Käsikirjoitus
MOT: Halpaa puhelinmyyntiä
4.4.2011, TV1 klo 20:00
KUVA: kuvia Fuengirolasta, Espanjasta ja siellä sijaitsevasta puhelinmyyntitoimistosta.
Miehen ääni: "Tämmösiä koppeja meillä täällä."
Naisen ääni: "Jee."
(puhelinmyyjien puhetta)
MOT-TUNNUS
Avustajamme soittaa puhelinmyyntifirmaan.
Miehen ääni: "Nikolex Oy."
Nainen: "No hei, täss on Ria Jokela. Mä näin ilmoituksen, ett te etsitte myyntineuvottelijoita."
Miehen ääni: "Joo, kyllä."
Nainen: "Pitää paikkansa. Voisinko mä kysyä muutaman kysymyksen?"
Miehen ääni: "Totta kai."
Nainen: "Ett minkähänlaista työtä se on ylipäätänsä?"
Miehen ääni: "Me markkinoidaan kahta Suomen suurimpien lehtitalojen eli Sanoma Magazine Finlandin ja A-lehtien tuotteita meidän aiemmille tilaajille."
Nainen: "Joo, okei."
Miehen ääni: "Ja homma tapahtuu meillä tietokoneitse, eli meillä toimitaan täysin… (ääni häviää)"
OTSIKKO: Halpaa puhelinmyyntiä
Juonto: Puhelinmyyntifirmat mainostavat itseään värikkäästi. Ne antavat ymmärtää, että puhelinmyynnillä ansaitsee helposti ja hyvin. Firmat lupaavat työntekijöilleen paitsi hyvät tulot, myös paljon kivoja palkintoja kuten etelänmatkoja ja kuntosalikortteja.
MOT päätti ottaa selvää, pitävätkö lupaukset paikkansa. Avustajamme pestautui töihin yhteen alan suurimmista yrityksistä.
Varustimme avustajamme salakameralla. Se on poikkeuksellista. Halusimme näin varmistua, että työhönottotilanteesta tulisi mahdollisimman aito.
Naisen ääni: "Moi, mulla oli työhaastattelu."
Mies: "Tännepäin…"
Naisen ääni: "Okei."
Naisen ääni: "Mitä tähän ansiotoivomukseen kannattais?"
Mies: "Ei tarvii."
Naisen ääni: "Okei, joo. Mä voin aloittaa…"
Mies: "Ei tarvii laittaa... "
Naisen ääni: "Okei, joo."
Mies: "…siihen ansiotoivomukseen. Sen aloituspäivän voit laittaa."
Naisen ääni: "Siit palkasta mun itse asiassa pitikin kysyä. Mikä siinä oli se juoni, että onko siinä tuntipalkka vai miten?"
Mies: "Joo, mä kerron sulle sen. "
Mies: "Tää ei oo hyvin vaikea nyt tää laskutoimitus. Sä saat 10 euroa aina sadalta pisteeltä…"
Naisen ääni: "Okei, joo, ymmärrän. "
Mies: "…kun myyt yli 30 lehteä kuussa. Jos jääpi alle sen, niin se on 5 euroa. Mutta jos joku aloittaa, vaikka sanotaan 20. päivä, ja mä näen, että se pystyy myymään, niin me maksetaan sille jo siitä muutamasta päivästäkin se 10 euroa. Se tarkoittaa, että jos joku ei myy ja se vaan istuu ja näin, niin se… Mieti, 30 lehteä. Niin se nytten, jos käyt 15 päivää, niin se on 2 lehteä vuorossaan. Tuskin kannattaa kenenkään tehdä töitä, jos ei saa."
Naisen ääni: "Niin, niinpä."
Mies: "Ett paras myyjä möi meillä viime viikolla kahessa päivässä kakskytkaks lehteä."
Naisen ääni: "Oho, aika hyvin…"
(puhelinmyyjien puhetta)
Juonto: Puhelinmyynti alkoi lisääntyä 1990-luvulla. Ala on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun aina viime vuosien lamaan asti. Se tarjoaa vuosittain osa- ja kokoaikaista työtä yli 10 000 suomalaiselle.
(puhelinmyyjien puhetta)
Juonto: Valtaosa puhelinmyyntifirmoista toimii asiallisesti. Joukossa on kuitenkin myös niitä, jotka eivät noudata alan pelisääntöjä. Siksi puhelinmyynti on joutunut viime vuosina huonoon valoon. Esimerkiksi kuluttajaviranomaiset ovat saaneet runsaasti valituksia katteettomista lupauksista ja muusta epäeettisestä markkinoinnista.
(puhelinmyyjien puhetta)
Juonto: Puhelinmyyntifirmat ovat tulleet tutuiksi myös työsuojeluviranomaisille. Pelkästään Etelä-Suomessa työsuojeluun tulee vuosittain satoja yhteydenottoja.
Toimittaja: "Mikä sun näppituntumas on, että kuinka paljon teille tulee päivittäin tai viikoittain tänne päivystykseen soittoja näistä puhelinmyyntifirmoista?"
Jukka Kurki: "Voi sanoa, että viikoittain tulee useita, kymmenkunta suurin piirtein tulee. Ne koskee eri asioita. Palkasta tulee hyvin harvoin, koska sinänsä palkka-asioihin me ei puututa ja kun vähimmäispalkkalakia ei ole olemassa, se palkanmäärä on asia, jota me ei voida lähteä valvomaan. Mutta työtodistus, palkkalaskelmat, ne on ne yleisimmät, mitä tulee."
Juonto: Erityisesti monimutkaiset ja epäselvät palkkausperusteet hämmentävät alalta työtä hakeneita.
Jukka Kurki: "Se, että palkka muodostuu esimerkiksi kolmesta eri asiasta. Eli henkilö on tehnyt tilauksen, hän saa siitä sen tietyn provision – tai pitäisi saada – mutta sitten tavallaan, jotta saisi sen provision, pitää täyttyä kaks muuta kohtaa sitten: asiakas tekee tilauksen, ja sitten asiakas maksaa sen. Eli siirretään sitä yrittäjäriskiä sille työntekijälle."
Juonto: Palvelualojen ammattiliitossa PAM:issa on huomattu sama epäkohta. Pelkästään provisiopalkalla työskentelevät puhelinmyyjät saavat rahansa vasta, kun on varmistunut, että asiakas on maksanut lehtitilauksen. Tämän vuoksi monet alan firmat venyttävät palkanmaksua pitkälle seuraavan kuukauden puolelle.
Juha Ojala: "Mitä pidempi tää palkan laskentakausi on, niin se tarkoittaa tietysti sitä pidempään työnantaja saa pitää niitä rahoja, saa ne voittonsa eteenpäin, saa kerättyä ne ja saa itselleen. Käytännössä tietysti kun tätä yrittäjän riskiä näissä peruutuksissa siirretään työntekijälle, niin se on tietysti yrityksen etu."
(siirrytään Espanjaan)
Juonto: Nikolexilla on myyntitoimisto Espanjan Aurinkorannikolla. Lähdimme yhtiöön pestautuneen avustajamme kanssa ottamaan selvää toimiston työoloista.
Kuvasimme Espanjan-toimistossa salakameralla. Halusimme näin varmistaa, että toimiston työntekijät puhuvat mahdollisimman aidosti työstään.
Miehen ääni: "Ollaan täällä kellarissa, vähän hankala on löytää."
Juonto: Nettisivuillaan Nikolex mainostaa tarjoavansa Espanjassa viihtyisät toimitilat ja alan parhaan, kilpailukykyisen palkan.
Mies: "Tämmösiä koppeja meillä täällä."
Nainen: "Jee."
Juonto: Fuengirolan-toimisto on itsenäinen yritys. Se on rekisteröity Espanjaan. Yhtiön pitää siis noudattaa Espanjan lakeja. Toimistossa on töitä 12 suomalaiselle.
Naisen ääni: "Onks tää sama idea ku Suomessa nää kaikki kuviot täällä vai?"
Mies: "Suurin piirtein, tota niin... ett ei hirveitä eroja oo, tääl on vähän lämpösempää talvella."
Naisen ääni: "Niinpä. No onks se palkkauski ihan sama vai?"
Mies: "Meillä ei oo ns. pohjapalkkaa. Ett se on aika pitkälle provikalla."
Naisen ääni: Paljon täss on liksa?
Toinen naisen ääni: "No mulle se on vielä hepreaa. Mä en o vielä saanu ensimmäistäkään palkkaa, nyt tulee vast eka."
Kolmas naisen ääni: "Mut sit jos ei myy yhtään, ni sit ei saa mitään.
Toinen naisen ääni: "Mutta ihan mitä mä oon ymmärtäny, ni hyvä provikka on sillä lailla, mitä nyt on nää vanhemmat ollu täs. Eihän ne täällä montaa vuotta ois ollu, jos ois surkee palkka. Paljo se riippuu siit, että paljonko saa kauppaa."
Naisen ääni: "Sä oot ollu siis nyt kuukauden, niin paljo sä, oot sä laskenu paljo sulla on pisteitä kasassa?"
Nainen: "No mul on nyt, viime kuus oli semmonen vähän vajaa viistuhatta pistettä."
Naisen ääni: "Mitäs sillä saa palkkaa?"
Nainen: "En osaa nyt yhtään sanoa, mie en oo viel niin perehtyny siihen. Toivon, ett sen verran, että saa vuokran maksettua ja vähän jää sitten ruokaankin rahaa."
Juonto: Nikolexissa vajaalla 5 000 pisteellä saa noin 500 euron kuukausipalkan. Se on vähemmän kuin Espanjan laissa säädetty minimipalkka.
Antonio Martínez (puhelimessa): "Minimipalkka on 633 euroa. Mutta puhelinmyyntialalla on myös työehtosopimus, jonka perusteella pitää maksaa enemmän kuin minimi on."
(puhelinmyyjien puhetta, tullaan takaisin Suomeen)
Juonto: MOT haastatteli useiden eri firmojen entisiä puhelinmyyjiä. Valtaosa heistä oli joko opiskelijoita tai työttömänä olleita nuoria. He tarvitsivat rahaa. Siksi puhelinmyyntifirmojen lupaukset hyvistä tuloista houkuttelivat.
”Mervi” (puhelimessa): "Mä olin työttömänä, ja mä en ollut päässyt opiskelemaan. Eli mä olin ihan vieraalla paikkakunnalla täysin ilman mitään, niin mä sit hain sinne."
”Kaisa” (puhelimessa): "Ei kyl oikeen ollu vaihtoehtoja, paitsi toinen puhelinmyyntifirma, kun alaikäisenä on tosi vaikeeta saada töitä paremmista paikoista."
”Tuuli” (puhelimessa): "Ei ollu muutakaan. Siis jäin työttömäks omasta yrityksestä, ja pakko oli mennä johonkin töihin. Ja ei ollu kuitenkaan oman alan töitä tarjolla, niin siihenpä sitten ensimmäinen keksintö oli lähteä puhelinmyyjäksi. "
Juonto: Kaikki haastattelemamme entiset työntekijät valittivat, että työsopimusten palkkausperusteet olivat vaikeaselkoisia.
”Sari” (puhelimessa): "Ne mainosti sitä, että mitenkä hirmu hyvät työntekijät, sit voi vaihtaa palkkaa korotettuun provikkaan. Ett silloin sais vielä vissiinkin enemmän rahaa. Sit ett mitenkä kaikkia bonuksia voi saaha päivässä."
”Virpi” (puhelimessa): "Ne selitti siinä, että mistä tää palkka koostuu ja kuinka, eli se oli nimenomaan kiinni siitä, että kuinka paljon myy. Se, mikä siinä oli hämäävää, oli se, että tavallaan annettiin ymmärtää, että sen palkan saa jotenkin helposti. Ja se oli oikeestaan pelkkä provisio."
Juonto: Puhelinmyyntialan eettisten sääntöjen mukaan työnantajan pitää antaa todenmukainen kuva palkasta ja muista työsuhteen ehdoista. Näin ei tapahdu läheskään aina.
”Sari” (puhelimessa): "Ne anto summallisesti semmonen, että kyllä päälle viissataa vois saaha ihan hyvin kuussa. Ja sit mä olin tosissaa heti sillee, että ’hei, että päälle viissataa, ni kuulostaa tosi hyvälle’. Ja ku mä sain ensimmäisen palkkalaskelman, viiskytkaheksan euroo."
”Tuuli”: "Mullehan luvattiin kuuta taivaalta, elikkä hirveen hyvä palkka, kuhan vaan myy lehtiä. Mutta kyllähän se totuus sitten paljastu vähän myöhemmin..."
Toimittaja: "Paljonko sulle luvattiin palkkaa?
"Tuuli": "Oiskohan ollu semmonen 1 200 – 1 600, sille välille."
Toimittaja: "Kerrottiinko, että semmoseen palkkaan pääsis kohtuullisen helposti?
Kyllä, siis että semmosella kauppa per tunti tahdilla suurin piirtein."
Juonto: Karttulalainen ”Sari” koki karvaasti, miten kohtuuton alan työsopimus voi olla. Hän työskenteli viime kesänä Hyvät Lehdet -nimisen firman Kuopion-toimistossa.
”Sari”: "Tuntipalkkaahan alun perin ei ollu. Sit sehän määräytyy vaan sillee sit, että ku se yheksäkyt tuntia oli, niin sen jälkeen pystyy saamaan sen tuntipalkan ja se, oliks se jotain neljä ja puol euroo tunnissa sitte ku sen ois ruvennu saamaan. Että onhan se tietysti palkka sekin mutta… "
Juonto: ”Sari” ei pystynyt kesän aikana tekemään työsopimuksessa mainittua vähimmäismäärää eli 90 tuntia töitä. Näin hän myi lehtiä pelkällä provisiopalkalla. Kuukauden ansioiksi tuli lopulta 180 euroa.
”Sari”: "Mulla meni esimerkiks niihin matkakuluihin enemmän rahaa, kun sit mitä mä sain sieltä käteen, ku ite piti kuitenkin niitä busseja maksaa. Joku parikymmentä kilometriä oli sinne töihin matkaa, niin sen takia ei siitä hirveesti jääny ja... niin, vähän tuli semmonen fiilis, että eihän tässä ollu oikeesti mitään järkee."
Toimittaja: Eli loppujen lopuks rahallinen hyöty oli plus miinus nolla sitten?
”Sari”: "Kyllä, suunnilleen ja saatto jäähä vähän miinuksenkin puolelle."
Juonto: Näytimme ”Sarin” työsopimusta PAM:in Juha Ojalalle.
Juha Ojala: "Ei tällä sopimuksella palkan osalta silloin oikeastaan ole sovittu yhtään mitään, jos se on lähtökohtaisesti sekava, jos tässä ei ole vähimmäispalkkaa ja tää on työnantajaliittoon kuulumaton yritys ja täällä ei oo sovittu vähimmäispalkkaa ja jos se silti voidaan muuttaa milloin tahansa, niin ei käytännössä tässä ole palkasta sovittu silloin yhtään mitään.
Timo Mikola (puhelimessa): "Me noudatetaan työsopimuslakia. Ja siellä ei taas mainita näistä mitään. Kyllä nää alan yritykset, tai tän alan työ on vaan suoritepalkkaista hommaa."
Juonto: Ojalan mukaan puhelinmyyntibisneksessä on joukko yrityksiä, jotka pilaavat alan maineen kohtuuttomilla työsopimuksillaan. Useimmat näistä yrityksistä eivät kuulu työnantajaliittoon eivätkä noudata alan työehtosopimusta.
Ojala: "Näissä yrityksissä kieltämättä, koska heillä ei ole sitovaa vähimmäispalkkaa, ei oo työehtosopimusta. Näissä tietyissä yrityksissä se on sitä, se on hyväksikäyttöä, se on tietynlaista huijausta näissä yksittäistapauksissa, kyllä."
Mikola (puhelimessa): "Mä näkisin, että me hoidetaan ihan hyvin meidän velvoitteet ja mitä on sovittu työntekijöitten kanssa."
Juonto: MOT selvitti kaupparekisteristä useiden puhelinmyyntiyritysten taustoja. Kaupparekisteristä ja muualta keräämistämme tiedoista selvisi, että osa yrityksistä on jättänyt veroja ja palkkoja maksamatta. Lisäksi yritysten omistajina on henkilöitä, jotka on aiemmin tuomittu muun muassa kirjanpito- ja muista talousrikoksista.
Sähkösopimuksia myynyt Green Choice Marketing jätti viime vuonna työntekijöidensä palkat maksamatta. 70 työntekijää joutui hakemaan saataviaan palkkaturvasta.
”Kaisa” (puhelimessa): "Ne palkathan tuli sieltä aina myöhässä, ja lopuks ei saatu palkkoja ollenkaan. Ooteltiin niitä neljä kuukautta palkkaturvasta."
Juonto: Huomiomme kiinnittyi myös kahteen Nikolexin alihankkijaan, jotka olivat menneet konkurssiin viime syksynä. Yrityksillä oli tuolloin verovelkaa yhteensä lähes 300 000 euroa.
Nikolexin nykyinen myyntipäällikkö pyöritti toista konkurssiin menneistä yrityksistä. Se oli nimeltään Javerpal.
Konkurssiasiamiehen toimisto on päättänyt teettää Javerpalista erityistarkastuksen. Tarkoituksena on selvittää, ovatko yrityksen johtohenkilöt kavaltaneet yrityksen varoja eli panneet niitä omiin taskuihinsa. Konkurssipesästä tehty selvitys kertoo, että yrityksestä oli vähän ennen konkurssia otettu ulos kymmeniätuhansia euroja.
Selvityksen mukaan yhtiön kirjanpidossa on ”liiketoimintaan kuulumattomia tositteita”. Sen palkkakirjanpito on niin ikään epäselvä.
Matti Kärkkäinen (puhelimessa): "En ole tämmöisiin tietoihin koskaan törmännyt, valitettavasti, kirjanpitorikos, että en todellakaan. Jos te olette saaneet semmoista tietoa, niin te olette saaneet enempi tietoa kuin mie. Ett en ole kuullut eläissäni, että olis epäilty mistään tämmöisestä."
Juonto: Helsinkiläinen Nikolex ja turkulainen Hyvät Lehdet ovat vuosien ajan myyneet suurten kustantajien aikakauslehtiä. Yksi niiden toimeksiantajista on Sanoma Magazines Finland, joka on Suomen suurin aikakauslehtien kustantaja. Se kuuluu Sanoma-konserniin, joka julkaisee myös esimerkiksi Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia.
Myös perheyhtiö A-lehdet on Hyvien Lehtien ja Nikolexin merkittävä yhteistyökumppani. Se on maan kolmanneksi suurin aikakauslehtikustantaja.
Molemmat kustantajat sanovat toimivansa vastuullisesti ja eettisesti.
Vesa Lamminen: "Tehdään sillä tavalla, että kun me pyydetään nämä verovelkatodistukset ja työeläkelaitoksen todistukset, että maksut on suoritettu asianmukaisesti neljän kuukauden välein. Jos pienintäkään epäilystä on siitä, että asiaa ei ole hoidettu asianmukaisesti, me emme uusi sopimusta seuraavalle neljän kuukauden jaksolle."
Juonto: Puhelinmyynnin alihankinnasta vastaava Lamminen vakuuttaa, että hän ei ole kuullut Nikolexin käyttämien alihankkijoiden veroveloista eikä muista niihin liittyvistä epäselvyyksistä.
Lamminen: "Tämä asia pitää tutkia huolellisesti. Me olemme Nikolexilta saaneet verovelkatodistukset ja työeläkelaitoksen todistukset aivan normaalisti viime vuoden puolella, ja tällä hetkellä odotamme juuri uusia todistuksia maaliskuun loppuun mennessä. Mutta todellakin, jos tämmöisistä alihankintayrityksistä heidän tahollaan on kyse niin tämä pitää tutkia tarkasti."
Juonto: Sanoma Magazines Finland ei antanut meille haastattelua, mutta se kommentoi asiaa kirjallisesti.
Lukija: "Yhteistyömme on sujunut moitteettomasti ja hyvin. Meillä ei ole epäselviä asioita keskinäisissä suhteissamme.
– Harri Huotarinen, levikkimyynnin johtaja, Sanoma Magazines Finland Oy"
Mies: "Meillä on tällaisia myyntikilpailuja. Esimerkiks mä laitan seuraavalle tunnille sellaisen, että kaks nopeinta, jotka tekee kaks tilausta, niin ne saa kympin ja vitosen."
Naisääni: "Okei, no ni."
Juonto: Nikolexin toimitusjohtaja ei useista pyynnöistämme huolimatta halunnut tulla haastateltavaksi tähän ohjelmaan.
Sen sijaan Nikolex turvautui poikkeukselliseen keinoon. Se haki Helsingin käräjäoikeudelta päätöstä, joka olisi estänyt tämän ohjelman esittämisen. Kyse oli yrityksestä sensuroida ohjelma ennakolta.
Käräjäoikeus hylkäsi Nikolexin hakemuksen.
(toimittaja menee Nikolexin toimiston ovelle)
Miesääni: "Kuule ei oo valitettavasti tuota niin…"
Toimittaja: "Ei oo paikalla?"
Mies: "Ei oo paikalla."
Juonto: Viranomaiset eivät pysty puuttumaan puhelinmyyntifirmojen epäeettiseen toimintaan, eli siihen, että ne antavat esimerkiksi liian ruusuisen tai epämääräisen kuvan palkasta.
Jukka Kurki: "Jos se täyttää työsopimuslain ehdot, siinä löytyy nää 11 eri kohtaa, jotka täytyy olla, se ei muuten oo syrjivä, niin meillä ei tavallaan oo vaihtoehtoja, ei oo oikeuksia puuttua. Vähimmäispalkkaa ei oo työsopimuslaissa olemassa, palkanmuodostumisperusteet on vapaasti sovittavissa: miten se muodostuu, onks se tuntipalkka, onks se provisiopalkka, onks se kuukausipalkka. Eli me voidaan antaa ohjeita ja neuvoja."
Juonto: Kiskonnan tapainen työsyrjintä on rikoslaissa rangaistava teko. Se tarkoittaa, että työnantaja käyttää hyväkseen työntekijän tai työnhakijan ymmärtämättömyyttä, tietämättömyyttä sekä taloudellista tai muuta ahdinkoa.
Lakia on perinteisesti tulkittu niin, että syrjintä koskee lähinnä vammaisia tai ulkomaalaisia, suomen tai ruotsin kieltä osaamattomia työntekijöitä, joiden alisteista asemaa työnantajat ovat käyttäneet hyväkseen.
Kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä voi olla kyse, kun nuori työntekijä ei ymmärrä, millaiseen työsopimukseen hän panee nimensä alle.
Kurki: "Nimenomaan täytyy olla se syrjivä syy. Pelkkä nuori ikä ei välttämättä oo se, siinä täytyy olla muutakin. Eli meillä pitää olla lihaa luitten ympärillä jotta me pystytään viemään asiaa eteenpäin. "
Toimittaja: "Mikä tämmöinen syrjivä syy voisi olla?"
Kurki: "Työntekijän siinä mielessä alisteinen asema, eli jos hän nyt sitten ei oo ymmärtänyt sitä, mitä on kirjoittanut."
Toimittaja: Tuntuuko susta että sua olis huijattu tässä työpaikassa?"
”Mervi” (puhelimessa): "No ehkä vähän on semmoinen olo, että on tullut huijatuks mutta että…"
Toimittaja: "Mistä se olo tulee?"
”Mervi” (puhelimessa): "Tää palkkaus on varmaan yks"
”Kaisa” (puhelimessa): "Ihan hirveetä shittii. En menis enää ikinä tollaseen. Ihan kauheeta valehtelua ja tollasta, en suosittele kellekään. Tosi hämärää puuhaa."
Juha Ojala: "Oikeastaan ainoastaan, miten niihin pääsee kiinni, on se, ett kun työntekijä kokee tulleensa huijatuksi tai tulee huijatuksi, niin silloin ehdottomasti pitäis olla tietysti järjestäytynyt, että saadaan siitä viritettyä näitä oikeusjuttuja ja sitä kautta saadaan julkisia oikeuden päätöksiä."
”Tuuli” (puhelimessa): "Sillonki siis pomo ties tasan tarkkaan sen tilanteen. Että mä en saa työkkäristäkään rahaa, niin totta kai se jonkin verran käytti siinä sitten hyväkseen. Että täältähän sinä sitten, tällähän tavalla sinä saat rahaa."
Juonto: Puhelinmyyntialalla on jo vuosia ollut työehtosopimus. Sen on allekirjoittanut noin puolet alan yrityksistä.
Ojala: "Me odotetaan ja toivotaan edelleen, että aivan lähiaikoina saadaan tää sopimus yleissitovaksi, että se on niin kattava. Tällöin kaikille tulee vähimmäispaikka. Silloin poistuu näiltä filunkiveijareilta pelikenttä."
Mies: "Jos sä koko ajan myyt sitä puolen vuoden jaksoa, ymmärsitkö, että mistä saat, niin silloinhan sun pitää myydä niitä 8 per päivä, että pääset tohon ansioon."
Naisen ääni: "Niin just, aivan."
Mies: "Eli periaatteessa 4–10 tilausta päivässä, kun välillähän, kun ei se mee sillein, ett sä myyt aina sitä, vaan välillä voi mennä, joku sanoo, ett ’hei, mä otan Vauva-lehden’. Siitä saa, se on muistaakseni, kun se on joku 25 euroa vaan vuosi siinäkin esimerkiksi, niin siitä saat jonkun 40 pistettä. Nehän ei mee ihan näin.
Naisen ääni: "Joo."
Mies: "Sanotaan, että 4–10 tilausta päivässä, niin sillä kumminkin on siellä 1 000 – 1 500 välillä ja siitä eteenpäin. "
Naisen ääni: "Okei."
Mies: "Tietysti, jos tuommoisen 1 100 teet päivä, niin se on jo 3 000 kuussa.
Naisen ääni: Niin, okei."
LOPPU
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha