Lisäksi hallitusryhmät päättivät, että YLEn julkista palvelua tulee valvomaan ulkopuolinen, YLEn johdosta riippumaton neuvosto. Uudesta neuvostosta on tarkoitus tehdä entistä kattavampi ja itsenäisempi.
- YLEn valvonnan osalta tarvitaan tarkastelua. Uuteen neuvostoon tulee kuulumaan kansanedustajia tai eduskunnan nimeämiä tahoja sekä ulkopuolisia media-alan asiantuntijoita. Ei kuitenkaan YLEn kilpailijoita, viestintäministeri Suvi Lindén kertoo.
Hallitusryhmien päätöksen mukaan nykyiseen televisiomaksuun tulee kolmen prosentin korotus ensi vuonna. Vuodesta 2012 jokainen asuntokunta maksaa uuden YLE-maksun mukaisen summan.
- Kun tämä on veroluonteinen maksu, niin sitä ei voi avoimeksi jättää. Meillä on sellainen käsitys, että se on 10-15 euron kokoinen haarukka, joka sitten tähän lakiin tullaan asettamaan. Lähtökohta on, että se haarukka pyörii 175 euron ympärillä. Mutta viime kädessä seuraava hallitus tulee sitten määrittelemään ensimmäisen yleisradiomaksun tason, Lindén toteaa.
Pientituloisille ei suoraa helpotusta
Pienituloisten maksurasituksen vaikutuksia selvittämään asetetaan erillinen työryhmä.
- Vapautusta pienituloisille maksusta ei ole luvassa, sanoo viestintäministeri Suvi Lindén (kok.)
LIndénin mukaan pienituloisten asemaa helpotetaan muiden yhteiskunnan tukimuotojen kautta.
- Ne valmistellaan ministeri Liisa Hyssälän (kesk.) johdolla, ja ne tuodaan hallituksen kehysriiheen, jonka jälkeen ne käsitellään muiden ratkaisujen yhteydessä. Niissä sitten katsotaan, millä tavalla pienituloisten arkea helpotetaan, Linden sanoo.
Hallitusryhmät sopivat myös, että yritysten maksuihin tulee liikevaihtoon perustuva asteikko. Liikevaihdoltaan yli 400 000 euron yritykset maksaisivat tulevaisuudessa noin nykyisen televisiomaksun suuruisen maksun eli noin 250 euroa vuodessa. Yli miljoonan euron liikevaihdon yritysten maksu olisi noin 630 euroa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) jääväsi itsensä asiasta päättäneestä ryhmästä. Hänen puolestaan ryhmässä oli Paula Lehtomäki (kesk.).
Kerran vuodessa maksettaessa tv-maksu on nyt hieman päälle 224 euroa. Kaavailtu korotus nostaisi maksua ensi vuonna noin 7 eurolla.
Uudesta elimestä linjaukset myöhemmin
Linjaukset YLEn valvontaan tulevasta neuvostosta tehdään Lindénin mukaan myöhemmin.
Hän väläytti myös sellaista mahdollisuutta, että YLEn hallintoneuvosto jatkaisi ja neuvosto tulisi sen lisäksi.
Hallintomallin uudistus valmistellaan virkamiestyönä liikenne- ja viestintäministeriössä. Selvitettävänä on uuden valvontaneuvoston suhde hallintoneuvostoon, sen toimivalta ja kokoonpano.
Suvi Lindénin mukaan valvontaneuvostoon tulee todennäköisesti kansanedustajia tai eduskunnan nimeämiä henkilöitä. Lisäksi siihen tulee ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osaavat arvioida uusia mediapalveluja.
Uudistuksia kaikissa EU-maissa
Yleisradioyhtiön ulkopuolisen valvontaelimen asettaminen perustuu EU:n komission ohjeistukseen, joka koskee kaikkia jäsenmaita. EU edellyttää, että julkisen palvelun yhtiö palvelee kansakunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita.
Neuvoston perustaminen on työn alla useissa EU-maissa, mutta vasta Britannian yleisradioyhtiöllä on toiminnassa valvontaelin, BBC Trust. Se on noin 60 työntekijän virasto. Se valvoo, että BBC noudattaa uusissa palveluissaan kuten netissä ja uusilla tv-kanavillaan yleisradioyhtiölle kuuluvaa tehtävää. Se valvoo myös sitä, ovatko uudet palvelut tarpeellisia BBC:lle.
EU:n ohjeistuksen mukaan yhtiötä valvovan neuvoston täytyy olla yhtiön ulkopuolisen tahon nimittämä. Muuten jokainen maa voi itsenäisesti päättää valvonnasta.
Tutkijat: Ylellä jo ulkopuolinen valvoja
Median hallintoon perehtynyt professori Gregory Lowe Tampereen yliopistosta on sitä mieltä, että Ylen hallintoneuvosto on jo ulkopuolinen valvontaelin.
Hän ei näe uutta valvontaneuvostoa Suomessa tarpeellisena. Hänen mielestään ulkopuolinen valvontaelin on enemmän tarpeellinen maissa, joissa yleisradioyhtiöt rahoittavat toimintaansa myös mainonnalla tai maissa, joissa yhtiö on meitä enemmän poliitikkojen ohjauksessa.
Journalistiikan professori Tom Moring Helsingin yliopistosta sanoo, että uusi elin voi olla hyvä, jos sen tehtävä on selkeästi määritelty ja sen jäsenet ovat suomalaisen median asiantuntijoita. Valvontaneuvosto ei saisi kuitenkaan rajoittaa liiaksi julkisen palvelun tehtävää.
Pienessä maassa tarvitaan Moringin mukaan vahvaa julkisen palvelun yhtiötä, koska olemme myös kansainvälisen tarjonnan puristuksessa ja viestintä pirstoutuu.
- Pitää olla suomalaista kulttuuria palvelevaa mediasisältöä myös internetissä ja uusissa mediapalveluissa. Julkisen palvelun tehtävä on oltava laaja ja sen on tuotettava myös kansallisia kulttuuri-, viihde- ja urheiluohjelmia, sanoo Tom Moring.
