Hyppää sisältöön

Suomalaisten kasvien geeniperimä talteen

Suomen geenipankkikokoelmissa on jo noin 1 700 erilaista kasvilajia. Neljälle paikkakunnalle eri puolille Suomea kerätyt perinnekasvit turvaavat Suomen oloihin tottuneiden kasvien säilymisen ilmastonmuutoksen tai esimerkiksi uusien tuholaisten uhatessa.

Jokioisilla järjestettyyn MTT:n kartanopuiston perinnekasvikierrokseen saapui satoja kasvien ystäviä kolmesta maakunnasta. Kuva: Yle

Suomalaisia perinnekasveja, yrttejä, rohtoja, hedelmäpuita, marjapensaita, viljakasveja ja perennoja on kartoitettu vuodesta 2003. DNA-tutkimusmenelmän avulla voidaan karsia päällekkäiset kannat ja tunnistaa arvokasvit.

- Olemme löytäneet hieman yli 2 000 eri lajia ja niistä meillä on kokoelmissa tällä hetkellä noin 1 700, kertoo erikoistutkija Merja Veteläinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisilta.

Arvogeenit -196 asteiseen nestetyppeen

Kasvikantoja säilytetään ja kasvatetaan neljällä paikkakunnalla: Rovaniemellä, Mikkelissä, Laukaassa ja Piikkiössä. Koekenttäviljelyn lisäksi arvokasta geeniperimää pakastetaan. Siemenet soveltuvat pakastettaviksi.

- Tavoitteena on parantaa kylmäsäilytystä, koska kentällä viljeltävät geenivarat ovat tuholaisten ja säiden armolla, selittää Veteläinen.

- Kryosäilytyksessä kasvupisteet, kuten silmut, ovat 196 pakkasasteen nestetypessä tai sen kaasufaasissa eli -150 asteessa.

Tulevaisuuden turva

Geenivarantojen kerääminen on monin tavoin tärkeää.

- Suomalainen kasvit ovat sopeutuneet hyvin tähän ilmastoon, talviin, pitkiin kesäpäiviin, happameen saviseen maahan ja siksi ne ovat meille hyvin tärkeitä, sanoo Merja Veteläinen ja nappaa sormiensa väliin vihreää saksankatajaa eli aaprottimarunaa.

- Tätä pistettiin pari sataa vuotta sitten kirkkokimppuihin ja pitkien saarnojen aikana sitä haisteltiin, jotta oltaisiin pysytty hereillä.

Saksankatajassa on mieto ja miellyttävä tuoksu.

- Tämä geenivaranto on oikeastaan meille elinehto. Jos supistamme geenivarantoamme, olemme vastuuttomia, Veteläinen sanoo.

Kansalaiset kasvitieteilijöinä

Kasvien perinneaarteiden keruu jatkuu, eikä se onnistu ilman kansalaisten apua. MTT:n tutkijat ja erikoistutkijat kiertävät ympäri maata. Vihjeitä arvokkaista, vanhoista kasveista tulee koko ajan. Tänä kesänä kartoitetaan erityisesti museoiden, kartanoiden ja pappiloiden puutarhoja.

- Osa kasveista on satoja vuosia vanhoja ja osa geenikokoelman lajeista vain muutamia kymmeniä vuosia, Veteläinen valistaa.

- Otamme vastaan tietoa mielenkiintoisista lajeista.

Kessuviljelmä viehätti perinnekasvi-illassa

Suomalaiset ovat innokkaita perinnekasvien kerääjiä ja säilyttäjiä. Jokioisilla yleisölle järjestettyyn, MTT:n kartanopuiston perinnekasvikierrokseen saapui satoja kasvien ystäviä kolmesta maakunnasta.

- Tätä ei selitä pelkästään se, että kierroksen vetää emeritus ylipuutarhuri ja julkkis, Arno Kasvi, totesi hymyssä suin perinnekasvien tutkija Merja Hartikainen.

Sauvolaisrouva kertoi tulleensa koska rakastaa ja kerää vanhoja perennoja. Turkulainen Pauli Niemelä tunnusti tulleensa rouvansa käskystä kuskiksi, mutta innostui kessuviljelmän nähdessään.

- Isoisällä kasvoi tuota kessua ja siitä tuli komea puolimetrinen kasvi.

Kessua oli Niemelä aikanaan maistanutkin.

- Mutta pirun pahaa se oli!

.
.