Suomi: hivenaineet (YT)
Lue teksti ja vastaa, ovatko väittämät oikein vai väärin.
Hivenet kulkeutuvat lautasille
- Ruotsalaisissa lehdissä on uutisoitu vehnän ja rehuohran puutteellisista hivenainepitoisuuksista. Miten te, Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) maaperätutkimuksen professori Holger Kirchman kommentoitte asiaa?
- Totta on. Olemme tehneet virheen ja lannoittaneet vain kasvin tarpeiden mukaan. Emme ole ottaneet huomioon, että käytetyt lannoitemäärät eivät kata ihmisten ja eläinten hivenainetarvetta. Ruotsin rehuteollisuus ei käytä ruotsalaista viljaa rehun valmistukseen, ellei siihen lisätä kivennäisiä. Samaa viljaa käytetään kuitenkin elintarviketeollisuudessa ilman mineraalilisäyksiä.
- Miksi nykyään pitää lannoittaa niin paljon?
- Moderni maatalous köyhdyttää peltomaata, jos hivenaineita ei lisätä. Tämän ovat SLU:n tutkimukset todenneet. Tutkimukset 1960- ja 70-luvulla ja taas 1990- ja 2000-luvulla paljastivat, että erityisesti vehnän jyvissä oli hivenainepuutteita raudan ja seleenin osalta. Maan omat hivenaineet eivät siis riitä. Jyvien rautapitoisuus oli laskenut puoleen 40 vuoden aikana. Ruotsalaiset viljelijät käyttävät yleensä NPK-lannoitteita, joihin hivenaineita ei ole lisätty.
- No, miten tähän jatkossa suhtaudutaan?
- Jos tilanteeseen ei reagoida, sadan vuoden päästä maan kupari-, sinkki- ja molybdeenivarastot ovat tyhjät. Mikäli halutaan tuottaa laadukkaita elintarvikkeita, hivenet pitää lisätä kasvustoon.
Meillä Suomessa lannoitteisiin on lisätty hiveniä 1950-luvulta ja seleeniä vuodesta 1984. Puutetta viimeaikaisten tutkimusten mukaan on esiintynyt mangaanin ja sinkin osalta. Positiivista uutisoitavaa on niin Ruotsista kuin meiltäkin sikäli, että viljan raskasmetallipitoisuudet ovat laskeneet selvästi erityisesti kadmiumin ja lyijyn osalta. lannoitteissa käytetty puhdas fosfori ja lyijytön bensiini ovat johtaneet erinomaiseen lopputulokseen viimeisen 40 vuoden aikana.
(Lähde: Leipä leveämmäksi 5/2006. Muokattu.)
