Suomen abitreenit: Yhdysmerkki ja ajatusviiva

Etsi predikaatit.
Etsi saumasanat.
Lisää välimerkit.
Käytä luetelmaviivaa siinä, missä voit.

Huom! Mallivastauksessa predikaatit on alleviivattu ja saumasanat kursiivilla.

Vihje

Yhdysmerkki ja ajatusviiva

X
Yhdysmerkki ja ajatusviiva ovat kaksi eri välimerkkiä: yhdysmerkki on lyhyempi kuin ajatusviiva. Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana ja yhdyssanoissa. Yhdysmerkin käyttöä on käsitelty yhdyssanojen oikeinkirjoituksen yhteydessä. Ajatusviivalla puolestaan erotetaan virkkeen keskellä oleva luettelo. Lisäksi ajatusviivaa käytetään muihinkin tarkoituksiin.

Ajatusviivaa käytetään ääriarvojen tai rajakohtien välissä. Silloin sen kummallakaan puolella ei ole tyhjää väliä.

Esimerkiksi:
15.--20. maaliskuuta, Hilskan—Kallioniemen "Uskonnon didaktiikka" (huom. kaksi tekijää), Suomi—Ruotsi-maaottelu

Luetelmaviivana ajatusviivaa käytetään lähinnä muistiinpanoissa ja muissa sellaisissa yhteyksissä, joissa silmän on nopeasti hahmotettava yhteen kuuluvia rakenteita. Yleisen asiatyylin välimerkkinä sitä vierastetaan.

Ennen luetelmaviivoin osoitettua jaksoa on se välimerkki, joka siinä olisi, jos luetelmaviivoja ei käytettäisi. Luetelmaviiva on rivin alussa, ja sen jäljessä on tyhjä väli. Luetelmaviivoin erotetut jaksot ovat keskenään samanmuotoisia, ja jos niiden sisällä ei ole välimerkkiä, vain viimeisen lopussa on piste, muiden lopussa ei ole mitään. Muuten luettelon osien välissä on se suurin välimerkki, joka on yhdenkin sisällä.

Esimerkiksi:
Olen aikonut kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa
— äidinkielen
— ruotsin
— englannin
— reaalin ja
— matematiikan.

Tee evääksi ylioppilaskirjoituksiin jotain hyvää:
— Osta marsipaanitanko. Pyörittele siitä pieniä pallosia.
— Sulata suklaata joko vesihauteessa tai mikroaaltouunissa.
— Levitä leivinpaperille mantelirouhetta.
— Kasta hammastikun avulla marsipaanipallero kerrallaan sulaan suklaaseen.
— Pudota palloset jähmettymään mantelirouheen päälle.

1. Ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa moni kirjoittaa esseen esseen kirjoittaja on lukenut tai muuten kokenut jotain jota hän kuvailee pohtii kehittelee edelleen ja vertaa johonkin


2. Esseen kirjoittaja ei pelkästään esitä tuntemiaan tosiasioita vaan hänellä on kunnianhimoisemmat tavoitteet hän hahmottaa kysymyksen jota hän haluaa pohtia hän valitsee tarkastelunäkökulman josta hän kysymystä tarkastelee hän yhdistelee ajatuksia hän tekee päätelmiä hän perustelee sanottavansa


3. Moni on epätietoinen siitä miten pitkä äidinkielen kokeen kirjoituksen siis myös esseen pitää olla ehdotonta määräystä asiasta ei ole mutta koeohjeessa on mainittu suosituspituudeksi 4 5 sivua kokemus on osoittanut, että kolmen sivun pituinen tai sitäkin lyhyempi kirjoitus on tavallisesti sisällöltään kevyt jämäkkä pohdinta tai mielipiteiden perustelu vaatii tilaa ja se jää yleensä yksipuoliseksi jos kirjoitus on 6 12 sivun pituinen tai vieläkin mammuttimaisempi se on usein rakenteeltaan löyhän hajanainen ja ajattelultaan höttöinen


YLE Tulosta