Hyppää sisältöön

Lenita Airisto syyttää Spede Pasasta raiskauksen yrityksestä, viihdeikonin kollegat ihmettelevät syytöksiä

"Ei kuulosta siltä Pertiltä jonka tunnen", kommentoi näyttelijä Hannele Lauri väitteitä, jotka Lenita Airisto esittää uudessa kirjassaan.

Lenita Airisto kertoo päässeensä tilanteesta pakoon potkaisemalla Spede Pasasta. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Lenita Airisto syyttää tänään ilmestyneessä kirjassaan Noitanaisen ilosanoma (Bazar Kustannus) viihdeikoni Spede Pasasta raiskauksen yrityksestä.

Väitetty raiskauksen yritys tapahtui Airiston kertoman mukaan vuonna 1991. Airisto ja Jörn Donner olivat buukanneet Pasasen 7. hetki -ohjelmaan puhumaan Elokuvasäätiön rahoituksesta. Airisto oli mennyt Pasasen työhuoneelle Lauttasaareen tekemään taustahaastattelua.

Kirjassaan Airisto kertoo, kuinka Pasanen hyökkäsi haastattelun jälkeen tämän päälle ja suuteli tätä väkisin. Airisto sanoo päässeensä tilanteesta potkaisemalla Pasasta ja pakenemalla rappukäytävään.

Jälkikäteen Airisto kertoo kirjassa sanoneensa tapahtuneesta läheisille ystävilleen ja yhteistyökumppaneille. Heidän reaktionsa olivat kirjan mukaan:

– Etkö sinä tiennyt? Tämähän on kaikkien tiedossa! Miksei kukaan varoittanut sinua?

Pertti Pasanen (1930–2001) tunnetaan muun muassa monista Uuno Turhapuro -elokuvista. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

“Pöyristyttävää”

Pasasen väitetty käytös ei ollut ainakaan näyttelijä Hannele Laurin tiedossa. Hän tunsi Pasasen vuodesta 1983 tämän kuolemaan asti ja oli mukana useissa Speden tuotannoissa, kuten monissa Uuno Turhapuro -elokuvissa.

– Pöyristyttävää, Lauri kommentoi Lenita Airiston väitteitä raiskausyrityksestä.

– Minun tuntemani Pertti ei tee tuollaista. Pertti oli aina kohtelias naisille ja omalla tavallaan jopa ujo. Olen tuntenut Pertin niin kauan, että minulle tuo on pöyristys, että onko tuo totta.

Lauri piti Pasasta hienotunteisena ja mukavana.

– Minä tykkäsin hänestä todella paljon ja hänen kanssaan oli ihana tehdä töitä. Enhän minä ole ollut paikalla, mutta ei kuulosta siltä Pertiltä jonka tunnen, että hyökkää jonkun kimppuun ja yrittää raiskata.

Laurin mukaan ei myöskään “ollut kaikkien tiedossa”, ei ainakaan hänen, että Pasanen olisi käyttäytynyt vastaavalla tavalla naisia kohtaan.

– Hän kunnioitti minua ja oli erittäin ystävällinen. Saatoin puhua Pertin kanssa pitkät pätkät ja hänelle pystyi uskoutumaan ja kysymään neuvoja, Lauri sanoo.

Lauri kertoo, ettei hän muutoinkaan ole kohdannut elokuva-alalla häirintää.

– Ei minua kukaan ohjaaja tai tuottaja ole yrittänyt raiskata tai ehdotella mitään. On toki kauheata, että sellaista on tapahtunut joillekin näyttelijöille, Lauri sanoo.

– Olen tuntenut Pertin niin kauan, että minulle tuo on pöyristys, että onko tuo totta, sanoo useita vuosia Pertti Pasasen kanssa työskennellyt näyttelijä Hannele Lauri. Kuva: Petteri Bülow / Yle

“Pertti oli herrasmies”

Juontaja, kirjailija ja entinen missi Riitta Väisänen seurusteli Pertti Pasasen kanssa 1980–1990-luvuilla ja oli mukana tämän tuotannoissa. Väisänen kuuli Lenita Airiston esittämistä väitteistä Yleltä.

– En ole ikinä kuullut vastaava keneltäkään. On hirveän vaikea uskoa. Ei Pertti ollut tuollainen. Tuo on järkyttävä väite. Pertti oli hyvin tarkka tekemisistään ja maineestaan, Väisänen sanoo.

Väisänen kertoo ystävystyneensä suoraksi ja räväkäksi kuvaamansa Lenita Airiston kanssa ja ihmettelee, miksi tämä nostaa väitetyn asian esiin nyt 30 vuoden jälkeen.

– Voisikohan tässä olla jokin väärinkäsitys, Väisänen pohtii.

Myös Väisänen sanoo, että hänen kokemuksensa mukaan Pasasella ei ollut mainetta naisten ahdistelijana.

– Ei todellakaan. Pertti oli herrasmies, ei lätrännyt edes viinojen kanssa. Minun on hirveän vaikea uskoa tätä. Me olimme silloin vielä aika läheisiä. Minusta ajoituskaan ei sovi tähän.

Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Elämäkerran yhteydessä esiin myös pimeitä puolia

– Hyvä, että joku omalla nimellään ja kasvoillaan sanoo väitteitä ääneen, toteaa kirjailija ja toimittaja Tuomas Marjamäki.

Kun hän kirjoitti Spedestä kertovaa elämäkertaa Spede, nimittäin (Docendo, 2017), tilanne oli toinen. Marjamäki sanoo haastatelleensa noin 60 ihmistä ja kuulleensa paljon tarinoita Pasasen "pimeästä puolesta" – aggressiivisuudesta, väkivaltaisuudesta, vähättelevästä suhteesta naisiin.

Nämä nostetaan kirjassa Marjamäen mukaan myös esiin.

Ahdistelu- tai raiskaustapauksista Marjamäki ei kuitenkaan kuullut.

– Vihanpurkauksista myös naisia kohtaan on kirjassa. Ei semmoista, että menisi ahdisteluasteikolle. En ole semmoisia kuullut. Jos olisin, olisin laittanut kirjaan.

Kirjaa tehdessä ei Marjamäen mukaan noussut myöskään esiin kokemuksia, jotka olisivat saaneet hänet kysymään suoraan mahdollisesta ahdistelusta tai vakavammista seksuaalirikoksista.

– Ihmettelen, että kun kirjani oli tekovaiheessa jo yleisesti tiedossa, miksei kukaan halunnut mulle kertoa väitteistä, joita on nyt nostettu esiin.

– "Kun meitä kohtaa väkivallan teko, yleensä naapurit sanovat, että se on ollut niin hieno mies", Lenita Airisto kommentoi Ylelle. Kuva on otettu vuonna 2018. Kuva: Timo Korhonen / AOP

"Olkoon minun ulostuloni esimerkiksi"

Lenita Airisto muistuttaa puhelimessa, että ihmisellä on monta puolta.

– Kun meitä kohtaa tällainen väkivallan teko, yleensä naapurit sanovat, että se on ollut niin hieno mies.

Airisto sanoo arvostavansa Hannele Lauria ja olevansa iloinen siitä, ettei tällä ole vastaavanlaisia kokemuksia Pasasesta.

Hän korostaa, ettei kohtaamisessa Pasasen kanssa ollut kyse seksistä.

– Ei tässä ole kysymys siitä, että Spede olisi nähnyt märkiä unia minusta. Tämä oli väkivaltaa.

Aika on muuttunut. Se on syy siihen, miksi Airisto on nostanut kokemuksensa esiin nyt. Kirjassaan hän puhuu moneen otteeseen #MeToo-liikkeestä, jonka myötä naisten on ollut helpompi nostaa esiin kauheita kokemuksiaan.

– Pitkän elämäni aikana olen oppinut varsinkin yhden asian: kaikkea ei pidä antaa anteeksi, Airisto sanoo puhelimessa.

– Olkoon minun ulostuloni esimerkiksi naisille, jotka ovat joutuneet vastaavaan tilanteeseen. Ei pidä antaa anteeksi, vaan antaa palaa.

Lenita Airiston kirjan väitteistä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).