Suomi torjuu EU:n päästövähennystavoitteen

Suomi ei hyväksy EU-maille yksipuolista 20 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Asiasta päätettiin Suomen EU-asiain ministerivaliokunnassa. Suomi jää EU:ssa pieneen vähemmistöön tavoitetta vastustaessaan.

Hallituksen EU-asioiden ministerivaliokunnan mielestä EU-puheenjohtajamaan Saksan esittämä yksipuolinen kasvihuonekaasujen vähentäminen ei ole paras tapa vauhdittaa maailmanlaajuisia päästöneuvotteluja.

Saksa on esittänyt EU:hun 20 prosentin yksipuolista päästövähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Asian käsittely jatkuu ensi viikolla EU:n ympäristöneuvostossa.

Päätös tulevista päästövähennystavoitteista on ollut tarkoitus lyödä lukkoon Eurooppa-neuvoston kokouksessa ensi kuussa. Päätöksen on oltava yksimielinen.

Ministerivaliokunta pitää Saksan esittämää mallia monimutkaisena ja arvioi sen aiheuttavan Suomelle kohtuuttomia rasitteita.

- Vähintäänkin on kuultava, minkälaisella taakanjaolla tätä 20 prosentin vähennystä EU:ssa lähdettäisiin tavoittelemaan, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo. Pekkarinen haluaisi EU:ta laajemman sovun Pekkarinen haluaisi EU:n yksipuolisen tavoitteen tilalle kaikkia teollisuusmaita koskevan sopimuksen, jolloin kasvihuonepäästöjen vähennystavoite voisi olla 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöministeri Stefan Wallin (rk.) on ollut myötämielinen EU:n yksipuoliselle tavoitteenasettelulle. Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen mukaan hallitus on kuitenkin yksimielinen. - EU-ministerivaliokunta on antanut selvät neuvotteluohjeet ympäristöministerille, ja ministerivaliokunta on ollut yksimielinen, Pekkarinen kertoi. Greenpeace ihmettelee Suomen kantaa

Ympäristöjärjestö Greenpeace pitää Suomen EU-asiain ministerivaliokunnan kantaa pöyristyttävänä. Järjestö ei ymmärrä, miksi Suomi vastustaisi EU:n omaa 20 prosentin päästövähennystavoitetta.

Vastaanharaaminen vaikeuttaa Greenpeacen mielestä EU:n ponnisteluja kattavan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja lisää tarpeettomasti elinkeinoelämän epävarmuutta vuoden 2012 jälkeisestä ilmastopolitiikasta.