1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ongelmanuoret pois kadulta kehään

Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria voitaisiin auttaa kamppailu-urheilun avulla. Maailmalla kamppailu-urheiluseurat ovat tehneet pitkään ennaltaehkäisevää nuorisotyötä hakemalla ongelmanuoria kadulta kehään. Suomessa kamppailu-urheiluseurojen yhteiskunnallinen työ on vielä harvinainen ilmiö.

Suomessa on oltu huolestuneita syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kasvavasta määrästä. Eri laskelmien mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria olisi peräti 65 000. Ongelmaan on pyritty vastaamaan ammattiopiskelu-, oppisopimus- ja ammattistarttipaikkoja lisäämällä sekä etsivän nuorisotyön avulla. Kouluallergisia nuoria on kuitenkin vaikea saada opintielle, kun pelkkä elämänhallinta on vaikeaa. Maailmalla lähiönuoria on onnistuttu kiinnittämään yhteiskuntaan kamppailu-urheilun kautta. Meillä malli on lähes tuntematon, vaikka Järvenpäässä sosiaalitoimisto sekä paikallinen nyrkkeily- ja kamppailuseura Kehäkarhut on tehnyt tiivistä yhteistyötä jo vuosien ajan.

- Olemme saaneet useita nuoria yhteiskuntakelpoisiksi nyrkkeilyn ja kamppailu-urheilun avulla, kun ne on viettänyt pahimmat ajat täällä harjoitussalilla, kertoo Järvenpään Kehäkarhujen toiminnanjohtaja Juha Saurama.

Urheiluvalmennuksen lisäksi ongelmanuoria on autettu läksyjenteossa, opiskelupaikkojen hakemisessa, asunnon etsimisessä ja onpa joillekin maksettu jopa ajokortteja.

Maailmalla slummeista etsitään uusia mestareita - Suomessa sosiaalinen näkökulma

Kadulta kehään -malli on ollut osa varsinkin nyrkkeilyseurojen perinteistä yhteiskunnallista työtä Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Saurama on seurannut läheltä Venäjän nyrkkeilypiirejä, missä esimerkiksi Pietarin katulapsia autetaan kamppailu-urheilun avulla parempaan elämään.

- Vanhemmilla ei ole aikaa ja resursseja kasvattaa niitä lapsia. Valmentajat ovat sitten ottaneet vastuuta ja se on ihan kokonaisvaltainen paketti, Saurama kuvailee Pietarin nyrkkeilykoulujen elämää.

Vapaaottelun suosion myötä myös Brasiliassa paikalliset jujutsuseurat ovat viime vuosina kiinnostuneet lahjakkaista nuorista ja jalkautuneet faveloihin etsimään uusia kykyjä.

- Brassijujutsu on hirveessä nousussa ja monet mestarit käyvät poimimassa slummeista helmiä. Siellä brassijujutsuhan on ylemmän luokan harrastus, koska köyhillä katupojilla ei ole siihen varaa, kertoo maan kamppailulajipiirejä hyvin tunteva Mika Ilmen GB Gymiltä.

Maailmalla kamppailu-urheiluvalmentajat etsivät usein slummeista ensisijaisesti tulevia arvokisamitalisteja tai ammattilaisurheilijoita, joiden manageroinnista voisi tienata jopa hieman rahaa. Järvenpäässä koko toiminnan lähtökohta on aina ollut nuoren auttaminen, sillä yhdistyspohjaisen kamppailuseuran liiteriksi kutsuttu treenisali ei pyri tekemään voittoa toiminnallaan, kertoo Juha Saurama Kehäkarhuista.

- Seura on iskenyt yli 160 arvokisamitalia, mutta tärkeämpää on se, että me tuotetaan tähän yhteiskuntaan hyviä veronmaksajia.

Saurama laskee, että pieni seura on pystynyt säästämään yhteiskunnalle ainakin 10 miljoonaa euroa viime vuosien aikana. Osana syrjäytyneiden nuorten auttamisohjelmaa seura on ollut mukana koulukiusaamisen ehkäisemisessä, joka on poikinut laajaa kiitosta niin viranomaisilta kuin kouluilta.

Valmentaja on kuningas hyvässä ja pahassa

Suurella yleisöllä on edelleen kamppailulajeja kohtaan ennakkoluuloja. GB Gymin isännän Mika Ilmenin mielestä juuri kamppailulajeihin olennaisena kuuluva kova kuri ja valmentajien ehdoton kunnioitus tekisivät hyvää ei pelkästään ongelmanuorille vaan kaikilla teineille.

- Mä olen huomannut portsarina, että nuoret kestää huonosti pettymyksiä. Kamppailulajeissa oppii, että joka hevosella on kuljettaja ja se opettaa nöyryyttä. Ilmen kuvailee kamppailulajien kasvatuksellisia etuja.

Kamppailulajeissa valmentajan rooli on keskeinen. Huono valmentaja tuottaa huonoja hedelmiä ja päinvastoin. Kova auktoriteettiasema asettaakin kovia paineita valmentajille.

- Jos valmentajalla ei ole kaikki inkkarit kanootissa, niin sitten se on todella huono homma. Toisaalta nuorten kohdalla opetettavat tekniikat ovat enemmän kehonhallintaa ja painia. Vapaaottelutekniikat opetetaan vasta täysikäisille, sanoo GB Gymin Mika Ilmen.

Valmentajan esimerkki on varsinkin ongelmanuorten kanssa työskenneltäessä äärimmäisen tarkkaa puuhaa. Töitä on oltava valmis tekemään tarpeen vaatiessa kelloon katsomatta.

- Mullekin on käynyt niin, että lauantai-iltana portsari soittaa, että teidät pojat pöllöilee täällä. Mä olen hakenut ne kotiin ja maanantaina salilla on otettu pojat luokalle. Kyllähän kun tällaiseen kasvatustyöhön lähtee, niin itsensä on laitettava peliin, Kehäkarhujen isähahmo Juha Saurama pohdiskelee.

GB GYM isäntä Mika Ilmen on itse elävä esimerkki siitä, kuinka poika varjoisilta kujilta on kamppailu-urheilun myötä löytänyt oman elämänpolkunsa.

- Olin aika rasivillipoika Länsi-Vantaalta ja kyllähän kun paineita sai purkaa salilla, niin ei tarvinnut sitten tehoilla nakkikioskilla. Kun Euroopan korkeimman vyöarvon brassijutsussa omistanut Richard Bohlenius teki meikäläisesti pannukakun viidessä minuutissa, niin piti alkaa oikeasti treenaamaan, Ilmen naurahtaa ja hypistelee kukkakaalikorviaan.