Esko Nikkari - köyhän miehen Brando

Pohjalainen surusilmä vailla vertaa, suomalaismiehen tuntojen vähäeleinen tulkki. Esko Nikkari on jäänyt elämään vahvan näyttelijätyönsä kautta.

Tietolaatikko

Ohjelman elokuvanäytteet ja osa kuvamateriaalista on poistettu tekijänoikeudellisista syistä
Palkinnot: Jussi-palkinto vuonna 1991 miessivuosasta elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö, Humanismin käsi -palkinto vuonna 1988 rooleista elokuvissa Pohjanmaa ja Hamlet liikemaailmassa
Teatterikiinnitykset: 1963-65 Vaasan suomalainen teatteri, 1965-67 Jyväskylän Kaupunginteatteri, 1977-80 Ryhmäteatteri, 1980-81 Oulun Kaupunginteatteri, 1981-86 Intiimiteatteri, 1987-01 Helsingin Kaupunginteatteri, 2001-02 Vaasan Kaupunginteatteri

"Joku on joskus minua luonnehtinut köyhän miehen Marlon Brandoksi. Kyllä hyväksyn sen luonnehdinnan", toteaa vaatimattomasti suosikkinäyttelijä Esko Nikkari.

Osuvaksi määritelmää kutsuu myös elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, jonka luottonäyttelijöihin Nikkari kuului. Kaurismäki tosin pitää Nikkaria parempana kuin Brandoa.

Yli 40 vuoden uran tehnyt konkari Nikkari ehti näytellä kymmenissä elokuvissa ja tv-sarjoissa sekä yli sadassa kuunnelmassa.

Hän oli uransa aikana kiinnitettynä kuudessa eri teatterissa.

Jäyhä pohjalainen näyttelijä oli niin nuorten kuin ikäistensäkin suosikki ja kollegoidensa inspiraation ja ihailun kohde. Nikkarin usein tulkitsema jörö suomalaisen miehen hahmo kelpasi niin korkeakulttuuripiireille kuin tavalliselle kansallekin.

Moni-ilmeisyyttä taidokkaan ilmeettömillä kasvoillaan ilmaissut Nikkari saattoi kätkeä yhteen viiksen värähdykseen valtavan tunnelatauksen.

Köyhän miehen Brando -dokumentissa kollegat ja Nikkari itse muistelevat näyttelijän elämänvaiheita uran alusta kotiseuduille ja Vaasan Kaupunginteatteriin paluuseen asti.

Pohjalainen Esko Nikkari syntyi Lapualla vuonna 1938. Hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 2002, mutta teki vielä eläkkeellä ollessaankin joitakin filmirooleja. Nikkari kuoli joulukuussa 2006 68-vuotiaana.

Teksti: Ida Karimaa