommentoida kokouksen päätöstä vaan hän poistui Brysselistä toimittajille puhumatta. Britannian viranomaiset sanovat kuitenkin Browin olevan tyytyväinen kokouksen tulokseen. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että kokous oli osoitus EU-maiden yhtenäisyydestä. Johtajien mukaan EU:n ja Venäjän suhde on nyt risteyksessä, mutta Moskova ei saa eristää itseään Euroopasta. Kumppanuussopimus EU:n ja Venäjän suhteiden perusta Etenkin Britannia on vaatinut Euroopan unionia keskeyttämään neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta vastalauseena Venäjän toimille Georgiassa. Keskustelujen olisi määrä alkaa Brysselissä kuun puolessavälissä. Tukea Britannia on saanut ainakin Puolalta ja Liettualta. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus muodostaa perustan EU:n ja Venäjän suhteille. Sopimus kattaa EU:n ja Venäjän poliittiset, taloudelliset ja kaupalliset suhteet sekä kulttuurisuhteet. Edellinen kumppanuussopimus solmittiin vuonna 1997 ja se umpeutui vuoden 2007 lopussa, minkä jälkeen sopimus on voimassa automaattisesti vuoden kerrallaan, ellei kumpikaan osapuoli sano sitä irti tai uutta sopimusta solmita. Taloudellinen riippuvuus rajoittaa EU:n toimia Venäjä on tunnustanut Georgian kapinallisalueiden Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden ja on edelleen pitänyt joukkojaan varsinaisen Georgian alueella.
EU:n piirissä on esiintynyt erimielisyyttä siitä, kuinka jyrkästi EU:n tulisi vastata Venäjän toimiin. Saksa ja Ranska ovat varoittaneet, ettei Venäjää pitäisi eristää. Britannia ja monet entiseen itäblokkiin kuuluneet EU-maat ovat vaatineet Venäjälle jotain seuraamuksia.
EU:n toimia rajoittaa monien EU-maiden riippuvuus Venäjän maakaasun ja öljyn toimituksista. Venäjä toimittaa noin neljänneksen EU:n käyttämästä maakaasusta. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan esittää, että aseiden vienti Georgiaan pitäisi kieltää, kunnes Georgian johto on vaihtunut.