Suomi: trooppiset suot (YT)

Tohtori Jyrki Jauhiaisen työ on tutkia trooppisten soiden hiilenkiertoa. Haasteellinen työ lankesi suomalaisten osalle, koska suo on yksi niistä asioista, joista Suomessa tiedetään hitusen enemmän kuin maailmalla.
Tohtori Jyrki Jauhiainen on opiskellut biologiaa ja kemiaa Joensuun yliopistossa. Hän on tohtori Helsingin yliopistosta ja työskentelee nyt Suomen Akatemian ja EU:n rahoittamassa ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on ennallistaa tuhottuja soita palauttamalla niiden vesitasapainoa. Paikka on yksi maailman viimeisistä laajoista sademetsäalueista ja myös laajin, vanhin ja syvin trooppinen suoalue. Paikka on Indonesian Keski-Kalimantanin maakunta. Tohtori Jauhiaisen työ on Borneon kuivatuissa sademetsissä.

Työstään Jauhiainen kertoo, että yliopiston raporttien ja raha-anomusten kirjoittamisen vastapainoksi on nautinto päästä metsän pohjalle istumaan. Hän lähtee usein metsään aamuhämärissä, kun on viileää. Silloin voi kuulla, kuinka gibboniapinat viheltävät. Jos on hiljaa, voi nähdä sarvinokkalinnun tai orangin. Ne ovat hienoja luontokokemuksia. Tuhotuilla soilla ei tietenkään ole mukavaa. Toinen hieno juttu on ihmiset. Poskilihakset ovat aina reissun alussa pari päivää kipeinä, kun oppii taas hymyilemään ja katsomaan tuntemattomiakin silmiin. Jos samaa harrastaa Kalliossa, luullaan helposti huumehörhöksi, kertoo Jauhiainen. Jyrki Jauhiaisen työpaikka on viimeisiä kolkkia maailmassa, jossa pikkulapsi saattaa parahtaa itkemään, kun näkee valkoisen naaman. Maakunnan 200 000 asukkaista yli puolet on Borneon alkuperäiskansaa, dayakeja.

Kokonaisuudessaan suosademetsä on 1,5 miljoonan hehtaarin laajuinen. Sen turve on poikkeuksellisen syvää, ja sen keuhkot ovat sen turpeessa. Vuosituhansien aikana suot ovat varastoineet valtavasti hiiltä. Vertaansa vailla oleva ekokatastrofi on syntynyt 1990-luvun lopussa, kun sademetsät on hakattu ja suot ojitettu. Laajoja suopaloja on ollut joka vuosi. Syntyneestä Kaakkois-Aasian savusumusta ei ole tiedotusvälineissä paljon puhuttu. Vielä viime talvenakin osa alueesta on ollut kuukausia savun peitossa. Savu yskittää, masentaa, sulkee koulut ja työpaikat, pysäyttää lentoliikenteen ja saa jokilaivat törmäilemään toisiinsa. Työn ikäviä puolia Jauhiaisen mukaan ovat tällaiset katastrofin jättämät jäljet. Hän voi vain todeta, ettei kaikkea pahaa saa korjattua, mutta jonkin verran tilannetta voi helpottaa.
(Lähde: Pirkka, elokuu 2006. Elina Grundström. Muokattu.