1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Palestiinalaiset muistelevat 60 vuoden katastrofia

Palestiinalaiset muistelevat toukokuussa 60 vuoden takaisia tapahtumia katkerina. Sadattuhannet Palestiinan arabit joutuivat tuolloin jättämään kotinsa.

Vuoden 1948 tapahtumat olivat palestiinalaisille nakba eli suuri katastrofi. Nykyarvioiden mukaan noin 700 000 palestiinalaista pakeni tai karkotettiin Egyptin hallinnoimaan Gazaan, Jordanian Länsirannalle, muualle Jordaniaan, Syyriaan ja Libanoniin. Palestiinalaiset aikovat muistaa katastrofin päivää muun muassa pukeutumalla mustaan ja järjestämällä seminaareja ja kulttuuritapahtumia. Kun Israel juhlii itsenäisyyspäiväänsä 8. toukokuuta, palestiinalaisten Nakba-päivä on 15. toukokuuta. Palestiinalaiset aikovat lobata myös sen puolesta, etteivät maailman johtajat osallistuisi Israelin itsenäisyyspäivän juhlintaan. Pakolaisia jo useassa polvessa YK:n pakolaisjärjestö UNRWA määrittelee palestiinalaispakolaisen "henkilöksi, jonka normaali asuinpaikka vuosina 1946 - 1948 oli Palestiina ja joka menetti kotinsa ja elantonsa Arabi-Israel -konfliktin seurauksena vuonna 1948." Palestiinalaisia pakolaisia on jo useassa polvessa; UNRWA:n rekisteröimien palestiinalaispakolaisten määrä on kasvanut yli 4,4 miljoonaan. Heistä Jordaniassa elää vajaat kaksi miljoonaa, Gazassa vajaa miljoona, Länsirannalla 700 000 sekä Syyriassa ja Libanonissa molemmissa noin 400 000. Palestiinalaispakolaisten määrä vastaa noin viidennestä kaikista maailman pakolaisista.

Leireillä palestiinalaispakolaisista asuu YK:n mukaan noin kolmannes. Jordaniassa palestiinalaisten virallisia pakolaisleirejä on kymmenen, Syyriassa yhdeksän, Libanonissa 12, Länsirannalla 19 ja Gazassa kahdeksan.

Kurjuudesta kurjuuteen Palestiinalaisten olot ovat siis pysyneet kurjina 60 viime vuotta . Erityisen huono tilanne on tällä hetkellä Gazassa, jossa elinolot ovat romahtaneet alimmilleen 40 vuoteen. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Israelin asettaman saarron ja sotilasoperaatioiden takia alueen köyhyys ja työttömyys ovat lisääntyneet suunnattomasti. Niin ikään terveyspalvelut ja koulutusmahdollisuudet ovat hajalla. Runsaan miljoonan asukkaan Gazassa lähes kaikki ovat riippuvaisia ulkopuolisesta ruoka-avusta. Gazalaistalouksien tulot ovat pienentyneet kolmanneksella puolessa vuodessa. Selvityksen mukaan 70 prosenttia muista kuin alueen pakolaisista elää vähemmällä kuin 1,2 dollarilla päivässä. Yksityisellä puolella arvioitiin olevan aiemmin 110 000 työntekijää. Nyt 75 000 heistä on menettänyt työpaikkansa.

Maailmanpankin mukaan vuosikymmenen aikana palestiinalaisia on avustettu noin seitsemällä miljardilla eurolla. Arvioiden mukaan palestiinalaiset ovat saaneet henkeä kohden enemmän kuin yksikään kansallisuus tai ihmisryhmä sotien jälkeen. Palestiinalaishallinnon suurin rahoittaja on ollut Euroopan unioni. Avustusvarojen on epäilty ainakin osaksi valuvan kuitenkin korruptioon.

Poliittinen hajaannus syventynyt Palestiinalaiset ovat pystyneet neuvottelemaan melko yhtenäisenä rintamana rauhanehdoista viime vuosikymmenelle saakka. Tällä hetkellä palestiinalaiset ovat kuitenkin epäyhtenäisempiä kuin pitkään aikaan. Useiden palestiinalaisjärjestöjen katto-organisaatio Palestine Liberation Organization (PLO) perustettiin vuonna 1964. Pisimpään PLO:ta on johtanut tietenkin Fatahin Jasser Arafat, vuodesta 1969 aina kuolemaansa saakka vuoteen 2004. Palestiinalaisten hajaannus alkoikin Arafatin kuoleman jälkeen. Vuonna 1987 perustettu radikaali palestiinalainen islamistinen Hamas-järjestö on haastanut alusta alkaen sekä PLO:n että sen suurimman jäsenjärjestön Fatahin. Viime vuonna Hamas saavuttikin suurimman menestyksensä, kun se voitti palestiinalaisalueen parlamenttivaaleissa perinteisen valtapuolueen Fatahin. Hamas oli edelleen aseellinen äärijärjestö, mutta vaaliboikoteista luovuttuaan siitä kuoriutui myös poliittinen puolue, joka voitti vaaleissa 74 palestiinalaisparlamentin 132 paikasta. Hamasin muodostaman hallituksen pääministeriksi nousi Ismail Hania. Edellisenä vuonna presidentiksi valittu Mahmud Abbas puolestaan kuului Fatahiin. Puolueiden välinen hankaus johti nopeasti kilpailevien poliisi-ja turvallisuusjoukkojen perustamiseen ja puhkesi aseellisiksi kahakoiksi, jotka jatkuvat yhä. Tosin Fatah- ja Hamas-järjestöt sopivat maaliskuussa Jemenissä yhteisten neuvottelujen aloittamisesta. Tavoitteena on ratkoa järjestöjen väliset erimielisyydet ja palauttaa niiden välit samanlaisiksi kuin ne olivat ennen Gazan siirtymistä Hamasin hallintaan viime kesänä. Tosin näiltäkään neuvoitteluilta ei odoteta suuria lähiaikoina lukuisten kiistakysymysten takia. Hamas on myös perustamisestaan saakka kiistänyt Israelin olemassaolon oikeuden. Tämä on puolestaan estänyt sen osallistumisen rauhanneuvotteluihin, mikä syö mahdollisen Israelin ja Fatahin välisen rauhansopimuksen uskottavuutta ja kestävyyttä. (siirryt toiseen palveluun)Riikka Lönngren, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun) Israel juhlii 60 vuottaan apeissa tunnelmissa Muuttuuko mikään kun Yhdysvaltain presidentti muuttuu?