Nyt pelätään eurooppalaista pankkikriisiä

Kreikka ja Espanja ovat otsikoissa siksi niin isolla, että pahimmassa tapauksessa ne luovat pankkikriisin, joka etenee kuin domino. Domino-efektin vaarasta on puhuttu koko kevät, mutta tällä viikolla Espanjan ja Portugalin luottoluokitusten alentamiset olivat ensimmäinen konkreettinen oire Kreikan kriisin tarttumisesta muihin.

Maaliskuun EU-huippukokouksessa euroryhmä pani koko arvovaltansa peliin Kreikan lainapaketista päätettäessä. Markkinoille vietiin viestiä että euromaat pitävät Kreikan pystyssä vaikka väkisin. Näin haluttiin rauhoittaa sijoittajat lainaamaan Kreikalle rahaa edullisesti, ilman huimia riskikorkoja. Mutta vakuuttelut eivät riittäneet.

Kreikalle tarjottiin lupauksen jälkeenkin kansainvälisillä markkinoilla lainaa vain korkealla korolla, johon Kreikalla ei ole varaa. Viime viikolla Kreikka päätti pyytää euromaita antamaan lupaamansa miljardilainat.

Saksa hangoittelee vastaan, koska saksalaiset saksalaiset äänestäjät suhtautuvat tiukasti tilastoja vääristelleen Kreikan tuhlailun maksamiseen.

Toisaalta Saksalla on oma lehmä ojassa, muiden muassa saksalaiset pankit ovat lainoittaneet Kreikan kulutusjuhlaa, ja jos Kreikan talous kaatuu, saksalaisten pankkien luottotappiot voivat olla huikeat.

Pelon ydin

Kreikka tarvitsee nopeasti euromaiden taskuista ne 45 miljardiaan, jotta selviää edes tästä vuodesta. Kysymys onkin, mitä tapahtuu ensi vuonna? Miten Kreikka teoriassa aikoo nousta omille jaloilleen näin lyhyessä ajassa?

Ilmassa on vasta vain pelkoa. Mutta pelko pyörittää markkinoita.

Oletetaan, että Kreikka on tänä tai ensi vuonna konkurssikypsä. Samaan tapaan kuin Argentiina vuosikymmenen alussa.

Mahdollisesti Kreikka ilmoittaisi joutuvansa järjestelemään velkojaan ja maksaa velkojilleen vain osan kustakin lainasta takaisin. Silloin Kreikalle lainanneet tahot kärsisivät suuriakin luottotappioita.

Ja kun tähän katastrofiin lisätään Espanjan vaikeudet, pelko lisääntyy.

Jos Espanja ajautuu Kreikan tyylisiin vaikeuksiin, markkinoilla sijoittajat luultavasti pakenevat Espanjaakin kuten Kreikkaa nyt, eivätkä poliittiset tuenosoitukset auta silloinkaan.

Silloin Espanjakin mahdollisesti joutuisi järjestelemään velkojaan, ja lisää luottotappioita olisi luvasssa. Ja velkaisiin euromaihin saattaisi levitä kiusaus, että jos ylivelkaantuu, aina voi velkkoja järjestellä, ja jättää maksamatta.

Ja kun sijoittajat alkavat epäillä etteivät velkaiset maat edes aio maksaa velkojaan, sijoittajien vaatimat korot nousevat, ja se rokottaisi valtion julkista taloutta, joka pakottaisi leikkaamaan palveluita, ja se taas iskisi kansalaisiiin.

Tosin täytyy muistaa, että tämä on vain kärjistetty spekulaatio.

Ehkä.