Hyppää pääsisältöön

Nuori Jarno Saarinen jäi suomalaisen moottoripyöräilyn legendaksi

Rata-ajon ensimmäinen suomalainen maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli Monzan ajoissa toukokuussa 1973 vain 27 vuoden ikäisenä.

Tietolaatikko

Oheiset Paroni-elokuvan näytteet sisältävät filmimateriaalia Savonlinnan moottorikerhon, Imatran moottorikerhon, Börje Janssonin ja Soili Karmen arkistoista sekä valokuvia Holger Eklundin, Raimo Myllyojan, Soili Karmen ja Jarno Saarisen omaisten ym. yksityisistä arkistoista. Ohjelmanäytteistä on leikattu materiaalia tekijänoikeussyistä.

Arto Terosen kirja "Ikuisesti nuori. Jarno Saarista etsimässä" ilmestyi vuonna 2012 Suomen Urheilumuseon kustantamana.

Jarno "Paroni" Saarinen (1945—1973) saavutti ensimmäisenä suomalaisena TT-pyörien 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972. MM-voitto varmistui Imatran GP:ssä. Seuraavana vuonna hän voitti Daytona Beachin 200 mailin kilpailun ensimmäisenä ei-amerikkalaisena.

Vuonna 1973 "the Flying Finn" tavoitteli mestaruutta peräti kolmessa eri sarjassa. Hän ehti voittaa kuudesta ajamastaan osakilpailusta kaikkiaan viisi. Saarisen kansainvälinen maine on pitänyt pintansa vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen.

Monzan ajoissa 20. toukokuuta Saarinen törmäsi italialaiskuljettaja Renzo Pasoliniin, joka liukastui radalle jääneeseen öljyyn. Suomalainen kuoli jäädessään takaa tulevien pyörien alle. Öljystä tiedettiin ennen kilpailua, mutta kuljettajien vastalauseista piittaamatta ajo aloitettiin. Muisto-ohjelmassaan Arto Teronen ja Jouko Vuolle luonnehtivat järjestäjien menettelyä käsittämättömän vastuuttomaksi.

Saarista itseään pidettiin järkevänä ja tarkkana ajajana, joka ei leikkinyt hengellään ja turvallisuudellaan. Hän mm. kieltäytyi Man-saaren ajoista, joissa miltei kilpailtiin kuolinuhrien määrästä.

Vuonna 1998 valmistunut Paroni-dokumentti kartoittaa Saarisen uran vaiheita. Hän harrasti moottoriurheilua pienestä pitäen veljiensä esimerkin innoittamana. Oheisessa katkelmassa Saarisen uran alkuvaiheita muistelevat mm. hänen leskensä Soili Karme sekä työtoverit ja kuljettajakollegat.

Saarinen oli taitava mekaanikko, joka uransa alussa rakensi ja huolsi pyöränsä itse. Kollegat kertovat hänen keräilleen muiden jo romukasaan hylkäämiä renkaita ja ketjuja, koska raha oli yksityiskuljettajalla tiukassa.

Saarinen oli kova kilpailija, mutta kilpakumppanien mukaan myös avulias muita suomalaiskuskeja kohtaan. Ihmisenä häntä kuvataan välittömäksi, innostuneeksi ja pidetyksi.

Vuonna 1970 Saarinen sijoittui ensimmäisellä laajalla GP-kierroksellaan 250-kuutioisten neljänneksi ja mm. löi maailmanmestari Kel Carruthersin Ahvenistolla. Seuraavana vuonna hän nousi 350cc-luokassa hopealle ja 250cc-luokassa pronssille. Ohessa "Paroni" nähdään loistonsa aikoina historian viimeisessä Pyynikinajossa vuonna 1971, jolloin hän otti voiton sekä 350-kuutioisten että 250-kuutioisten luokassa.

Kiveen hakatut -sarjassa Arto Teronen ja Jouko Vuolle kertaavat Saarisen tarinaa maailmanmestarin haudalla. Heidän haastateltavanaan on "Paronin" pitkältä ajalta tuntenut mekaanikko Martti Pesonen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Olin keväällä 1973 nuori nainen. Jarno Saarisen kohtalo kosketti minuun kovasti, lähinnä hänen nuoren vaimonsa kohtalon kautta. Olin itsekin kokenut suuren menetyksen, koska poikaystäväni petti ja jätti. Tuskaani kirjoittelin runovihkooni. Niinpä leikkasin siihen Jarnon ja Soilin koskettavat kuvat juuri ennen traagista tapahtumaa ja kirjoitin sivuille seuraavat lehdistä löytämäni runot:

ON YSTÄVÄN KATSE NIIN HELLÄ JA HYVÄ,
ON YSTÄVÄN SILMÄ NIIN KIRKAS JA SYVÄ.
JA SYDÄMEN LÄMMÖSTÄ KERTOO KIELI,
ON SIITÄKIN MINULLA ILOINEN MIELI.
ON YSTÄVÄ HYVÄ LAHJA TAIVAAN,
HÄN PARHAIMMAN LOHDUN SUO ARKEEN JA VAIVAAN.
JOS KANSSANSA ELÄÄ SAAN MONTA VUOTTA,
EN SILLOIN ELÄNYT OLE SUOTTA.

Ota minut lähellesi ota varovasti.
Lämmitä mua sylissäsi. Tuudi uneen asti.
Auta, etten pelkäis tätä pahaa maailmaa.
Älä mua koskaan jätä sielus oven taa.

RAVISTELE MINUA SYYSTUULI RAVISTELE NIIN, ETTÄ IKÄVÄ IRTOAA
VIE MUKANASI KAIPAUS, JOKA TUO AHDISTUSTA
ANNA MINUN LÖYTÄÄ RAKKAUS JOKA EI PAKENE.
YHÄ MINÄ KAIPAAN KEVÄTTÄ YHÄ KESÄISTÄ RAKASTETTUANI JA POUTAPILVIÄ.
MINÄ IKÄVÖIN IHMISTÄ. LÄHEISYYTTÄ, JOKA ON TOTTA.

Vuorille minun tulisi kulkea, kauas lumisille vuorille.
Jäädä sinne, jään joukkoon, hyisen tuulen hyväiltäväksi, pakkasen rakastetuksi.
Pois minun pitäisi vaeltaa, pois täältä, ihmisten luota.
Syrjäisen erämaan loukkoon.
Kuulla kivien itku, kokea sanaton kuolema.

KULKEVAT PÄIVÄT KULKEVAT OHITSE
TULE LÄHELLENI IHMINEN, MUTTA ANNA MINULLE AIKAA.
TULE, SILLÄ POIS EN HALUA KÄÄNTYÄ, VAIKKA RAKASTETTUNI ONKIN LÄHTENYT
(Anna Maria Borg Helsinki)

Huom. Vain viimeisessä runossa on tekijän nimi. Muissa sitä ei ole ollut tai sitten en ole kirjoittanut tekijää muistiin. Kiitos kaikille runoilijoille. Hekin ovat kokeneet menettämisen tuskan.
Olisin laittanut kuvan vihkostani, mutta en saanut sitä onnistumaan.
"Vaikka aika himmentää tuskan, muistot säilyy"

Lähettänyt käyttäjä

Asuin Ruotsissa, pelasin SköydeFF seurassa ja olimme menossa
vierasmatsiin jalkapallo otteluun Boråisiin.
Saimme autoradiosta kuulla onnettomuuden tapahtumat.
Muistan hyvin sunnuntain ja traagisen onnettomuuden

Lähettänyt käyttäjä

Luin juuri Soile-vaimon muistelmia aviomiehestään Jarnosta ja oli aivan loistavaa teksitä. Kiitos siitä!

Lähettänyt käyttäjä

Olin töissä sanomalehden latomossa. Toimitus oli toisessa kerroksessa. Tapanani oli kahvitunnilla käydä lukemassa kaukokirjoittimeen juttuja. Yksi aloitti juuri naputuksen kun astuin pieneen huoneeseen. Silmäni jähmettyivät näppäinten takomaan viestiin: Jarno Saarinen on loukkaantunut Monzan kilpailussa. Menin kertomaan uutisen toimittajalle, jonka tiesin arvostavan Saarista ja joka kirjoitti moottoripyöräkilpailujen jutut. Kiiruhdimme peräkanaa kaukokirjoittimien rätinän täyttämään huoneeseen. Uutisen perään oli ilmestynyt rivi, jossa kerrottiin Jarno Saarisen menehtyneen. Toimittaja puhkesi itkemään.

Lähettänyt käyttäjä

Minulla on suuri kunnia omistaa Jarnon aito nimikirjoitus Imatranajojen palkintojenjakotilaisuudesta 1972. Se on kirjoitettu palkintojakotilaisuuden illalliskortin taakse. Samana päivänä varmistui Jarnon MM-kulta ja tämä kortti on kulkenut monen muuton mukana.
Suuren sankarin muistoa kunnioittaen 20.5.13
Juhani Lahti Imatra

Lähettänyt käyttäjä

Olin nuori tyttö 60-luvun alussa ja kerran tuli kylään isäni kanssa eräs Jarno Saarinen, hän antoi minulle punaisen metallisen leikkitraktorin. Ihailen häntä suuresti, kun hänellä oli hieno moottori-pyörä ja moottoripyöräilijän-puku. En teidä oliko sama henkilö, en voi kysyä isältäkään enää. Tämä oli Espoossa.

Lähettänyt käyttäjä

Kiveen hakatut -ohjelmassa Jouko Vuolle sanoo että Jarno Saarinen olisi ollut luokkansa priimus valmistuessaan insinööriksi 1971. Se on räikeä valhe, jota yleisesti levitetään. Satun tietämään tämän asian koska olin samalla luokalla. Kyllä Jarno kouluaineissa kuului paremminkin luokan jälkijoukkoihin. Voisitte viimeinkin oikaista asian.

Lähettänyt käyttäjä

Olen hoitanut Jarno Saarisen hautaa Turun hautausmaalla. Se on on kaunis hauta ja siellä on aina kynttilät ja kukat. Monet ihmiset muistavat vieläkin Jarnon ja hänen saavutuksensa. Liian nuorena lähti ei pelkästään moottoriurheilija vaan hieno ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

Joo Jarnosta on tehty dokumentti muistaakseni 90-luvun lopulla, yle sen esitti. löytyy iteltä vhs- nauhalta. [Toimituksen kommentti: Heikille ja muillekin tiedoksi, että oheiseen artikkeliin on lisätty kaksi näytettä kyseisestä Paroni-dokumentista. Tekijänoikeussyistä sitä ei voi kokonaisuudessaan julkaista Elävässä arkistossa, mutta ohjelma on 21.5.-4.6.2013 nähtävissä kokonaisena Yle Areenassa.]

Lähettänyt käyttäjä

Jarno Saarisesta on tehty hyvä dokumentti nimeltä "Paroni".

Lähettänyt käyttäjä

Jarno "Paroni" Saarisen kuolema oli elämässäni mieleenpainuvin kokemus, mitä silloin nuorena "herkässä iässä" koin. Se tapahtuma jäi melkein traumaksi minulle ja aina kun siitä joku muistelee, se tulee mieleen hyvin elävänä ja traagisena onnettomuutena. Jarno oli tai on vieläkin ehdottomasti mielestäni paras moottoriurheilija Suomesta. Dokumentti hänestä olisi erittäin kannatettava idea.

Lähettänyt käyttäjä

Joku sanoi että että Jarno Paroni Saarinen oli moottoriurheilun James Dean! Se pitää täysin paikkansa. Voisiko YLE mahdollisesti tehdä dokumentin Jarnon elämästä juhlavuoden kunniaksi ?
Etukäteen kiittäen Jarmo Piepponen

Lähettänyt käyttäjä

Voi kuinka mua harmitti tää Jarno Saarisen kuolema, mutta elämä jatkuu, any way

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Alivaltiosihteeri -huumoriryhmä 90-luvun puolivälissä. JYrki Liikka, Pasi Heikura, Simo Frangen ja Matti Toivonen. Liittyy tv-ohjelmaan Alivaltiosihteeri valvoo.

    Alivaltiosihteeri – virallisuuden pitkä marssi

    Alivaltiosihteeri rikkoi radioviihteen ennätyksiä

    Byrokratia, kapulakieli ynnä kaikkinainen virallinen pönötys – siinä Alivaltiosihteeri-huumorin vankka perusta. Alivaltiosihteeriä on lähemmäs 30 vuotta kuultu radiossa nähty tv:ssä ja luettu painotuotteista, mutta nyt ryhmä on tullut yhden tien päähän.
    maanantai 24.4. klo 12, uusinnat torstaina 27.4. klo 0.15 ja perjantaina 28.4. klo 14.50

  • Alivaltiosihteerin virallista tv-viihdettä

    Ysärihuumoria Alivaltiosihteeri valvoo -tv-ohjelmassa

    Ysärihuumoria à la Alivaltiosihteeri. Alivaltiosihteeri valvoo -tv-ohjelman kuudessa osassa oltiin virallisesti virkapuvuissa. Jaksojen teemat vaihtelivat poliisista lääkäriin ja huvipuistotyöntekijästä museonvartijaan.

  • Alivaltiosihteeri

    Alivaltiosihteeri valmistautuu vaaleihin

    Alivaltiosihteerill on myös Suomen virallinen vaaliohjelma.

    Alivaltiosihteeri on myös Suomen virallinen vaaliohjelma. Se on jokaisten eduskuntavaalien yhteydessä kertonut politiikasta vähintäänkin epäolennaisen.

  • Alivaltiosihteeri: Ystävänpäivän mielenosoitukset Satakunnassa

    "Turhanaikainen maireus ei sovi satakuntalaisen pirtaan"

    Ystävällisyys ei aina tule luonnostaan. "Ystävänpäivän ystävällinen suhtautuminen kanssaihmisiin ei sovi satakuntalaiseen mielenlaatuun", kertoivat ystävänpäivän vastaiseen liikehdintään osallistuneet Alivaltiosihteerin sketsissä.

  • Alivaltiosihteeri aamu-tv:n vieraina.

    Alivaltiosihteeri aamu-tv:ssä

    Aamu-tv kunnioitti Alivaltiosihteeriä mustavalkolähetyksellä

    Ykkösen aamu-tv päätti kunnioittaa tamperelaista Alivaltiosihteerikolmikkoa muuntamalla lähetyksen mustavalkoiseksi.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.