Suomi: muotoilija Kaj Franck (YT)
Lue teksti ja vastaa, ovatko väittämät oikein vai väärin.
Muotoilija Kaj Franck oli joka kodin astioiden suunnittelija
Melkein jokaisessa suomalaisessa kodissa on luultavasti jokin keramiikka- tai lasiastia, jonka on suunnitellut muotoilija, professori Kaj Franck. Franck opetti demokraattisten, sosiaalisten ja ekologisten periaatteiden mukaista muotoilua. Hän teki itsekin niin kuin opetti käyttöesineiden suunnittelijana. Kaj Franck valmistui 1932 huonekalupiirtäjäksi, mutta niin kuin moni muukin menestyksekäs suomalaismuotoilija hän löysi erityisalansa muualta. Hänen isoisänsä oli arkkitehti ja kirjailija, joka oli 1800-luvun lopulla Arabian posliinitehtaan ensimmäisiä kotimaisia suunnittelijoita. Tähän samaan paikkaan Franck tuli puoli vuosisataa myöhemmin uudistamaan tehtaan tuotannon.
Taidekeraamiikallaan profiilia luonutta tehdasta oli arvosteltu varsinaisen käyttöesinesuunnittelun laiminlyömisestä. Niinpä Franck ei lähtenyt kilpailemaan nimekkäiden kollegoidensa kanssa taidekeramiikassa vaan syventyi massatuotannon uudistamiseen. Kilta-astioiden läpimurto ei ollut itsestäänselvyys. Suomen kansa piti saada uskomaan, ettei astioiden yksinkertaisuus ollut merkki köyhyydestä. Ulkomailla asiantuntijapiireissä saavutettu menestys oli tuotteiden parasta mainosta.
Suunnittelijan lähtökohtana olivat geometriset, helposti pinottavat muodot sekä perinteisestä astiastokokonaisuudesta luopuminen. Astioita voi ostaa yksitellen ja yhdistellä vapaasti oman maun ja tarpeiden mukaan. Vasta sotaa seuranneella jälleenrakennuskaudella Kilta-astiat löivät itsensä läpi, kun parisataatuhatta uutta kotia piti varustaa arkipäivän vaatimukset täyttävillä käyttöesineillä.
Franckin alkuperäisenä tavoitteena oli luoda käyttöesineitä, jotka ovat niin asiallisia, että ne kestävät vuosikymmeniä, ja niin huomaamattomia, ettei käyttäjä ryhdy miettimään, kuka ne on piirtänyt. Franckin lanseeraama nimettömyysihanne valtasi Suomessa alaa 1960-luvun kuluessa, mutta se ei tietenkään toteutunut hänen itsensä kaltaisten kuuluisuuksien kohdalla.
(Lähde: Helsingin Sanomat 4.11.2006. Antti Manninen. Muokattu.)
