Suomi: ruusu (KT)
Lue teksti ja vastaa, ovatko väittämät oikein vai väärin.
Tarinoiden ruusu
Ruusunkukka kantaa mukanaan runsaasti symboliikkaa ja tarinoita. Ruusu liittyy kulttuuriperintöömme sekä kirkollisissa yhteyksissä että esimerkiksi kirjallisuudessa.
Antiikin aikana juhlissa koristauduttiin ruusuin, uskottiinhan Afroditen keksineen ruususeppeleen. Katolinen kirkko leimasikin ruusun aluksi pakanalliseksi. Roomalaiset käyttivät kuitenkin ruusuja vakavissakin yhteyksissä. Niitä vietiin muun muassa hautojen koristeeksi. Ruusunkukkaa käytettiin antiikissa lisäksi luottamuksen merkkinä: seurustelupaikan kattoon kiinnitetty tai kuivattu ruusu tarkoitti, että sen alapuolella käydyt keskustelut olivat luottamuksellisia, siitä sanonta sub rosa.
Kirjallisuuden muotoutuessa omaksi taiteenlajikseen ruusu palautui maallisempiin merkityksiin symbolina. Kukka alkoi renessanssin taideteoksissa merkitä maallista rakkautta ja naisellista kauneutta. Ruusun romaani on keskiajan kirjallisuuden klassikko, jossa korostuu aistillisuus. Grimmin veljesten 1800-luvulla kokoamien satujen rakastetuimpiin kuuluu Prinsessa Ruusunen. Tarinassa lapsi saa vahvistuksen ajatukselle, että pahuus ei koskaan voi tuhota hyvyyttä ja kauneutta.
(Lähde: Kotimaa 14.7.2006. Anne Räisänen. Muokattu.)
