Tutkijat ottivat askeleen kohti keinotekoisen elämän luomista

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on saavuttanut merkittävän edistysaskeleen keinotekoisen elämän kehittämisessä. Tutkijat onnistuivat luomaan keinotekoisen geeniperimän ja siirtämään sen bakteeriin. Tutkijoiden mukaan lopputulos on maailman ensimmäinen elävä synteettinen solu.

Kuva yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän luomasta ensimmäisestä keinotekoisesta solusta bakteereissa. Kuva: J. Craig Venter Institute

Keinotekoisten perimien avulla on mahdollista luoda aivan uudenlaisia bakteereja, ja valjastaa ne hyötykäyttöön. Niitä voisi käyttää esimerkiksi energiatuotantoon tai veden puhdistukseen. Toisaalta uudenlaisia bakteereja voisi käyttää myös aiempaa tappavampien bioaseiden luomiseen.

Vielä ei ole varmaa, voidaanko samaa tekniikkaa käyttää esimerkiksi uusien eläinlajien tuottamiseen.

Helsingin yliopiston virologian professorin Kalle Sakselan mukaan keinotekoisen elämän tarjoamia käytännön sovelluksia saadaan vielä odottaa:

- Tämä on tapahtuma, joka muistetaan tulevaisuudessa ja laitetaan historian kirjoihin. Mutta mitään Jurassic park -tyyppisiä olioita ei olla vielä luomassa, Saksela rauhoittelee.

Ylen tiedetoimituksen saamien tietojen mukaan tutkijat vertaavat keinotekoista perimää tietokoneen ohjelmistoon, joka osaa rakentaa tietokoneen osia. Kun bakteeri saa uudenlaisen ohjelmiston, se tuottaa uusia solun osia, ja lopulta bakteerin vanhat ominaisuudet korvautuvat keinotekoisen perimän määräämillä ominaisuuksilla. Toisin sanoen tulevaisuudessa tutkijat voivat luoda sellaisia bakteereja, joita ei luonnossa esiinny. Keinotekoisia bakteereja voitaisiin käyttää apuna esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä tai öljyvahinkojen korjaamisessa.

Saksela ei usko, että bioterroristitkaan ainakaan lähitulevaisuudessa alkaisivat hyödyntää keinotekoista biologiaa, sillä luonnossa on niin paljon vaarallisia viruksia omasta takaa, että niitä ei kannata alkaa valmistaa keinotekoisesti.

- Kaikessa tutkimuksessa voi nähdä eettisiä ongelmia, mutta minun nähdäkseni sellaiset sovellukset ovat aika kaukana. Tässä on kyse enemmänkin teknisestä voimannäytteestä ja teknologian toimivuuden osoittamisesta. Välittömiä eettisiä ongelmia en näe tähän liittyvän, Saksela toteaa.

Tutkimusta johtanut Craig Venter on tullut tunnetuksi ihmisen geeniperimän selvittäjänä.