Suomi: työpaikkojen ilmapiiri (YT)
Lue teksti ja vastaa, ovatko väittämät oikein vai väärin.
Työntekijä merkitsee yritykselle yhä enemmän
Työpaikkailmoitusten sanamuodot ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa kiinnostavalla tavalla. Kun kymmenen vuotta sitten korostettiin työyhteisön merkitystä ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, nyt työntekijältä halutaan paineensietokykyä, vastuunkantoa ja tuloshakuisuutta. Asiantuntijoiden mielestä sanamuotojen muutokset kuvaavat yritysjohtajien ajattelutavan muutosta.
Kertooko muutos siitä, että työpaikkojen ilmapiiri on koventunut? Kyllä, ilmapiiri on koventunut, sanoi jo Juha Siltala kirjassaan Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Hän vertasi nykyistä aikaa 1970- ja 1980-lukuihin, joita hän piti työntekijöiden kulta-aikana; sen jälkeen työpaikkojen ilmapiiri ja työolot ovat hänen mielestään jatkuvasti heikentyneet.
Kyllä on koventunut, tuntuu vastaavan myös arvostettu kasvatustieteilijä ja luovuustutkija, professori Kari Uusikylä. Hänen mukaansa työpaikoille rakennettu keskinäinen kilpailu ja palkitsemismenetelmät ovat omiaan tappamaan luovuutta, joka parhaimmillaan johtaa innovaatioihin, keksintöihin, jotka mullistavat tuotteita tai totuttuja toimintatapoja.
Markkinoiden avautuminen ja Suomen syvä lama muuttivat yritysjohtajien ja omistajien ajattelua tavalla, jota työntekijöiden ja yleisen mielipiteen on usein vaikea hyväksyä. Ihmisten mielissä vastakkain asettuvat yhtäällä yritysten saneeraukset ja mittavat investoinnit halpatuotantomaihin ja toisaalla yritysjohtajien nopeasti kohonneet palkat ja palkkiot. Yritysmaailmasta on helppo rakentaa mielikuva saalistajien viidakkona, jossa vastuu työntekijöistä ei enää ole vakavasti otettava arvo.
(Lähde: Helsingin Sanomat, 10.8.2006. Muokattu)
