Hyppää sisältöön

Lasten purkkiruoan terveellisyydestä väännetään kättä

Runsaalla täyssäilykkeiden syönnillä saattaa olla yhteys ykköstyypin diabeteksen ja allergioiden lisääntymiseen. Näin arvelee mikrobiologi, Helsingin yliopiston biokeskuksen tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen keskiviikon Silminnäkijä-ohjelmassa TV2:ssa.

Alle 3-vuotiaat lapset syövät purkkiruokia keskimäärin 2,5 purkkia päivässä. Kuva: YLE

Salkinoja-Salonen on entinen akatemiaprofessori ja kansainvälisesti tunnettu mikrobien toksiinien eli myrkkyjen tutkija. Hän perustaa arvionsa immuunijärjestelmää koskevaan tutkimusaineistoon.

Lastenruokien turvallisuutta valvovassa Evirassa ei uskota, että purkkiruuan syöminen lisäisi allergioita tai diabetestä. Lastenruokien valmistaja Nestléstä puolestaan todetaan, että lastenruokia säädellään tarkasti ja lisäksi säilyvyyden, turvallisuuden ja hygienian kannalta on välttämätöntä, ettei niissä ole mikrobeja. Tämän takia tuotteet lämpökäsitellään.

Alle 3-vuotiaat lapset syövät purkkiruokia keskimäärin 2,5 purkkia päivässä, kertoo Nestlé, joka on Suomen ainoa lastenruokavalmistaja. Taannoisen Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) lastenruokatutkimuksen mukaan puolestaan lähes kaikki 1-vuotiaat syövät teollisia lastenruokia keskimäärin 3-4 purkkia päivässä.

- Ihminen tarvitsee mikrobeja pysyäkseen terveenä ja varsinkin lapsi tarvitsee niitä, jotta immuunijärjestelmä kehittyisi. Jos se jää tapahtumatta, immuunijärjestelmä jää kypsymättömäksi ja riski sairastua allergioihin, astmaan ja tyypin 1 diabetekseen nousee, sanoo Salkinoja-Salonen keskiviikkona Silminnäkijä-ohjelman haastattelussa.

Nuoruusiän diabetes piinaa Suomea

Ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta on Suomessa suhteellisesti eniten maailmassa. Se myös yleistyy meillä nopeammin kuin muualla. Määrä on kymmenkertaistunut viime vuosikymmenten aikana.

Taudin puhkeamiselle ei ole löydetty yksittäistä syytä. Yksi tekijä on geneettinen alttius, mutta se tarvitsee lisäkseen myös ympäristöstä jonkin laukaiseva tekijän.

Immuunisuojan heikkenemisen mekanismeja ei tunneta tarkasti. Joka tapauksessa samat mekanismit vaikuttavat allergioiden, astman ja 1-tyypin diabeteksen lisääntymiseen.

Tästä on vertailututkimusta mm. Suomen ja Venäjän Karjalan välillä. Kummassakin on samanlainen ilmasto, luonto ja geenipohja. Kuitenkin Suomen puolella on moninkertainen määrä allergioita, astmaa ja tyypin 1 diabetesta. Erot ovatkin sosioekonomisia; Suomen puolella on erilainen ravitsemus ja korkeampi hygienia.

Tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen muistuttaa, että lastenkin valmisruuista löytyy aineita, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan. Yksi tällainen on kiinteytykseen eli emulgointiin käytetty diasyyliglyseroli.

- Se aiheuttaa pankinräjäjäytysilmiön, hän kuvaa tilannetta. Eli lyhyesti: kun suolistoon tulee runsaasti diasyyliglyserolia, haiman ja muiden elinten hormoneille tulee väärä viesti, esimerkiksi pitääkö verenkiertoon pumpata insuliinia vai muuttaa sokeri rasvaksi. Myös monet muut aineet sotkevat hiilihydraattiaineenvaihduntaa.

YLE TV2 Silminnäkijä: Koiranruokaa vauvalle? ke 5.10.2011 klo 22.05

.
.