Hyppää pääsisältöön

Esko Nikkari - köyhän miehen Brando

Pohjalainen surusilmä vailla vertaa, suomalaismiehen tuntojen vähäeleinen tulkki. Esko Nikkari on jäänyt elämään vahvan näyttelijätyönsä kautta.

Tietolaatikko

Ohjelman elokuvanäytteet ja osa kuvamateriaalista on poistettu tekijänoikeudellisista syistä
Palkinnot: Jussi-palkinto vuonna 1991 miessivuosasta elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö, Humanismin käsi -palkinto vuonna 1988 rooleista elokuvissa Pohjanmaa ja Hamlet liikemaailmassa
Teatterikiinnitykset: 1963-65 Vaasan suomalainen teatteri, 1965-67 Jyväskylän Kaupunginteatteri, 1977-80 Ryhmäteatteri, 1980-81 Oulun Kaupunginteatteri, 1981-86 Intiimiteatteri, 1987-01 Helsingin Kaupunginteatteri, 2001-02 Vaasan Kaupunginteatteri

"Joku on joskus minua luonnehtinut köyhän miehen Marlon Brandoksi. Kyllä hyväksyn sen luonnehdinnan", toteaa vaatimattomasti suosikkinäyttelijä Esko Nikkari.

Osuvaksi määritelmää kutsuu myös elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, jonka luottonäyttelijöihin Nikkari kuului. Kaurismäki tosin pitää Nikkaria parempana kuin Brandoa.

Yli 40 vuoden uran tehnyt konkari Nikkari ehti näytellä kymmenissä elokuvissa ja tv-sarjoissa sekä yli sadassa kuunnelmassa.

Hän oli uransa aikana kiinnitettynä kuudessa eri teatterissa.

Jäyhä pohjalainen näyttelijä oli niin nuorten kuin ikäistensäkin suosikki ja kollegoidensa inspiraation ja ihailun kohde. Nikkarin usein tulkitsema jörö suomalaisen miehen hahmo kelpasi niin korkeakulttuuripiireille kuin tavalliselle kansallekin.

Moni-ilmeisyyttä taidokkaan ilmeettömillä kasvoillaan ilmaissut Nikkari saattoi kätkeä yhteen viiksen värähdykseen valtavan tunnelatauksen.

Köyhän miehen Brando -dokumentissa kollegat ja Nikkari itse muistelevat näyttelijän elämänvaiheita uran alusta kotiseuduille ja Vaasan Kaupunginteatteriin paluuseen asti.

Pohjalainen Esko Nikkari syntyi Lapualla vuonna 1938. Hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 2002, mutta teki vielä eläkkeellä ollessaankin joitakin filmirooleja. Nikkari kuoli joulukuussa 2006 68-vuotiaana.

Teksti: Ida Karimaa

Kommentit

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

  • Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen tv-kokki

    Kokki Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa ja valokuvissa.

    Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • “Ko miehellä on persaus märkä, niin ei sillä tee ennää mithään” – mietelmiä tuulastusvesiltä

    Syksyinen tuulastusreissu lappilaisella joella.

    Tuulastaja saalistaa kalaa syyshämärässä lampun ja pitkävartisen atraimen avulla. Pimeyden ympäröimä vene muodostaa oman hypnoottisen maailmansa, jonka ainoa valo näyttää vedenalaisia salaisuuksia. Toimittaja Juhani Lihtosen hieno radiodokumentti vuodelta 1967 kertoo pohjoisen pyytömiehistä, jotka ovat viimeistä kertaa joella ennen sen jäätymistä. Tuoreempia tuulastustunnelmia tarjoaa Erätulilla-jakso vuodelta 2012, jossa Mikko Peltola pääsee tutustumaan tamperelaismuusikoiden Pate Mustajärven ja Jussi Aaltosen kotivesiin.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

  • Etsitään: puuttuvia Lista Top 40 -jaksoja!

    Onko sinulla arkistosta puuttuva Lista Top 40 -jakso?

    Julkaisemme joka viikko Areenaan lisää jaksoja Lista Top 40 -ohjelmasta. Mutta nyt olemme törmänneet ongelmaan. Ylen arkistosta puuttuu kolme vuoden 1995 jaksoa. Onko sinulla ne nauhalla? Toimita nauhat meille ja pelasta popin historiankirjoitus!

  • Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen tv-kokki

    Kokki Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa ja valokuvissa.

    Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Liian paksu perhoseksi

Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • Rautateillä kautta aikain

    Teeman arkistopaikalla tutustutaan rautateiden historiaan

    Teeman arkistopaikalla lähdetään taas aikamatkalle, tällä kertaa raiteiden viemänä. Paketissa on VR:n mainosfilmejä ja muuta rautatiekuvastoa sekä nostalgisia maisemia menneiden vuosikymmenten Suomesta.
    ti 20., pe 23. ja su 25.9.

  • Ja junassa ompi tunnelmaa

    Mies, nainen ja matkalaukku. Siitä rakentuu tarina, kun juna kiitää halki kauniiden Suomen kesämaisemien vuonna 1968 valmistuneessa ja osittain dramatisoidussa VR:n esittely- ja matkailufilmissä.

  • Pendolino-juna tulee Suomeen

    VR päätti 1992 tilata nopeat "tulevaisuudenjunat" Italiasta

    Valtionrautatiet päätti vuonna 1992 tilata nopeat "tulevaisuudenjunansa" Fiatilta Italiasta. Kaksi junaa tuli käyttöön vuonna 1995.

  • Rauta-aika

    "Unohtakaa Kalevala" kuului käsikirjoittajan ohje ohjaajalle

    "Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

  • Holmberg toi Tuntemattoman takaisin Pyynikille

    Kalle Holmberg ojasi Tuntemattoman sotilaan 1997.

    Tuntemattoman sotilaan ulkoilmaversio nähtiin Pyynikin kesäteatterissa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 1997. Panu Rajalan dramatisoimaa ja Kalle Holmbergin ohjaamaa tulkintaa luonnehdittiinn dynaamiseksi ja toimintaa täynnä olevaksi spektaakkeliksi, jossa ruutia ja huutoa ei säästelty.

  • Kalle Holmberg: Taistojen tiellä

    Teatterimies Kalle Holmberg johtaa esitystä Paattisissa 1972

    Suosittu työväenlaulu oli alunperin suojeluskuntamarssi. Teatterimies Kalle Holmberg johtaa komealla tyylillään sen joukkoesitystä Paattisissa vuonna 1972.

  • Kymmenen vuotta täyttävä Yle Elävä arkisto on nettipalvelujen pioneeri

    Elävä arkisto avatiin 9.9.2006.

    Kun Yle Elävä arkisto 10 vuotta sitten eli 9.9.2006 avattiin, Yle otti kansainvälisestikin vertailtuna huimia harppauksia. Netti oli vielä nuori ja suomalaiset, nykyiset nettipalvelut perustamatta. Ohjelmapäällikkö Reijo Perälä muistelee Ylen pitkäikäisimmän suoratoistopalvelun alkuvaiheita blogissaan. Eilinen elää!

  • Elävän arkiston verkkopalvelun suosikit televisiossa!

    Yle Elävä arkisto avattiin syyskuussa 2006.

    Yle Elävä arkisto täyttää syyskuussa jo 10 vuotta. Palvelu avattiin vuonna 2006 osana Yleisradion 80-vuotisjuhlallisuuksia. Juhliaksemme arkistopalvelun kymmenvuotista eloa, kokosimme Elävän arkiston suosikkivideoita illan mittaiseksi tv-ohjelmapaketiksi.
    ti 13., pe 16. ja su 18.9.

  • Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?

    Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

  • Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Kokki Kolmonen tarkastaa Finnairin lentokoneruoan

    Aterioissa ja myös niiden esillepanoissa oli eroja.

    Keittiömestari Jaakko Kolmonen vieraili vuonna 1986 Finnairin catering-palveluiden tiloissa. Tarjoiltavissa aterioissa ja myös niiden esillepanoissa oli eroja, jotka riippuivat asiakkaiden matkustusluokasta ja lentojen reiteistä.

  • Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

    Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

    Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

  • Erilainen muurahaistyttö Caru seikkailee

    Kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

    Piirrostarina muurahaiskeossa syntyneen Caru-tytön seikkailuista on tarina kasvamisesta, erilaisuudesta ja oppimisesta. Tarinan on kirjoittanut Kristiina Taivalvuo ja kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

  • Myttö ja vuodenajat

    Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, tietää Tiina Halosen vastaansanomattoman viehättävän animaation päähenkilö, pikkutyttö nimeltään Myttö.

  • Lohikäärme Justus

    Aika ei ole haalistanut Tuula Pukkilan riemastuttavaa animaatiota lohikäärme Justuksesta ja ystävyyden merkityksestä. Elämä lohikäärmeenä ei aina ole helppoa mutta hauskaa se on!

  • Taikuri Savinen

    Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti tv:ssä 1977

    Niin ihmiset kuin eläimetkin iloitsevat Taikuri Savisesta, joka tarpeen tullen taikoo asiat paremmin päin. Kaikkien mielen mukaan ei voi toimia, mutta Savinen keksii konstit, joilla lopputulos sittenkin sopii jokaiselle. Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1977.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.