Maanviljelys tuli Eurooppaan maidon voimalla

Saksasta on löytynyt suuri kivikautinen asuinpaikka, joka valaisee maanviljelyksen alkua Euroopassa. Kylässä asuttiin runsaat 7 000 vuotta sitten. Lähi-idässä syntynyt maanviljelyn taito oli tuolloin vasta tulossa Eurooppaan, mutta baijerilaiskylässä osattiin jo muun muassa valmistaa juustoa.

Yli 40 asumuksen kylä löytyi Pohjois-Baijerista Nürnbergin ja Berliinin välisen luotijunaradan rakennustöissä. Kaivauksissa maasta on paljastunut juuston valmistuksessa käytettyjen siivilöiden lisäksi myös saviastioita, rukki ja lehmien hampaita. Myös asukkaiden luurankoja on löytynyt, kertoo saksalainen Der Spiegel -lehti.

Kylä voi osaltaan auttaa ratkaisemaan, mikä aiheutti viljanviljelyn ja karjankasvatuksen huiman leviämisvauhdin Euroopassa. Tutkijat ovat puntaroineet kahta mahdollista syytä: Levisikö viljelyn aate muutaman pioneerin tuomana vai toiko sen kokonainen uusi kansa?

Ajatus työläästä kansanvaelluksesta Lähi-idän viljamailta Bosporinsalmen yli pohjoiseen on tutkijoista tuntunut niin mahdottomalta, että he ovat pääosin uskoneet pieneen pioneerijoukkoon. Turkissa tehdyt arkeologiset löydöt ja kivikauden asukkaiden ja karjan luille tehdyt DNA-kokeet kuitenkin kyseenalaistavat vanhan teorian.

Tulosten mukaan noin 9 000 vuotta sitten Lähi-idästä todellakin alkoi joukkomuutto, eikä se ollut kitkaton. Tutkijat ovat löytäneet Turkista merkkejä yhteenotoista. Myöskään yhteisiä jälkeläisiä ei syntynyt, mikä osaltaan kertoo, että kansanryhmät pysyttelivät erillään.

Laktoosin sietokyky syntyi mutaationa

Muuttoliike näyttää pysähtyneen Turkkiin miltei 2 000 vuodeksi. Bosporinsalmi ylitettiin vasta runsaat 7 000 vuotta sitten.

Tulokkailla oli karjansa ansiosta aikansa vahvistavaa ihmeruokaa, maitoa. Heillä oli myös geenimutaatio, jonka ansiosta he pystyivät nauttimaan maitotuotteita laktoosi-intoleranssista kärsimättä, toisin kuin tuolloiset ihmiset yleensä.

Maidon ansiosta tulokkaiden lapset selvisivät useammin aikuisikään kuin metsästyksellä ja keräilyllä eläneen väestön. Tulokkaiden osuus väestöstä kasvoi, ja he muuttivat yhä laajemmalle.

Monien nykyeurooppalaisten kykyä sulattaa maitoa vaivatta on tutkittu paitsi lääkelaboratioissa niin myös arkeologisesti.

Kivikaudelta säästyneiden luiden tutkimuksissa on ilmennyt, että laktoosinsietokyky yleistyi ensin juuri sillä alueella, jonne tulokkaiden tuoma kulttuuri myös keramiikkalöytöjen perusteella vahvimmin asettui, eli nykyisissä Itävallassa, Unkarissa ja Slovakiassa.