Hyppää sisältöön

Naiset muuttavat kieltään miehiä helpommin

Evoluutiotutkimus tuo uutta tietoa murteista ja suomalais-ugrilaisten kansojen kielen synnystä. Laajan hankkeen alustavat tiedot kertovat muun muassa, että naiset ovat miehiä herkempiä muuttamaan kieltään.

- Jaa, niin ku mää vain? Puhunk mää murret? En mää huomaa itte mittää, näin ihmettelee vahvalta kuulostavaa puhetapaansa turkulainen Susanna Lindfors.

Nyt tämänkin lounaisen murteen leviämistä ja koko kielemme kotikontuja tutkitaan uusin keinoin - vanhan aineiston näkövinkkelistä.

Turun, Tampereen ja Helsingin Yliopiston sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen monitieteinen hanke saattaa jopa kyseenalaistaa suomen kielen alkukodin sijainnin Volgan mutkassa.

Uutta tutkimusta ’tuunataan’ vanhasta

Ekologi Outi Vesakoski on saanut pohdittavakseen, voiko murteiden välisiä eroja tutkailla samanlaisilla tilastollisilla menetelmillä kuin seurataan vaikkapa eri alueitten perhoslajien DNA:ta.

Tilastoaineistoksi taipuu loistavasti murretutkija Lauri Kettusen keräämä, 80 vuotta vanha aineisto.

- Data on aivan loistava koko maailmankin mittakaavassa. Tähän ei ole vielä vaikuttanut kovin paljon muuttovirrat, muuttoliikkeet eikä nykymedia. Pääsemme tutkimaan jotain lähes luontaista.

Vesakoski jatkaa hehkuttamista:

- Tällaista olen tehnyt leväsiiroilla tähän asti. Siis tutkinut lajin sisäistä vaihtelua ja populaatioiden välisiä eroja.

Murre mukautuu naisen suussa

Hankkeen englannin kielen tutkijat ovat myös havainneet, että naiset ovat miehiä herkempiä muuntelemaan kieltään. Liekö vaikutusta ollut myös sillä, että naiset ovat varsinkin aiemmin muuttaneet miehiä herkemmin, usein miesten perässä, uuden murrealueen keskelle?

- Varallisuusluokka vaikuttaa uuden kielen ilmiön omaksumiseen. Ja myös sukupuoli. Näyttäisi siltä, että naiset omaksuisivat miehiä tehokkaammin uusia muotoja, Vesakoski toteaa.

Kaukana toisistaan kuin itä ja länsi

Suomen murteet jakautuvat itäisiin ja läntisiin. Tältä itä-länsi–rajan tutkimukselta tutkija odottaa paljon.

- Kunpa pääsisi selvittämään, ovatko Itä- ja Länsi-Suomessa murteet kehittyneet vallan eri aikaan, huokaa Vesakoski.

Idän ja lännen välinen murreraja jakaa ihmiset myös eri veriryhmiin. Lisäksi tavat ja maku ovat erilaisia vaikkapa leivän leipomisen suhteen.

- Paitsi, että murteet ovat erityyppisiä, myös ihmisten kulttuuri on erilainen. Hauska jako keskellä maata, Vesakoski muistuttaa.

Kyseenalaistuuko kielihistoria?

Monien tutkijoiden yhteishanke ulottuu suomen kielen alkujuurille saakka. Aineistoa on kerätty lähisukukielistäkin. Vastauksia tutkimusryhmä etsii myös muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Olemmeko me sieltä Volgan mutkasta? Ketkä sieltä lähtivät ensimmäisinä, jos lähtivät? Lähtikö yksi vai monta porukkaa?, Outi Vesakoski luettelee.

Mutta mitä sitten, jos vastaukseksi tuleekin koko kielihistorian ja historiamme kyseenalaistavia tuloksia?

- No, toivottavasti ei vallan kokonaan. Silloinhan meitä ei usko kukaan, Vesakoski sanoo.

.
.