Kok: Kannustinloukkuja pitää poistaa. Työttömän tai kotihoidontuen saajan on saatava enemmän euroja käteen siitä, että ottaa työn vastaan. Ensimmäisen työntekijän koeaika vuoden pituiseksi. Pitkäaikaistyötön pitää voida palkata nykyistä helpommin. Paikallista sopimista lisättävä. Työttömyysputki on poistettava 1965 jälkeen syntyneiltä. Subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan rajata. Oppisopimuksesta pitäisi siirtyä koulutussopimukseen, josta maksettaisiin opintotukea ja mahdollisesti kannustinrahaa.

Kok: Julkisen sektorin tuottavuutta pitää lisätä. Toimia työn määrän lisäämiseksi pitää mitata yksityisen sektorin työtuntien määrän kasvulla. Työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin tällä vaalikaudella.

Kok: Työmarkkinajärjestöille annetaan tavoitteet ja aikataulu, jona päätöksiä pitäisi syntyä. Jos nämä eivät ratkaisuihin pysty, niin viime kädessä maan hallitus on vastuussa siitä, että Suomi saadaan liikkeelle.

Kok: Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on lyhennettävä niin, että aluksi turvaa maksetaan nykyistä enemmän.

Kok: Se lähtee valtiontalouden sopeuttamisesta. Neljä miljardia euroa leikattaisiin valtiontaloudesta ja kaksi miljardia euroa kuntataloudesta. (Korjattu 15.4.2015 klo 9.31: Aiemmassa versiossa kirjoitettiin miljoonista)

Kok: Taloutta ei saada kuntoon vain leikkaamalla. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja uusia työpaikkoja. Sopeutukset voivat aluksi vaikuttaa supistavasti kasvuun, mutta pitkässä juoksussa sopeutukset ovat ainoa tapa turvata kasvu, jotta saadaan Suomen talous tasapainoon.

Kok: Suomalainen yhteiskunta pelastetaan työn ja talouskasvun kautta. Kokoomus on valmis kuuden miljardin euron tasapainottamiseen. Aikataulu on vielä auki. Aluksi pitää koota talousviisaiden näkemykset, missä aikataulussa sopeutukset on järkevää tehdä. Se voisi olla miljardi vuodessa tai vähän enemmän. Ehkä suurin säästö tulee indeksitarkistusten jäädyttämisestä, mutta tässä ei rokoteta eläkeläisiä. Esimerkiksi hyvätuloisten lääkekorvauksista voidaan säästää 300 miljoonaa euroa.

Kok: Kahden miljardin euron kevennys tuloveroon. Tähän yhdistettävä äärimaltillinen palkkaratkaisu. Näin syntyy noin 50 000 työpaikkaa, jotka tuovat miljardin lisää verotuloja. Tämä myös lisää ostovoimaa. Toinen miljardi euroa kerätään haittaveroilla, esimerkiksi tupakka-, alkoholi tai polttoaineverolla. Yritysverossa haemme liukumaa kohti Viron yritysveromallia, jossa maksetaan veroa siinä vaiheessa, kun voitto kotiutetaan.

Kok: Kokoomus haluaa Ruotsin tapaan valinnanvapausmallin, jossa raha seuraa potilasta. Ruotsissa ihminen pääsee halutessaan lääkäriin, jos ei terveyskeskukseen, niin yksityiselle puolell. Siinä voi käyttää palveluseteliä. Myös Ruotsin mukainen rahoitusjärjestelmä voisi toimia Suomessa, mutta siellä on myös osia, jotka eivät toimi.

Kok: Sote-uudistus on tärkeä. Muun muassa tätä kautta voidaan saada alueellista eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa parannettua.

Kok: Se on erittäin tärkeä tavoite vauvasta vaariin. On varmasti paljon esimerkkejä, joissa tasavertaiset palvelut eivät välttämättä toimi.

Kok: Vanhempainvapaajärjestelmäämme tarvitaan lisää joustoa. Kannustetaan vanhempia käyttämään hyväksi lyhennettyä työaikaa. Tämä on parempi väliaikaisratkaisu kuin työelämän ulkopuolelle jääminen. Vanhemmuuden kustannukset pitää jakaa tasaisemmin työnantajien välillä. Maksetaan kertakorvaus äidin työnantajalle, jos äiti palaa saman työnantajan palvelukseen perhevapaiden jälkeen. Sillä korvataan vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointia ja perehdyttämistä.

Kok: Kokoomus kannattaa Natoon liittymistä. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitää perustua kahteen pilariin: uskottavaan itsenäiseen puolustukseen, joka tarkoittaa puolustusmenojen lisäämistä, ja kansainväliseen yhteistyöhön, joka tarkoittaa Ruotsia ja Pohjoismaita sekä EU:ta ja Natoa. Yhteistyötä Ruotsin kanssa tullaan tiivistämään maalla, merellä ja ilmassa sekä kyberissä eli tietoturvallisuudessa. Suomi on osa Euroopan Unionia ja myös vahvasti Nato-kumppanimaa. EU:n turvalausekkeella on suuri merkitys, EU:n sisällä osoitetaan solidaarisuutta.

Kok: Kokoomus on sitoutunut parlamentaarisen työryhmän esitykseen, joka nostaisi puolustusvälinehankintoja asteittain 150 miljoonaan.

Kok: Suomen on EU:n jäsenenä viestittävä selvästi, että olemme yhtenäinen osa EU-rintamaa ja kuulumme länteen. Samalla emme sulje pois kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa.

Kok: Kyllä viranomaisten ja erityisesti turvallisuusviranomaisten pitää voida toimia siellä, missä nykyään toimitaan eli verkossa. Samalla täytyy kuitenkin huolehtia yksilönoikeuden ja ihmisoikeuksien turvaamisesta.

Kok: Meidän pitää avoimin mielin lähestyä tätä kysymystä. Työvoima ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Kyllä me tarvitsemme tekijöitä, että pyörät pyörivät.

Kok: Pitää kulkea kohti hiilineutraalia Suomea. Se muodostuu kolmesta asiasta: uusiutuvaa energiaa pitää kehittää, tarvitaan ydinvoimaa sekä energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Ydinvoima on yksi osa energiaratkaisua, kunnes päästään uusiin ratkaisuihin.

Kok: Että Suomi pysyy edelleen Euroopan unionin ytimessä. Se, että EU:n neljä perustavoitetta, rauha, vakaus, vauraus säilyvät. Pieni jäsenmaa Suomi on ollut kokoaan huomattavasti suurempi tekijä viime vuosina ja siihen tarvitaan kansainvälisyyttä ja eurooppalaista osaamista.

PS: Työn vastaanottamisen kannustinongelmat puretaan uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää. Olisi järkevää, että ihminen voisi tienata keikoilla esimerkiksi 300 euroa ja sitä ei heti verotettaisi tuista pois. Paikallista sopimista tarvitaan lisää, esimerkiksi väliaikaisesti kun yritys on vaikeuksissa ja vaihtoehtona on konkurssi. Työntekijöiden koeaikaa ei pidä pidentää. Työntekijän aiheuttamia sivukuluja on tärkeää alentaa ainakin määräajaksi etenkin pienissä yrityksissä. Pienyritysten taakkaa on helpotettava, koska nyt ei ole työntekijäpula vaan työnantajapula. Nollatuntisopimuksia en suosi.

PS: Julkisen sektorin tehostaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi kuntaliitoksissa virkamiesten viiden vuoden irtisanomissuojaa ei pidä ketjuttaa niin, että seuraava kuntaliitos jälleen johtaa uuteen viiden vuoden irtisanomissuojaan.

PS: Työmarkkina-asioissa, jos työmarkkinajärjestöt eivät saa kolmikantajärjestelmässä ratkaisuja aikaiseksi, niin pitää eduskunnan ja poliittisen päätöksenteon toimia.

PS: Ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole mikään ongelma tällä hetkellä. Ensi sijassa emme halua siihen mitään lyhennyksiä. Työttömyys on suurempi ongelma ja siihen täytyy saada ratkaisu.

PS: Velkaantuminen taitetaan julkista sektoria tehostamalla ja saamalla aikaan kasvua, etenkin vientisektorin kautta.

PS: Kärki talouskasvun edistämisessä on energiaverotuksessa. Sitä pitää laskea sekä teollisuuden että kuluttajien osalta lähemmäs EU:n minimitasoa. Tämä lisäisi yritysten investointeja ja ihmisten ostovoimaa, kun myös bensaveroa lasketaan. Energiaverotusta on nostettu kotikutoisilla päätöksillä aika isoksi. Tämä on Suomelle selkeä kilpailuhaitta.

PS: Tarvitaan 2-3 miljardin euron sopeutukset vaalikauden lopulla. Tässä tilanteessa ankara leikkaaminen jyrkentäisi vuosien miinuskasvua. Etuuksien indeksejä ei pidä jäädyttää eikä mielellään leikata, mutta neuvottelupöydässä se katsotaan. Pitäisi olla maksukykyyn perustuva veropolitiikka. EU:n jäsenmaksua pitää leikata. Uskomme, että olisi mahdollista saada noin 200 miljoonan euron palautus. Kehitysavusta pitää leikata 500 miljoonaa. Maahanmuuton kustannuksista on leikattava 200-300 miljoonaa euroa. Jotkut maahanmuuttajaryhmät tuottavat nettoa ja jotkut muut miinusta.

PS: Yrittäjien arvonlisäverottomuuden alaraja pitää nostaa 8 500 eurosta 20 000 euroon ja huojennusraja 40 000 euroon. Pitäisi ottaa oppia Viron mallista, jossa yrittäjä ei maksa veroa, kun satsaa omaan yritykseensä ja ottaa lisää työntekijöitä. Virossa veroa maksetaan yrityksestä ulos otettavasta tuloksesta.

PS: Perusterveydenhoidon resurssointi on olennaista. Tarvitaan kahtalainen malli, joka erityisesti satsaa perusterveydenhoitoon, jotta se ei rasita erikoissairaanhoitoa. Perussuomalaisilla on oma peruskunta-piirikunta -malli. Se on jossain määrin samantyyppinen kuin maakuntamalli. Lisäksi tarvitaan hyviä yksityisiä täydentäviä palveluita, jotka vievät painetta pois perusterveydenhoidosta. Molempia tarvitaan. Yksityisiä terveyspalveluita pitää kilpailuttaa laatukriteereillä niin, ettei palvelua ei saa tarjottavakseen vain se, joka tuottaa sen halvimmalla.

PS: Pidetään huoli siitä, että lähipalveluita saa sote-uudistuksen jälkeenkin. Ihmisiä kiinnostaa palveluiden saaminen, ei hallintorakenne siellä takana.

PS: Lähipalvelulailla. Pitää olla esimerkiksi kiertäviä lääkäriautoja. Tämäntyyppisiä ratkaisuja haja-asutusalueilla on jo. Synnytyssairaaloiden karsintaa pidämme vääränä, koska se synnytystilanteessa lisää ihmisen riskiä asuinpaikan mukaan.

PS: Tämä on enemmän kulttuurinen kysymys, ei lainsäädännöllä muutettava. Perheillä pitää olla valinnanvaraa. Isät saavat näyttää mallia. Ajan mittaan tämä muuttuu kullekin perheelle sopivaan suuntaan. Isät tulevat varmasti olemaan enemmän kotona lastensa kanssa.

PS: Aina pitää olla valtion johdolla käytettävissä kaikki mahdollisuudet, jotka pohjaavat Suomen etuun. Ensimmäiseksi pitää korottaa puolustusmäärärahoja vähintään sen verran, mitä ns. Kanervan työryhmä esittää. Toiseksi pitää olla pohjoismaista yhteistyötä, yhteistä harjoittelua Ruotsin meri- ja ilmavoimien kanssa. Suomi on poliittisesti liittoutunut EU:ssa, mutta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hakusessa. Siellä on isoja ristiriitoja isojen maiden kesken, esimerkiksi Britannia ei ole kiinnostunut. Tällä hetkellä ei pidä hakea Naton jäsenyyttä, mutta se mahdollisuus pitää olla. Nato-selvitys pitää tehdä.

PS: Mikään salaisuus ei ole, että perussuomalaiset on maanpuolustusmyönteinen puolue. Parlamentaarisessa selvitysryhmässä olimme valmiita huomattavasti suurempaankin korotukseen. Ryhmässä aikaansaatiin kohtuullinen kompromissi. Sillä saadaan aikaan välttämättömät hankinnat maavoimille seuraavalla vaalikaudella. Tällä vaalikaudelle on leikattu vastuuttoman paljon puolustusmenoista ja aiheutettu melkoista hallaa koko maan puolustukselle. Keskimäärin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta pitäisi olla puolustumenojen osuus, nyt se on vain 1,3 prosenttia.

PS: Venäjä on loukannut erittäin karkeasti kansainvälistä oikeutta väkivallalla ja väkivallan uhalla liittänyt osan toisesta itsenäisestä valtiosta itseensä. Tämä on epähyväksyttävää. Tämä on aiheuttanut suhteiden huononemista erilaisine seurausvaikutuksineen, pakotteineen ja vastapakotteineen. Se on lisännyt jännitystä myös Suomen toimintaympäristössä. Etenkin Baltiassa ollaan huolissaan ja sinne esimerkiksi Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan.

PS: Tarvitaan sellainen lainsäädäntö, että yhteistyö ja tiedonsiirto eri maiden välillä on mahdollista. Puolustusvoimilla on selkeä linjaus ja käsitys, millaista apua he tarvitsevat tähän lainsäädäntöön. Ne ovat olleet hyviä esityksiä. Kansalaisvapaudet on mielestäni otettu riittävän hyvin huomioon puolustusvoimien selvityksessä.

PS: Emme sano suoraan ei maahanmuutolle. Kyllä työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Pyrimme vähentämään ns. humanitääristä maahanmuuttoa, josta on tullut turvapaikanhakijoiden kautta siirtolaisuuden väylä. Suomella ei yksinkertaisesti ole rahkeita kasvattaa tätä sektoria. Kansallisuuksissa on eroja. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta on ilman muuta säilytettävä. Vaikea ymmärtää, miksi keskusta ajaa tarveharkinnan poistamista, kun Suomessa on 350 000 työtöntä. Kyllä EU:sta ammattitaitoista työvoimaa löytää, ei sitä tarvitse raijata Afrikasta tai Aasiasta.

PS: Meillä on jo maailman puhtain teollisuus. Vielä kun saadaan tänne vähäpäästöisemmät autot, niin tästä se lähtee liikkeelle.

PS: Ajaa Suomen etua Euroopan unionissa. Se tarkoittaa vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta. Pitää ajaa tiukemmin kansallista etua. Ajetaan sitä, että Euroopan unionia ei syvennetä vaan kehitetään talous- ja vapaakauppaliiton suuntaan. Siitä on saatu hyviä tuloksia, mutta liittovaltiokehityksestä ei ole saatu hyviä tuloksia.

RKP: Olemme aina sanoneet, että työpaikat löytyvät yksityseltä sektorilta. Valtion ja kuntien ei pitäisi olla vastuussa työttömyysongemastamme.

RKP: On niin paljon ihmisiä, jotka ovat jäämässä eläkkeelle, etten halua isoa yt-neuvottelukierrosta valtiolle. Tehdään uudestaan se, mikä tehtiin puolustusvoimauudistuksessa. Jos uskalletaan uudistua, siinä onnistutaan.

RKP: Kolmikanta on toiminut ja toimii niin kauan, kun löytyy luottamusta osapuolien kesken. Kun puhutaan kolmikannasta, täytyy muistaa, että siinä on kolme osapuolta, hallitus on myös mukana. Mutta usein on ollut niin, että vain kaksi osapuolta ovat neuvotelleet.

RKP: Kyllä. Meidän vaaliohjelmassamme ei ole mainintaa kestosta. Kannatamme Tanskan mallia, jossa on korkeampi taso, mutta lyhyempi aika. Esimerkiksi nykyisten 500 päivän puolittaminen kannustaisi ihmisiä hakemaan töitä.

RKP: Haluamme laskea verotusta pidemmällä tähtäimellä niin, että se luo lisää työpaikkoja ja osallistumista yhteiskuntaan. Tätä kautta valtiolle tulee lisää verotuloja. Meitä on pitkään häirinnyt se, että kun puhutaan verotuksesta, puhutaan lyhytaikaisista ratkaisuista. Seuraavan hallituskauden aikana voidaan säästää julkisesta budjetista noin 3,5-4 miljardia euroa. VM:n ehdottamien 6 miljardin säästöjen saavuttamiseksi tarvitsemme kaksi vaalikautta.

RKP: Nyt ei ole varaa elvyttää.

RKP: On hyvä sanoa, että melkein kaikesta joudutaan säästämään, mutta jos joka paikasta yrittää juustohöylätä, toiminta näivettyy. On hyviä mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla. Moni jää lähivuosina eläkkeelle. Pitää uudistaa organisaatiota, valtion aluehallintoa. Myös indeksejä joudutaan katsomaan - se, mennäänkö kaikkien etuuksiin, jää nähtäväksi. Lähtökohta on, että valtion talouden tulee olla tasapainossa.

RKP: Meillä ei ole varaa nostaa veroja. Se ei saa taloutta terveempään suuntaan. Tällä vaalikaudella veroja on nostettu paljon. Mikä on ollut lopputulos? Se, että kaupan alan työllisyys on heikentynyt. Tavoitteen pitäisi olla, että ansiotyötä verotetaan vähemmän kuin tänä päivänä. Pienituloisten verotusta pitää keventää.

RKP: On oltava riittävä valinnanvapaus. Tällä hetkellä esimerkiksi työttömillä, eläkeläisillä ja lapsiperheillä sitä ei ole. He ovat kunnallisten palvelujen varassa. Ruotsissa on toimittu niin, että siellä kilpaillaan laadulla ja raha seuraa asiakasta. Jos asiakas ei ole tyytyväinen, hän voi kääntyä toisen palvelun pariin.

RKP: Lapsille, lapsiperheille ja vanhuksille annetaan laadukkaita palveluita, se on lähtökohta. Työikäisillä, joilla on työtä, on enemmän liikkumavaraa palveluiden suhteen.

RKP: Nykyjärjestelmä ei takaa tätä. Siksi tarvitaan uudistus. Ajatuksemme on, että pyritään Ruotsin kaltaiseen malliin.

RKP: Niin sanottu 6+6+6 -perhevapaiden malli on järkevin, eli puoli vuotta lapsen äidille, puoli vuotta isälle ja yhdessä päätettävällä mallilla loput. Naapurimaahamme verrattuna todella suuri osa nuorista naisista on poissa työelämästä nimenomaan perhevapaiden takia.

RKP: Nämä eivät ole kilpailevia vaihtoehtoja vaan toisiaan täydentäviä. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on meille hyvin tärkeä. Suomen pitää tulevaisuudessa harkita Nato-jäsenyyttä, mutta sen aika ei ole nyt. EU:lla on turvallisuuspoliittisesti suuri arvo ja merkitys. Suomen pitää olla aktiivinen sen puolesta, että puolustusyhteistyö tiivistyy.

RKP: Puolustusmäärärahoja pitäisi korottaa. Minulla ei ole antaa lukua, kuinka paljon.

RKP: Venäjä ei ole Suomelle välitön uhka. Meillä on hyvä suhde Venäjään, mutta emme voi olla sinisilmäisiä. Tilanne edellyttää, että hoidamme diplomaattisia suhteita järkevästi ja pidämme huolta puolustuksestamme.

RKP: On hyvä, että on riittävät resurssit ja oikeudet estää asioita, joita emme halua Suomeen, muun muassa terrorismia. Meillä on vankka luottamus sekä poliisiin että puolustusvoimiin ja ylipäänsä viranomaisiin.

RKP: Haluamme poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan. Se helpottaisi työvoiman saapumista Suomeen. Tutkimustiedon valossa seuraavien 10 vuoden aikana tarvitsemme 150 000 työntekijää lisää huoltosuhteen takia. Maahanmuuttoa pitäisi ylipäätään lisätä. Tuhat kiintiöpakolaista vuodessa olisi askel oikeaan suuntaan, mutta edelleen todella marginaalinen luku. Luin tutkimuksen, jonka mukaan Suomen suurin ongelma on maastamuutto.

RKP: Olemme sitoutuneet kansainväliseen ilmastosopimukseen. Sitä pitää seurata. EU:ssa täytyy saada aikaan yhteinen ilmastopolitiikka, jotta saataisiin päästöhaitat kuriin. Voisimme harkita energiaunionia.

RKP: EU:n pitää kyetä uudistumaan tavalla, joka huomioi sen tosiasian, että taloustilanne on muuttunut. Uskon, että tässä tärkeintä on, että kehitetään sisämarkkinoita ja sitä kautta edistetään työllisyyttä ja kauppaa.

Kesk: Tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tunnustelu on aloitettava jo ennen hallitusneuvotteluja. Neuvotteluja käytäisiin rinnan hallitusneuvottelujen kanssa. 200 000 työpaikan tavoitteen saavuttaminen lähtee kilpailukyvyn rakentamisesta ja sen rakenteiden muuttamisesta. Tarvitaan lisää joustavuutta työelämään, innovaatioita ja työn tuottavuuden lisäystä. On mahdollista samaan aikaan vahvistaa työntekijän turvaa ja lisätä joustoja työnantajalle. Yrityksen palkatessa ensimmäistä työntekijää olisi koeajan oltava nykyistä pidempi.

Kesk: Vuoteen 2025 mennessä julkisten sektorin työpaikkojen määrä säilyy nykytasollaan. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee lisäystä noin 20 000-30 000 työntekijää. Loput alan työpaikkalisäyksestä kohdistuu yksityiselle puolelle. Samaan aikaan muualta julkiselta sektorilta vähentyy samat noin 20 000-30 000 työpaikkaa. Kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomissuoja on tarpeeton, jos kyseessä on liitosten ketjuttaminen (Juha Sipilä).

Kesk: Hallituksen on otettava vastuu Suomen talouden tasapainottamisesta, jos siihen liittyvistä asioista ei pystytä kolmikannassa sopimaan. Emme halua esittää uhkailevia vaatimuksia mihinkään suuntaan, myöskään työmarkkinajärjestöjen suuntaan (Timo Laaninen).

Kesk: Laajassa yhteiskuntasopimuksessa varmasti jokainen osapuoli joutuu tulemaan vastaan.

Kesk: Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja, kyllä se on se lähtö. Niiden syntymistä voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi työnantajamaksujen väliaikaisella alentamisella.

Kesk: Seuraamme suomalaisten asiantuntijoiden näkemystä. Velkaantumisen tielllä ei voi pitkään jatkaa.

Kesk: Sopeutuksen koosta on sovittava ennen kuin ministerisalkut on jaettu. Valtiontalouden säästötarve on 2,3 miljardia euroa bruttona. Tähän tarvitaan kuusi vuotta. Kahden miljardin säästöt saadaan indeksien osittaisesta jäädyttämisestä. Valtionosuuksia olemme valmiit jäädyttämään. Samalla tehtäviä karsitaan tai normeja väljennetään niin, että kuntatalouteen ei synny epätasapainoa. Kunnissa saataisiin säästöjä, jos niiden annettaisiin väljemmin valita, miten ne tuottavat palvelunsa. Säästäisimme yritystuista 300 miljoonaa euroa sekä valtion kiinteistökuluista ja tietojärjestelmäkuluista.

Kesk: Veronalennusvara keskitetään pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Verojen kiristäminen ei voi nyt olla keinovalikoimassa. Yli 60 000 euroa vuodessa tienaavien hyvätuloisten verotuksen kiristäminen ei ole enää keskustan tavoitteena. Bruttoveroaste ei saa nousta. Verotuksen sisällä tehdään muutoksia, jotka kannustavat työn tekemiseen, yrittämiseen ja yrittämisen riskin ottamiseen.

Kesk: Sote-uudistukseen tarvitaan maakunnallinen itsehallinto. Palvelut pitää tuottaa kuntien välisellä yhteistyöllä. Näin saadaan katkeamaton hoitoketju. Maakuntien hoidettavaksi voidaan siirtää myös koulutustehtäviä ja maakunnan aluehallinnon tehtäviä. Voidaan kokeilla Lapissa ehdotettua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely) ja aluehallintovirastojen (avi) tehtävien hoitamista. Myös kaavoitus-, liikenne- ja infra-asioita sekä alueen elinkeinoelämän edellytyksiin liittyviä asioita voidaan maakunnissa hoitaa. Ensin on saatava valmiiksi sote-uudistus seuraavalla vaalikaudella.

Kesk: Painopistettä on siirrettävä perustason palveluihin, terveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Tämän vuoksi sote-uudistus pitää saada maaliin. Sote-palvelujen rahoitusta pitää yksinkertaistaa ja selkiyttää kohti yksikanavaisuutta. Palveluissa pitää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia lisätä. Tietojärjestelmät pitää saada toimiviksi ja työntekijöiden aikaa vapauttaa näin asiakkaiden kohtaamiseen. Yksi yhteensopiva sote-palveluväylä on otettava käyttöön viimeistään 2019.

Kesk: Asetusta alle tuhannen synnytyksen synnytyssairaaloiden sulkemisesta on tarkasteltava uudestaan, jotta synnytysmatkoista ei tule liian pitkiä.

Kesk: Perheillä pitää olla aito valinnanvapaus lastensa hoidon ratkaisuissa. Kotihoidon pakkokiintiöittäminen äidin ja isän kausiin ei ole toimiva ratkaisu. Etenkin pienten lasten vanhemmille pitää luoda paremmat mahdollisuudet joustaviin työaikaratkaisuihin. Yhden vanhemman perheitä pitää tukea joustavilla päivähoitojärjestelyillä ja kehittämällä kunnallista kotiapua tukemaan heidän arkeaan nykyistä paremmin.

Kesk: Suomen kannattaa olla sotilaallisesti liittoutumaton, niin kauan kuin Ruotsin kanssa muodostamme vakaan Pohjolan vyöhykkeen emmekä ole uhka itään tai länteen. Uskottavaa puolustusta täytyy huonossakin taloustilanteessa vahvistaa perustuen yleiseen asevelvollisuuteen. Lisäksi on hyvät naapuruussuhteet. Pitää säilyttää mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä ja pystyä kaikissa olosuhteissa tekemään uusia tilannearvioita. Ei-kantaa Natolle ei pidä kirjata hallitusohjelmaan. Natosta ei silti tarvitse kirjata mitään - nykytilanne riittää. Nato-kumppanuutta ja Ruotsi-yhteistyötä kannattaa vahvistaa.

Kesk: Olemme sitoutuneet parlamentaarisen työryhmän linjauksiin. Ryhmä esittää puolustushankintojen kasvattamista asteittain 150 miljoonaan.

Kesk: Emme voi hyväksyä Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa. Olemme pakotteissa yhteisessä EU-rintamassa. Venäjän käytös on muuttunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Se luo huolen aiheita. Olympialaisten jälkeen tapahtunut muutos on ollut nopeampi kuin kukaan osasi arvata.

Kesk: Vaikea kysymys - ehkä ei.

Kesk: Kyllä tarveharkinnan poistamisesta pitäisi voida keskustella. Pakolaiskiintiöihin olemme nykyisellään tyytyväisiä. Mutta tulevaisuudessa tarvitsemme tänne työntekijöitä.

Kesk: Suomessa tulee lopettaa kivihiilen käyttö ja vähentää fossiilisen öljyn käyttöä kolmannekseen 2030-luvulle mennessä. Hiiletön Helsinki 2025 -hanke on käynnistettävä. Uusiutuvan osuus käyttämästämme energiasta pitää nostaa 32 prosentista yli 60 prosenttiin seuraavan 20 vuoden aikana. Uusiutuvan käyttöä lisätään verotuksen painopistettä muuttamalla ja normitusta helpottamalla.

Kesk: Tärkein tavoite on saada talouskriisi hallintaan ja koko euroalue kasvun tielle. Haluamme myös tuoda Eurooppa-pöytiin sääntelyn ja byrokratian purkamisen. Purkamisessa meillä on edessä valtava urakka.

KD: Neljässä vuodessa pitäisi saada 200 000 työpaikkaa lisää. Tavoite voidaan saavuttaa tukemalla yrittäjyyttä. Pitkällä aikavälillä tässä auttaa jo tehty yhteisöveron lasku. Vielä pitäisi keventää kaikkein pienimpien yritysten verotusta viisi prosenttiyksikköä. Työpaikkojen luomista edistäisi myös sivukulujen määräaikainen pienentäminen, yksilöperusteisen irtisanomisen keventäminen, koeajan pidentäminen ja pientyönantajan mahdollisuus sopia työehdoista paikallisesti.

KD: Julkisen sektorin työpaikat ovat tärkeitä, mutta tarvitaan rakenneuudistuksia, joilla julkisen sektorin raskasta hallintoa kevennetään. Julkisella puolella esimerkiksi terveydenhoidossa tarvitaan lisää työntekijöitä, mutta heitä pitäisi vähentää hallinnosta ja rakenteista. Kuntien ja julkisen sektorin tulee pidättäytyä yritysten kanssa kilpailevasta elinkeinotoiminnasta.

KD: Suomen tilanne on niin vakava, että työmarkkinajärjestöt ja kaikki päätöksentekoelimet pitää ottaa mukaan keskusteluun.

KD: Sitä pitää pohtia. Suomen taloudessa on nyt niin haastava tilanne. Ansiosidonnainen voidaan lyhentää vaikkapa 500 päivästä 300 päivään.

KD: Työllisyysasteen nousu yhdelläkin prosentilla vähentää valtion menoja parilla miljardilla eurolla. Vasta sitten kun ollaan kasvu-uralla, mietitään myös rajuja leikkaustoimia. Panostetaan yrittäjyyden edellytysten parantamiseen.

KD: Talouskasvua luodaan yrittäjyyden panostamalla ja rakenteellisilla uudistuksilla.

KD: Kuuden miljardin tasapainotustavoite on realistista saavuttaa 5-6 vuoden aikana. Säästöjä ei kannata aloittaa alkukaudesta, ettei hyydytetä orastavaa talouskasvua. Säästöt on tehtävä menoleikkauksin. Etuuksien indeksejä voidaan jäädyttää, työeläkkeitä lukuunottamatta. Ansidonnaista työttömyysturvaa joudutaan pohtimaan. Samanaikaisesti pitäisi korottaa pienimpiä etuuksia, jotta toimeentukimenot eivät alkaisi kasvaa. Mahdollisia leikattavia ovat yritystuet. Kunnissa säästöjä voi saada subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja viiden vuoden irtisanomissuojasta voitaisiin luopua.

KD: Veromuutokset on tehtävä niin, että kokonaisveroaste ei nouse. Säästöt tehdään menoja karsimalla. Joitakin veroja voidaan kiristää, esimerkiksi sokeriveroa. Alkoholi- ja tupakkaverossa on jonkin verran korottamisen varaa. Perheitä voitaisiin verottaa niin, että veroprosentti määräytyy perheen kokonaistulojen perusteella.

KD: Sote-uudistuksessa on tärkeintä, että pystytään yhdistämään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden hallinto. Tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen palveluihin.

KD: Sote-uudistuksessa yksityisten palveluntarjoajien pitää päästä kilpailemaan julkisten palveluntarjoajien kanssa.

KD: Varhaisemmalla puuttumisella ja ennaltaehkäisevillä palveluilla. Näin esimerkiksi terveyskeskuksissa saataisiin palveluita nopeammin ja kattavammin, jotta sairaudet eivät etenisi pidemmälle, jolloin tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluita. Siksi tarvitaan keskitetympää hallintoa, että hoidon painopiste saataisiin oikeaan kohtaan. Suuremmilla hallintoalueilla tämä onnistuu.

KD: Jos on ihan normaali perhe, lapsella on oikeus ilman yhteiskunnan ohjausta olla molempien vanhempien kanssa. Perheen pitää saada vapaasti päättää, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta.

KD: Näiden kaikkien syventämistä tarvitaan, mutta ennen kaikkea uskottavaa omaa puolustusta. Se on lähtökohta. Seuraavan hallituksen on tehtävä selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Ruotsin kanssa puolustusyhteistyötä pitää syventää. EU on myös turvallisuusyhteisö, vaikka se ei ole puolustusliitto.

KD: Kannatamme rahoitusmallia, jossa kasvatetaan puolustusmateriaalihankintoja aluksi 50 miljoonalla eurolla ja vaalikauden lopussa 150 miljoonalla eurolla. Tarvitaan uskottava puolustus.

KD: Avoimiin kahdenvälisiin suhteisiin kuuluu, että sanotaan suoraan Venäjälle, että se on toiminut väärin ja rikkonut kansainvälistä oikeutta vallatessaan Krimin ja harjoittaessaan sotatoimia Itä-Ukrainassa. Samaan aikaan arkisen yhteistyön Venäjä kanssa pitää jatkua esimerkiksi rajavalvonnassa, poliisitoiminnassa ja Itämeren suojelussa.

KD: Verkkovalvontaa pitää lisätä tuntuvasti. Sen pitää olla samalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa.

KD: Tarvitsemme maahanmuuttoa ja ulkomaista työvoimaa pitkällä aikavälillä. Tarveharkinnan poistamista voitaisiin harkita.

KD: Kristilliset ja konservatiiviset arvot edistävät huolenpitoa luonnosta.

KD: Kehittää EU:ta itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka ennen muuta kehittää sisämarkkinoita. Tavoite on, että suomalaiset yrittäjät menestyvät Euroopassa. Ei lisää integraatiota, mutta lisää yhteistyötä.

SDP: 100 000 työpaikkaa voi syntyä, jos vaalikauden lopulla päästään kahden prosentin talouskasvuun. Vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ei saa heikentää. On saatava lisää vientiyrityksiä megatrendien, eli kaupungistumisen, puhtaan veden ja puhtaan ilman varaan. Kotitalousvähennyksen ylärajan nostoa voidaan harkita. Uuden työntekijän koeajan pidennys ei ole harkittavissa, jos ei selkeytetä sääntöjä, millä perustein koeajan voi purkaa. Säännöllistä työaikaa ei pidä pidentää, koska se on palkanalennus. Sivutyökulujen alentamista ensimmäisenä vuonna voitaisiin harkita.

SDP: Usein uusilla kasvualoilla tarvitaan myös valtiota mukaan kaveriksi. En oikein ymmärrä, että ideologisista syistä haluttaisiin estää se, että valtio ei lähtisi mukaan auttamaan yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja. Tärkeintä on, että työpaikka syntyy. Ihminen, joka sen työpaikan saa, ei mieti syntyykö se valtion avulla kokonaan osittain vai ilman.

SDP: Seuraavan hallituksen pitäisi laittaa painoarvoa työelämän laatuun liittyviin kysymyksiin. Meidän tavoitteemme on nollatyösopimuksissa, että jokaiselle halutessaan pitäisi löytyä 18 tuntia viikossa tuntitakuu.

SDP: Ei pitäisi, koska se iskisi pahiten niihin ihmisiin, jotka ovat esimerkiksi rakennemuutospaikkakunnilla, joissa tehdas on lähtenyt alta. Jos työttömyysturva puolitettaisiin, ensinnäkin se toisi ison kustannuksen kunnille ja myös lisäisi köyhyyttä.

SDP: Vienti pitää saada vetämään. Jos emme saa kilpailukykyä nostettua, velkaantumisen taittuminen on paljon vaikeampaa. Tarvitaan paitsi rakenteellisia uudistuksia myös säästöjä.

SDP: Valtio voi tukitoimillaan auttaa sellaisia aloja, joilla tällä hetkellä on kysyntää maailmalla. Uusi keino on, että voimme kohdentaa yritystukia vaikkapa jätehuollon, puhtaan veden ja ilman alueille, ja auttaa niitä alueita, joilla on kasvua.

SDP: Säästöjä ja tulojen lisäyksiä pitää tehdä noin neljän miljardin euron edestä. Kuntatalouden säästöt saavutetaan pitkällä aikavälillä rakenneuudistuksilla. Säästöä voidaan saada kuntien valtionosuuksista, toisen asteen koulutuksen rakennemuutoksista, valtion tietotekniikkamenoista ja valtionhallinnosta sekä pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä. Talouskasvu syntyy viennin vedolla, rakenteellisilla uudistuksilla ja säästöillä sekä lisätuloilla.

SDP: Veronkiristyksiä tarvitaan miljardin verran. On tarve tehdä sopeutusta oikeudenmukaisella tavalla myös tulojen kautta. Se on 0,5 prosenttiyksikköä veroasteeseen lisää, jos toteutuu täysimääräisenä. Ansiotuloverossa pieni- ja keskituloisten verotusta lievennetään ja se kytketään palkkaratkaisuun. Varakkaampien verotusta pitää kiristää ja myös pääomatulojen kautta hakea uusia tuloja. Pieni- ja keskituloisten yläraja olisi hieman päälle 40 000 euroa. Kiinteistöveron korotukseen on jonkin verran pelivaraa. Perintöverolle ei ole paljon tehtävissä. Varallisuusveron palauttamista SDP ei esitä.

SDP: Mallina pitää olla, että julkinen sektori tuottaa ja järjestää palvelut ja yksityinen täydentää. Ihmisille on turvattava kaikkialla Suomessa riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut läheltä. Tämän pitää koskea myös työterveyshuollon ulkopuolisia eli työttömiä ja eläkeläisiä.

SDP: Me haluamme sellaiset sote-palvelut, joissa yhteistoiminta niin terveydenhuollon sisällä kuin eri toimijoiden välillä toimii. Haluamme, että järjestämisvastuu on riittävän suurilla hartioilla. Työterveyshuollon rahoitusmalli on ratkaistava niin, että olemme niin lähellä yksikanavaista rahoitusta kuin vain olla voi.

SDP: Sairaanhoidon kilpavarustelu pitää estää. Pitää erikoistua eri yksiköissä eri asioihin. Kaikissa sairaaloissa ei pidä olla kaikkea tekniikkaa. Eri alueille jaetaan harvemmin toistuvia hoitoja. Sieltä löytyy varmasti säästöjä. Kaikkien tavallisen ihmisen arkeen liittyvien palveluiden pitää olla kunnossa, niitä pitää olla saatavilla ja niiden pitää olla laadukkaita.

SDP: Lisättäisiin isäkiintiöitä vanhempainvapaiden puolella. Sitä kautta voisimme tasata kustannuksia ja turvata sen, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin.

SDP: Uskottava oma puolustus tarvitaan kaikissa tilanteissa riippumatta tehtävästä yhteistyöstä. Ruotsi-yhteistyö on tiivistymässä ja Nato-kumppanuutta kannatta tiivistää eri muodoissaan. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisessa kannattaa olla vahvasti mukana. Nato-jäsenyyttä ei pidä tällä hetkellä hakea, koska se lisäisi Suomen riskejä.

SDP: Parlamentaarinen työryhmä arvioi, että tarvitaan vähintään noin 150 miljoonaa euroa. Me olemme valmiita arvioimaan tätä ja siihen, että puolustusvoimien toimintakyky ja resurssit turvataan niin, että itsenäinen ja uskottava puolustus voidaan taata.

SDP: Huolestuttavinta tässä tilanteessa on se, ettemme tiedä tänään, mitä Venäjä tekee huomenna. Venäjän oma tilanne vaikeutuu, kun Venäjä eristäytyy poliittisesti ja taloudellisesti. Annan täyden tukeni sille, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti olla osallistumatta Moskovan voitonpäivän paraatiin.

SDP: Tässä tullaan tarkkaan alueeseen siinä, mikä on ihmisten oma suoja ja valtion suoja. Väistämättä joudutaan vetämään raja, kuinka pitkälle verkkovalvontaa tehdään. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että viranomaisilla täytyy olla keinoja myös verkkovalvonnan puolella.

SDP: Ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa ei pitäisi poistaa. Jos se poistettaisiin, se tarkoittaa, että jos meillä on ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä esimerkiksi Uudellamaalla, heidät voitaisiin ohittaa ja tuoda EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta työvoimaa. En näe tätä järkeväksi.

SDP: Haluamme ylläpitää jo nyt eurooppalaisittain puhtainta teollisuutta. On järjetöntä lähteä rankaisemaan sitä ylimääräisillä toimilla. Kannatamme eurooppalaista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta siinä täytyy ottaa huomioon, että olemme edelläkävijöitä jo nyt. Haluamme pitää eurooppalaiset ilmastonmuutoksen estämiseen tähtäävät normit ottaen huomioon lähtötason.

SDP: Jäsenenä olemme eurooppalaisten arvojen, demokratian ja tasa-arvon, ytimessä. Jäsenyytemme Euroopan unionissa on myös keskeinen turvallisuuspoliittinen valinta.

Vas: Olemme ajaneet esimerkiksi arvonlisäveron alarajan selkeää nostamista, mikä helpottaisi pientä yrittäjää. Yrittäjien sosiaaliturva ja eläketurva on huonompi kuin työntekijöillä. Sitä pitäisi viedä siihen suuntaan, että ne ovat samanlaisia. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa, mutta siihen ei ole löydetty vielä mallia.

Vas: Pitää korjata harhakäsitys, että julkinen sektori olisi kasvanut. Työntekijämäärämme ei ole kasvanut. Meillä on edelleen huomattavasti vähemmän työntekijöitä kuin muissa Pohjoismaissa. Työntekijöitä tarvittaisiin lisää erityisesti vanhusten palveluihin ja esimerkiksi päiväkoteihin. Siellä ryhmäkoot ovat liian suuria.

Vas: Kolmikannalla on jatkossakin merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen kehittämisessä.

Vas: Ei pitäisi. Äärimmäisen hankala kysymys. Se ei kuitenkaan lisäisi työllisyyttä suurilla rakennemuutospaikkakunnilla ja vaikeuttaisi entisestään työttömien asemaa.

Vas: Sillä että talous laitetaan kasvamaan. Ja se ei lähde kasvuun sillä, että leikataan ja säästetään entisestään. Jos kokeiltaisiin muutama vuosi elvyttävää taloutta. Emme ole ihan yksin elvytysajatusten kanssa. Jos jokin summa pitää sanoa, sanotaan kolme miljardia euroa lisävelkaa vuodessa. Velanoton tarve vähenee, kun taloutemme on paremmassa kunnossa.

Vas: Talous pystyttäisiin saamaan vauhtiin lainarahalla. Leikkauspolitiikka on osoittautunut vääräksi, sillä valtio käytännössä velkaantuu entisestään ja työttömyys on lähtenyt nousuun. Elvytysohjelmalla valtio saa velkaa miinuskorolla. Rahat pitää laittaa järkeviin investointeihin kuten liikenneväylien korjaamiseen. Meillä on myös rakennusten korjausvelkaa, hyvinvointivelkaa. Huolestuttavimpia ovat suuret työttömyysmenot.

Vas: Kaikkein suurin ongelmamme on harmaa talous ja verovuoto. Useita miljardeja joka vuosi. Meidän talous olisi lähes tasapainossa, jos nämä saataisiin kuriin. Maakohtainen kirjanpito, rahoitusvero, automaattinen tietojen vaihto. Eli estetään esimerkiksi yritystä, joka tekee voittoa Suomessa, siirtämään voittoa veroparatiiseihin maakohtaisella kirjanpidolla. Voitot pitää näyttää Suomessa, ja verot pitää maksaa Suomessa.

Vas: Veromallimme on yksi progressiivinen taulukko. Se tarkoittaisi, että pienituloisten verotus laskisi, etenkin eläkeläisten ja työttömien. Pääomatuloilla miljoonatuloja saavien verotus kiristyisi. Tällä hetkellä he maksavat hyvin pientä veroa suhteessa tuloihin. Sen lisäksi laskisimme ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa. Kokonaisuudessaan paketti on plus miinus nolla. Meillä myös muita veromuotoja. Haluamme palauttaa varallisuusveron ja nostaa yhteisöveroa. Itse asiassa me sopeutamme verotuksella miljardilla eurolla.

Vas: Meidän malli on se, että sote-alueilla olisi verotusoikeus. Niillä olisi myös suoraan vaaleilla valitut päätöksentekijät. Silloin perustuslailliset ongelmat katoaisivat.

Vas: Valtion tehtävänä on turvata se, että lompakon paksuus ei ole ratkaiseva tekijä terveyspalvelujen saantiin. Sote-uudistuksella on järkensä olemassa.

Vas: Vasemmistoliiton sote-mallilla pystyttäisiin varmistamaan, että saisimme tasapuolisesti sote-palveluja kaikkialla Suomessa.

Vas: Paras malli olisi 6+6+6, eli vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen osaan. Molemmille vanhemmille kuusi kuukautta ja puolisoiden kesken sovittuna kolmas pätkä, jos perhe haluaa sen käyttää. Tämä on aika kallis malli, mutta sillä viedään työelämäämme tasa-arvoisempaan suuntaan naisten näkökulmasta.

Vas: Valintamme on itsenäinen puolustus, jossa tehdään tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Naton kanssa ei pitäisi tehdä syvemmälle meneviä sopimuksia.

Vas: Puolustusmäärärahoille ei pidä olla korotusautomaattia, vaan menot katsotaan muiden hallintokuntien menojen mukaan hallitusneuvotteluissa. En sano, ettei tarvita lisää puolustusmateriaalia, vaan että se katsotaan hallitusneuvotteluissa. Yhteistyötä näissä kysymyksissä tarvitsee varmasti miettiä esimerkiksi Ruotsin kanssa, koska nimenomaan materiaalihankinnat ovat todella kalliita.

Vas: Suurimmat uhkakuvat Venäjällä liittyvät sisäisiin asioihin: demokratian vähyyteen, ihmisoikeusloukkauksiin, sananvapauteen, vähemmistöihin ja talouden huonoon tilanteeseen. Rakennetaanko kestävää rauhaa ja turvallisuutta sitä kautta, että kaikki maat panostavat entistä enemmän asejärjestelyihin? Mihin on kadonnut ajattelu, että pyrittäisiin asejärjestelmiä neuvotteluilla vähentämään.

Vas: Demokratiaan kuuluu se, että voimme olla varmoja , ettei kirjesalaisuutta netissäkään rikota. Ihmiset eivät ehkä ajattele, kuinka pitkälti viranomaiset voisivat olla valvomassa erilaista verkkoliikennettämme.

Vas: Emme voi rajoittaa ihmisten liikkuvuutta. Tarvitsemme maahanmuuttoa. Voimme kasvattaa humanitääristä määrää eli voimme ottaa tänne ihmisiä, jotka ovat hädässä. Ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa en lähtisi poistamaan nyt, kun Suomessa on todella paljon työttömiä. Pelkään, että siinä saattaa syntyä halpatyövoimamarkkinaa, kahden kerroksen työväkeä.

Vas: Energiankulutus on pudotettava vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttiin nykyisestä, jotta pääosa energiasta voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Tuemme bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja maalämpöä. Ydinvoiman lisärakentamiselle ei. Suomen pitää olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Vas: Veroparatiisien kuriin laittaminen.

Vihr: On tehtävä vahva energiakäänne. Haluamme kannustimia sähkön pientuotantoon, tuulivoimaan, aurinkovoimaan ja kotitalouksille, jotta heidän kannattaa investoida uusiutuvan energian käyttöön. Valtion pitäisi perustaa uusiutuvan energian käyttöönottoa varten energiarahasto, johon siirrettäisiin varoja, joita valtio nyt sijoitaa esimerkiksi Talvivaaraan ja muuhun perinteiseen teollisuuteen. Esimerkiksi sähköauton verottumuus lisäisi sähköautojen käyttöä niin paljon, että se vähentäisi fossiilisten polttoaineiden tuontia Suomeen. Nämä keinot eivät maksa Suomelle vaan tuovat työpaikkoja.

Vihr: Tehostetaan julkisen sektorin palvelutuotantoa niin, että menokehitystä voisi hillitä esimerkiksi sote-uudistuksen avulla. Ei irtisanomisten kautta vaan eläköitymisen myötä. Kunnat voisivat myös esimerkiksi kaavoittaa puukerrostaloalueita niin saataisiin kotimaista puurakentamista liikkeelle.

Vihr: Suomen yksi vahvuus on se, että täällä on pystytty isolla yhteisymmärryksellä tekemään isoja yhteiskunnallisia linjoja. Siitä kannattaa pitää kiinni. Tottakai on niin, että jos järjestöt eivät pääse sopuun esimerkiksi pätkätyöläisten aseman parantamiseksi, hallituksen ja eduskunnan täytyy voida toimia. Jos kolmikanta epäonnistuu, silloin esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan päivittäminen 2000-luvulle perustuloksi, joka kantaisi näillä epävarmoilla työmarkkinoilla, kyllä se viime kädessä eduskunnan käsissä on.

Vihr: Ei. Se ei ole iso ongelma. Kyllä ihmiset menevät töihin, jos vain työtä on tarjolla.

Vihr: Toimet joita olemme esittäneet ovat sellaisia, joilla heti seuraavassa budjettiriihessä voitaisiin 1,7 miljardilla pienentää valtiontalouden alijäämää. Tärkein yksittäinen paketti on 800 miljoonaa euroa ympäristölle haitallisten tukien alasajoon. Nyt olisi ennen kaikkea työpaikkojen luomisen tarve. Sen takia olemme esitettäneet kärjeksi 200 000 uutta työpaikkaa. Tosi iso ja kunnianhimoinen tavoite, mutta se pienentäisi neljällä ja puolella miljardilla Suomen kestävyysvajetta, kun työttömyysmenot laskevat ja verotulot lähtevät nousuun.

Vihr: Talouskasvua tarvitaan, mutta kysymys on, minkälaista talouskasvu on. Me haluamme sellaista talouskasvua, joka ei kuormita ympäristöä. Se perustuu uusiutuvaan energiantuotantoon, materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen ja materiaalituotantoon.

Vihr: Ensisijaista on nostaa työllisyyttä, sitten uudistettava julkisen sektorin rakenteita ja vasta kolmanneksi tehdä menosopeutuksia. Niissä ei saa säästää koulutuksesta, perusturvasta ja hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytyksistä. On parempi tehdä uudistuksia ensin eli julkista sektoria tehostamalla, sote-uudistuksella, työllistämistä helpottamalla ja työperäisellä maahanmuutolla.

Vihr: Suomessa on aika korkea kokonaisveroaste. Verotusta pitää uudistaa, mutta niin, että veroaste ei nousisi. Haluamme nopeasti keventää kaikkein pienituloisimman työn verotusta eli nostaa täysin verottoman työn rajaa ja kohdentaa myös pieni- ja keskituloisille veronkevennyksiä, jotta tulisi kotimaista kysyntää. Tavoitteemme on silti perustulo, jossa kaikki kansalaiset saisivat 650 euroa kuussa vastikkeetonta tuloa. Työnteosta tulisi kaikille kannattavaa. Lisäksi voisi vähentää ympäristölle haitallisia tukia ja poistaa esimerkiksi dieselpolttoaineen alemman verokannan.

Vihr: Sote-uudistus tarkoittaisi käytännössä noin 15 maakuntatason aluetta, joissa maakunnilla on suora verotusoikeus tai suora rahoitus ja suorat kansanvaalit. Tämä ei vaadi kuntauudistusta, se on tästä täysin irrallaan. Ihmisten sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee riittävän vahvat järjestäjät ja kuntapalvelut voidaan järjestää tästä erillään.

Vihr: Tärkeintä on päästä vahvistamaan perusterveydenhuoltoa. Pitää saada koko terveydenhuoltoketju erikoissairaanhoitoon asti ja siihen kiinteästi kytkeytyvä sosiaalihuolto saman tarpeeksi ison järjestäjätahon alle. Niitä pitää olla selvästi alle 20. Niillä pitäisi olla vaaleilla valitut päättäjät, mielellään myöskin verotusoikeus, että rahoitus kulkisi kaikkein selkeimmin.

Vihr: Kun yksi taho vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoitus tulee johdomukaisesti, niin silloin kannattaa viedä ihmisille lähelle se nopea hoito, jolla ylläpidetään hyvinvointia. Esimerkiksi lääkäreitä voidaan järjestää osaksi viikkoa pienempiin lääkäripulasta kärsiviin terveyskeskuksiin, kun järjestäjänä on isompi kokonaisuus. Työnjako olisi joustavampaa.

Vihr: Haluamme jakaa vanhemmuuden kustannukset kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne Kelan maksettaviksi. 6+6+6-malli, jossa molemmilla vanhemmilla on kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja kolmannen kuuden kuukauden kauden vanhemmat voivat keskenään vapaasti jakaa. Näin saadaan nuoret naiset parempiin asemiin työmarkkinoilla ja sitä kautta kulut osittain takaisin.

Vihr: Suomen pitää tiivistää ulko- ja turvallisuupolitiikkaansa yhdessä EU-maiden kanssa ja syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Me emme kannata Nato-jäsenyyttä.

Vihr: Rahoitusmalli on realistisella tasolla. Puolustusmäärärahoja ei voi paljon enää leikata. Meillä on oltava uskottava oma puolustus. Rahoituksen nykytasolla pärjätään ja hankintoihin tarvitaan erillisrahoitusta.

Vihr: Energia on Venäjälle vaikutusvallan väline. Suomellekin se ulko- ja turvallisuupoliittinen riski. Jos olemme täysin riippuvaisia energiantuotannossa venäläisistä ja Fennovoiman osalta myös rahoituksesta ja polttoaineesta, on selvää että kun maiden välillä on poliittista keskustelua, Venäjä olettaa, että otamme sen huomioon silloinkin, kun Venäjän toimet ovat arvojamme vastaan. EU:ssa pitäisi vahvistaa energiaomavaraisuutta. Suomen pitää tiivistää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa EU-maiden kanssa ja syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Puolustaa arvojamme ja sanoa Venäjälle, että tämä ei käy.

Vihr: Yksityisyyden ja kansalaisten perusoikeuksien kannalta ollaan nyt vedenjakajalla. Syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskun jälkeen kaikissa länsimaissa on kavennettu kansalaisvapauksia turvallisuuden nimissä ja siinä on menty liian pitkälle. Kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaavaa verkkourkintaa ei Suomessa pidä tehdä eikä se myöskään lisäisi eikä tehostaisi terrorismin torjuntaa.

Vihr: Maahanmuuttoa pitäisi lisätä ja tarveharkinnasta luopua. Se ei aiheuttaisi työvoiman halpamarkkinoita. Tällä hetkellä ongelma on, että työ ja työvoima eivät kohtaa. Myös ulkomaisilla opiskelijoilla pitäisi olla oikeus jäädä tänne opintojen valmistuttua.

Vihr: Suomen pitää olla kunnianhimoinen edelläkävijä ilmastopolitiikassa ja ympäristönsuojelussa. Esimerkiksi tarvitaan 200 miljoonan euron uusiutuvan energian energiarahasto, jolla vauhditetaan sitä, että Suomii siirtyy uusiutuvaan energiaan. Toinen esimerkki on voimaan tullut ilmastolaki, jolla pystytään kustannustehokkaasti vähentämään Suomen päästöjä ja samalla luodaan kotimaista työtä.

Vihr: Energia- ja ilmastopolitiikka. Joulukuussa Pariisissa päätetään ihmiskunnan kohtalosta. Voidaanko uudistaa talousjärjestelmää niin, että ilmastonmuutos voidaan hillitä ja ilmaston lämpeneminen rajoittaa alle kahteen asteeseen. Haluamme olla Suomessa tässä edelläkävijä.