"Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät", alkaa mitallisen lyriikan taiturin Lauri Viidan sävähdyttävä rakkaudentunnustus, jonka kohteena on hänen oma äitinsä.
"Heille on annettu voima ja valta, kohota unessa pilvien alta, ja katsella korkeammalta", runo jatkuu.
Runo nousi suosituksi äitienpäivien lausuntarunoksi heti valmistumisensa jälkeen. Moni muistaa sen myös Heikki Sarmannon säveltämänä ja Tapani Kansan laulamana.
Runoilijan äidin lisäksi keskeisellä sijalla runossa ovat myös hänen jo edesmennyt isänsä sekä Viidalle rakas Pispala. Viidan elinaikaan työväen asuinalueena tunnettu Pispala ei ollut kummoisessa maineessa. Pispalalaiset itse olivat kuitenkin kylästään ylpeitä ja heillä oli vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne.
Runo julkaistiin Betonimylläri-kokoelmassa vuonna 1947.