Hyppää sisältöön

Heinäluoma pettyi globalisaatioraporttiin

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on pettynyt pääministerin tilaamaan globalisaatioraporttiin. Hänen mielestään se on yksipuolinen, eikä vastaa nykyhallituksen linjaa. Elinkeinoelämän Keskusliitossa sen sijaan raporttia pidetään hyvänä keskustelun avauksena. Myös Akava ja STTK kiittelelevät raporttia.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle (sdp.) globalisaatioraportti oli pettymys. Hän pahoittelee, ettei raportin valmistelussa ole noudatettu aikaisempaa laajapohjaisuutta, ja tämä näkyy myös johtopäätöksissä.

- Globalisaatioraporttiin on otettu vanhoja ja täysin yksipuolisia esityksiä irtisanomissuojan ja eläkkeiden heikentämisestä sekä suurituloisten veronalennuksista. Raportti ei vastaa nykyhallituksen poliittisia linjauksia. Raportin ehdotukset eivät voi muodostaa minkäänlaista pohjaa tulevan hallituksen ohjelmalle, Heinäluoma piiskaa.

Heinäluoma muistuttaa, että Suomen pärjäämisen keskeisiin tekijöihin on kuulunut myös kansallinen yhteisymmärryspolitiikka ja hyvä yhteistyö työmarkkinoilla.

- Kaikkia joustoja ei voida laittaa työntekijöiden ja tavallisten ihmisten kannettavaksi. Näin toimien kansalaiset vain käännetään kansainvälistymistä ja globalisaatiota vastaan. Tämä ilmiö on jo nähty muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.

Heinäluoma kaipaakin nyt keskustelua siitä, miten muutoksen keskelle saataisiin lisää turvallisuutta.

- Työsuhteissa muutosturvan vahvistaminen on ajankohtainen suurten ja toistuvien irtisanomisten aikana. Annetut eläkelupaukset on pidettävä ja tämä on mahdollista, kun huolehditaan työllisyyden vahvistamisesta ja eläkerahastoinnin kasvattamisesta.

Heinäluoman mukaan keskeisiä asioita Suomen menestymiselle tulevaisuudessa ovat kansainvälistymiskehityksen tukeminen, koko kansakunnan osaamiseen panostaminen ja kansallisen tuen säilyminen avautumispolitiikalla.

EK: Raportti tervetullut avaus Elinkeinoelämän keskusliitto EK toivoo, että globalisaatioraportti herättää laajaa keskustelua suomalaisen yhteiskunnan haasteista. - Raportti on tärkeä keskustelunavaus. Toivottavasti ehdotuksia ei ammuta yksitellen ja suin päin alas, vaan keskustelua käydään raportin kokonaisuudesta. On erinomaista, että raportti julkistettiin hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja, EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs kiitteli maanantaina antamassaan tiedotteessa. EK:n mukaan Suomen menestymisen kannalta on olennaista, että välttämättömät muutokset hyväksytään, vakiintuneita käytäntöjä arvioidaan uudelleen, uusia mahdollisuuksia hyvödynnetään ja tuetaan toisaalta niiden ihmisten sopeutumista, joihin muutokset iskevät kovimmin. Akava pääosin tyytyväinen, STTK:n mielestä suunta on oikea - Talousneuvoston sihteeristön laatimat globalisaatioraportit ovat mittavia analyyseja Suomen valmistautumisesta globalisaatioon ja tuleviin haasteisiin, kiittelee korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Risto Piekka. Kehuja saa erityisesti raportin sivistys- ja koulutuspoliittinen luku. - Sen mukaan Suomi menestyy jatkossakin, jos sen koko koulutusketju on kunnossa, hyvin organisoitu ja verkostoitunut sekä kaikilta osiltaan riittävästi resurssoitu. Myös elinikäisen kouluttautumisen tärkeys on siinä korostetusti esillä, Piekka kehuu maanantaisessa tiedotteessa. Globalisaatioraportissa käsitellään myös Suomen palkansaajien verotusta suhteessa kilpailijamaihimme. - Raportin ehdotus, jonka mukaan kaikkien ja erityisesti korkeasti koulutettujen palkansaajien verotusta tulisi alentaa, on hyvä, Piekka toteaa. Piekka ei silti ole täysin tyytyväinen raporttiin. - Työvoiman kohtaanto-ongelmaa ei ole riittävästi analysoitu. Tämä asiakokonaisuus sisältää koulutuksellisia, osaamiseen liittyviä, alueellisia, työvoimapoliittisia ja kieleen liittyviä ongelmia. Yksittäinen heitto irtisanomissuojan heikentämiseen ei ole hyvin harkittu, Piekka sanoo. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää selvityksen peruslinjauksia pääosin oikean suuntaisina.

Puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan Suomi on selvinnyt globalisaatiosta suhteellisen hyvin etenkin toimivan koulutusjärjestelmänsä ansioista.

Koulutusjärjestelmää tulisi kuitenkin uudistaa kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, vaatii Mäenpää. Hän nostaisi aikuiskoulutuksen koulutuspolitiikan painopisteeksi.