Lehtikuvasta voi tulla aikansa ikoni

Tuore Miss Universum Armi Kuusela nousemassa lentokoneesta, presidentti Urho Kekkonen hauraana avustajiensa käsikynkässä, Isojoen asukkaat vastaamassa poliisin kysymyksiin Kyllikki Saaren murhan jälkeen. Valokuvataiteen museossa Helsingissä avautunut näyttely Lehtikuvan saaliit ja saalistajat kertoo kuvista, jotka ovat jääneet kansakunnan muistiin aikansa ikoneina.

Idea journalistisen käyttökuvan ja valokuvataiteen rajapinnalla surffailevasta näyttelystä syntyi museon saatua käyttöönsä Suomen Lehtikuvaajien kuvakokoelman.

Näyttelyn kuraattorin, kuvatutkija Hannu Vanhasen mukaan sitä, mistä lehtikuvasta tulee aikansa ikoni, ei voi etukäteen päättää tai suunnitella, kuten ikonimaalausta.

- Kun lehtikuvaaja ottaa kuva, se voi olla hirveän nopea tilanne, joku uutistapahtuma tai henkilö. Hän ei voi päättää etukäteen, mistä tapahtumasta tai henkilöstä kasvaa aikansa ikoni.

- Ikonin luovat katsojat sekä se, miten paljon lehdet jotakin tiettyä kuvaa julkaisevat. Samat kuvat pyörivät käytössä koko ajan; ne ovat tietyllä tavalla naulanneet sen ajan hengen, Vanhanen sanoo.

Teemalle uutta ulottuvuutta kännykkäkulttuurista Museonjohtaja Elina Heikan mukaan käsitys siitä, mikä tekee tietystä kuvasta ikonin, vaihtelee maittain. - Yhdysvaltoihin verrattuna Suomessa on vähemmän sellaisia kuvia, jotka selvästi olisivat kaikkien tiedossa ja joita yksimielisesti pidettäisiin aikansa ikoneina.

Nyt avautunutta näyttelyä Heikka perustelee museon tehtävällä rakentaa historiaa ja tietoisuutta siitä, mitä kuvajournalismi on ollut Suomessa.

Näyttelyn teema saa uutta ulottuvuutta nykyisestä kännyköiden aikakaudesta, sanoo puolestaan Vanhanen. Nyt sekä ammattikuvaajat että amatöörit lähettävät uutis- ja henkilökuvia suoraan tapahtumapaikoilta. Laatulehdissäkin kuvajournamismi on henkilöitynyt ja viihteellistynyt. Paparazzi-ilmiö on ajankohtainen, sillä isovelvi valvoo, Vanhanen summaa.

Näyttely on esillä Suomen Valokuvataiteen museossa toukokuun 18. päivään asti.