Suomen abitreenit: Perustelu

Uskotko seuraaviin väitteisiin? Mieti, miksi uskot tai miksi et usko.

1. Suomessa on noin viisi miljoonaa asukasta.
2. Aurinko nousee aamulla ja laskee illalla.
3. Suomalaiset ovat juroa kansaa.
4. Kaurapuuro on terveellistä.
5. Oma kouluni on yksi Suomen parhaita.
6. Minulla on ollut hyvä äidinkielenopettaja.
7. Tänään sataa vettä.
8. Nuoriso on nykyään valveutuneempaa kuin koskaan ennen.
9. Koulu tappaa mielikuvituksen.

Vihje

Väitteiden perusteleminen

X
Omat väitteensä pitää perustella, jotta niillä voisi vaikuttaa muihin. Perustelut voivat olla joko tunteisiin tai järkeen vetoavia. Molempia voi käyttää. Tunteisiin vetoavat perustelut vaikuttavat heti mutta lyhyen aikaa. Järkiperusteluilla osoitetaan, että väitteet ja niistä tehdyt johtopäätökset ovat edellytysten mukaan joko kiistattomia tai ainakin todennäköisiä. Järkiperusteluilla tekstistä saa uskottavan. Taitava vaikuttaja vetoaa sekä tunteeseen että järkeen.

Deduktiota käytettäessä johtopäätös on kiistaton, jos vastaanottaja on hyväksynyt sen perusteet. Deduktion päättelyketjussa operoidaan kolmella termillä, jotka suhtautuvat vaikutusalueensa laajuudelta hierarkkisesti toisiinsa, kuten seuraavan esimerkin termit: mies, isoisä, Pentti.

Laitimmaisten välinen yhteys löytyy silloin keskimmäisen avulla kolmea lausetta käyttäen:
Isoisät (termi 1) ovat miehiä (termi 2).
Pentti (termi 3) on isoisä (termi 1).
Niinpä Pentti (termi 3) on mies (termi 2).

Termien avulla voidaan esittää ja perustella väite myös seuraavalla tavalla:
Pentti (termi 3) on mies (termi2), sillä Pentti (3) on isoisä (termi 1), ja isoisät (termi 1) ovat aina miehiä (termi2).

Todennäköisiä johtopäätöksiä voi tehdä tosiasioiden, tilastojen ja asiantuntijoiden arvioiden pohjalta. Niiden luotettavuuden arviointi on tärkeää.
YLE Tulosta