Hyppää sisältöön

Päättäjiä arvostellaan harmaan talouden sallimisesta

Yksitoista syyttäjää Helsingin syyttäjänvirastosta moittii hallitusta liian lepsuista otteista pimeän työn ehkäisemisessä. Myös vaalirahoilla on epäilty olevan yhteyttä poliitikkojen torjuntayritysten laiskuuteen.

Helsingin Sanomissa julkaistussa avoimessa kirjeessä talousrikosasioita hoitavat syyttäjät sanovat, että vaikka keinot rakennusalaa vaivaavan kuittikaupan ja pimeän työvoiman vähentämiseen ovat olemassa, hallitus on vuosi toisensa perään antanut valtion menettää satoja miljoonia euroja verorahaa vuodessa olemalla puuttumatta asiaan tiukemmin.

Syyttäjien kanssa samoilla linjoilla ovat myös poliisi ja verottaja. Ongelmasta on kerrottu poliitikoille, mutta poliitikot ovat kohautelleet olkiaan syyttäjille ja vastanneet muun muassa, että, "pitäähän sitä rikollisuutta vähän olla".

"Hyötyjät puolustavat nykyjärjestelmää" Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen ei myöskään ymmärrä poliitikkojen vastustusta harmaan talouden voimakkaampaan kitkemiseen. - Väistämättä syntyy ajatus, että järjestelmämuutos on joidenkin tahojen intressejä vastaan. Minun yksinkertaien logiikkani tulee siihen lopputulokseen, että niillä jotka hyötyvät nykyjärjestelmästä, täytyy olla vaikutusta päätöksen tekijöihin, Hirvonen sanoo. Valtionvarainministeriö on lisännyt resursseja harmaan talouden poistamiseen, mutta kuittikauppaa ja pimeän työvoiman käyttöä paljastuu jatkuvasti lisää. Esimerkiksi poliisin talousrikosyksikön tutkimissa kuittikauppatapauksissa epäiltyjä yrityksiä oli huhtikuussa vajaat viisisataa. "Elinkeinoelämän etuja ajetaan liikaakin" Nyt syyttäjät epäilevät, että kohta resurssipula tulee vastaan niin poliisilla, syyttäjällä kuin tuomioistuimilla. Asian korjaamiseksi pitäisi uudistajien mielestä arvonlisäverotus siirtää kokonaan aliurakoitsijalta ostajalle. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa, mutta Suomessa valtiovarainministeriö pitää tapaa liian kalliina. Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen epäilee, että poliitikot pelkäävät loukkaavansa elinkeinoelämän todellisia tai kuviteltuja intressejä. - Lähinnä on kyse vain yleisestä periaatteesta - hallitus tuntuu kovin herkällä korvalla kuuntelevan elinkeinoelämän toiveita. Niidenkin toiveita, joka eivät välttämättä täytä yhteiskunnallisia velvoitteitaan. YLE Uutiset