Hyppää pääsisältöön

Kouluampujaksi leimattu

”Samuli Saarinen lähestyy aseen kanssa koulua”. Ilmoitus hätäkeskukseen tehdään Jokelan koulusurmien vuosipäivänä 7. marraskuuta 2008. Se on myös Samulin 18-vuotispäivä. Syntymäpäivävieraat odottavat turhaan, kun Samuli lähteekin poliisin kyydissä mielisairaalaan ja poliisiasemalle. Hälytys käynnistää pyörät, joita ei helposti pysäytetä. Koulu jää kesken, penkinpainajaiset ja ylioppilaskirjoitukset peruuntuvat.

Silminnäkijän toimittaja Ami Assulin seurasi Samulin elämää kahden vuoden ajan. Lähes koko tuon ajan hän kantoi kouluampujan leimaa. Viime vuoden lopulla syyttäjä päätti, ettei syytettä syytettä nosteta.

Silminnäkijä-ohjelmassa kysytään, miksi oikeusjärjestelmältä kestää näin kauan todeta, onko uhkaus ollut todellinen? Onko näin käynyt muillekin? Sortuivatko viranomaiset ylilyönteihin kouluampumisten jälkeen? Kuka osaa erottaa, mikä on nuorten heittämää läppää ja mikä todellista uhkaa? Entä ymmärtävätkö nuoret, mitä ajattelemattomasta läpästä voi seurata?

Jo alussa käy ilmi, että Samulia on kiusattu yläasteelta alkaen. Kiusaaminen on ollut nimittelyä, repimistä ja ulkopuolelle jättämistä. Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisten jälkeen Samulia alettiin nimitellä kouluampujaksi.

Syntymäpäivänään hän on ottaa vapaata koulusta auttaakseen juhlaviikonlopun ja isänpäivän valmisteluissa. Matka kauppaan menee koulun ohi.

– Sitten kun tulin kotiin, mulle soitettiinkin poliisista ja ne kyselivät, missä olen menossa ja kerroin, mitä olin tehnyt. Ne sanoivat, että koululla on kaikki ihan paniikissa, kun mä olen ollut siellä kuulemma aseen kanssa riehumassa. Siinä vaiheessa en itse enää pystynyt puhelimeenkaan puhumaan, että meillä sitten äiti taisi ottaa puhelimen, Samuli muistelee.

Hetken kuluttua poliisi vie Samulin terveyskeskukseen, jossa kirjoitetaan lähete tahdosta riippumattomaan tutkimukseen psykiatriseen sairaalaan. Lähetteessä Samuli todetaan mielisairaaksi ja hoidon tarpeessa olevaksi. Hänelle kerrotaan, että jatkotutkimukset kestävät ainakin kolme viikkoa.

Psykiatrisen sairaalan lääkäri kuitenkin toteaa, että aihetta lisätutkimuksiin ei ole, ja hän antaa pojalle puhtaat paperit. Mutta matka ei jatkukaan kotona odottavien syntymäpäivävieraiden luo, vaan Tampereen poliisilaitokselle. Samulista oli tehty rikosilmoitus laittomasta uhkauksesta.

Kaksi vuotta myöhemmin poliisitutkinta on saatu päätökseen. Vaikka syytettä ei nostettu, esimerkiksi merkintä pakkohoitolähetteestä säilyy vielä kymmenen vuotta kuoleman jälkeen.

– Oma elämä muuttui ihan totaalisesti: kaiken jouduin tekemään uusiksi, harrastukset, koulunkäynnin, kaikki tulevaisuuden suunnitelmat. Mitään mitä ennen tätä mietin, ei voinut enää käyttää, Samuli sanoo.

Hänen äitinsä Hanna Saarinen uskoo, että kaiken pohjana on koulukiusaaminen.

– Ymmärrän sen, että koulu otti yhteyttä poliisiin, kun näitä huhuja rupesi tulemaan, ja ne tutkittiin. Samuli oli kuulusteltavana ja tehtiin päätös, että mitään ei ole tapahtunut. Samuli tunnusti, että on puhunut jotakin, jota ei ole ajatellut loppuun asti, ihan rehellisesti kertoi, mitä on ollut. Siihen asti ymmärrän kaiken. Mutta mitä alkoi tapahtua perjantaiaamuna 7.11, siinä alkaa olla kysymysmerkki, että en enää ymmärrä, hän sanoo

Toimittaja: Ami Assulin

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tuli toinen kanta mieleen, onko kiusaaminen ollut jo niin pahaa, että kiusaajat itsekkin rupesivat pelkäämään? Mielestäni kohtuutonta jättää tota merkintää potilastietoihin...

Lähettänyt käyttäjä

Lääkärinä tämä tuntuu todella pahalta kuulla. Varsinkin pakkohoitolähetteen kannalta, siihen tulisi mainita mistä tarvittavat tiedot on hankittu, nimettömän vihjeen ei pitäisi riittää koskaan. Jos lähde oli tiedossa ja merkitty lähetteeseen, pitäisi tämän tiedon olla poliisin käytettävissä.

Lähettänyt käyttäjä

Ruovedellä on varmaan monta toimintaansa itseriittoisen tyytyväistä viranhaltijaa. Rehtori ansaitsee ivallisesta suhtautumisestaan erityismaininnan.

Tässä kuten kiusaustapauksissa yleensäkin, näytelmän konnat livahtavat kuin koirat veräjästä. Opettajat ovat haluttomia puuttumaan.

Lähettänyt käyttäjä

Onko selvitetty kuka teki aiheettoman soiton ja käynnisti aiheettoman poliisioperaation? Eikö se ole Suomessa rangaistava teko jos tekee aiheettoman hälytyksen toisesta ihmisestä "pilapuhelun" hätäkeskukseen? Saiko soittaja eli Samulin kiusaaja (kiusaajat) rangaistusta?

Lähettänyt käyttäjä

Ei ollut asetta kädessä. Operaatio käynnistyi, koska joku kiusaajista ajatteli että olisipa kiva jäynä tehdä aiheeton ilmoitus poliisille. Siitä lähti liikkeelle prosessi jota ei enää voinut pysäyttää. Tai olisi voinut, mutta tässä tapauksessa oli selkärangaton lääkäri ja rehtori joista ei ole tähän päivään mennessä löytynyt miestä pyytämään anteeksi tekojaan.

Lähettänyt käyttäjä

Oliko Samulilla siis ase kädessä, kun hän käveli koulun ohi? Vai millä perusteilla tuollainen operaatio käynnistyi?

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä oot äijä samuli! Oot tehny yhteiskunnalle teon antamalla älylläsi,rohkeudellasi ja uutteruudellasi,löytää ratkaisuja koulukiusaamisen loppumiseen. Kiusaaminen äityy vihaksi jos tunteita ei saa purkaa. Voimaa ja jaksamista sinulle toivoen! Ps: Ylpparikuva olisi kiva nähdä!

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä samuli! Olet tehnyt yhteiskunnalle hienon teon antamalla älylläsi ja uutteruudellasi,löytää ratkaisuja koulukiusaamisen loppumiseen. Voimaa ja jaksamista sinulle toivoen!

Lähettänyt käyttäjä

Tämä asia pisti silmään koska itse olen täsmälleen saman niminen. Kun tätä seurailin niin kyllä rupesi raivostuttamaan. Toivon että elämäsi jatkuu paremmin

Lähettänyt käyttäjä

Ihan järkyttävää, miten tälläistäkin tapahtuu?? On se ihan kamalaa että kiusaaminen voi olla tälläistä, ja "heitetään herjaa" näin vakavalla asialla. Sitä en myös ymmärrä miten TK tähän reagoi, luulisi että asia olisi voitu selvittää ilman lähetettä tayssiin.. Mutta kuntaliitoksia vaan lisää joo ja lopetetaan vaan kaikki terveyspalvelut siitä tämmönen johtuu!!

Lähettänyt käyttäjä

Eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi tutkia kihlakunnansyyttäjän, rehtorin, lääkärin, poliisien ym viranomaisten toiminta tässä asiassa. Onneksi he joutuvat kuitenkin vastaamaan Jumalankin edessä. Samulin tulisi saada vahingonkorvausta Valtiokonttorista.

Lähettänyt käyttäjä

Voi hyvänen aika!
Tekijät vastuuseen!!!
Samuli vaikuttaa oikein herrasmiesmäiseltä. Kiusaajat taitavat olla taas ihan eriluokkaa..
Kamalaa, että tällasta tapahtuu!!

Lähettänyt käyttäjä

Rehtori ja kiusaajat tuomiolle. Tästä tehdään eduskuntakysely!

Lähettänyt käyttäjä

Tsemppiä Samuli! Olet hieno nuorimies! Siunausta elämääsi ja läheisillesi!

Lähettänyt käyttäjä

Taisin nähdä tämän ohjelman, koulukiusaaminen on saanut uusia ulottuvuuksia.

Lähettänyt käyttäjä

Jos Samuli kerran pääsi suorittamaan asepalvelusta, täytyihän silloin olla jo varmuus, että uhkaus oli aiheeton. Päästetäänkö armeijaan aseiden keskelle muka ihminen, jonka epäillään pystyvän tuollaisiin tekoihin? Ihmetyttää jo senkin vuoksi, miksi päätös syyttämättä jättämisestä viipyi.

Ja ihmetyttää myös, miksi tällaisiin puolihuolimattomasti lausuttuihin asioihin reagoidaan näin voimakkaasti samalla, kun henkilöä voidaan Suomessa kiusata vuosikausia ilman, että koulu puuttuu millään tavalla. Yksikin kiusattu on liikaa! Ehkä tapauksessa olisi voitu tyhjentää koulu ja lähettää oppilaat kotiin, järjestää keskustelutilaisuus Samulin ja hänen vanhempiensa kanssa, ottaa mahdollisesti kiusaajatkin mukaan ja käsitellä tämä asia loppuun asti. Olisiko kuitenkin niin, että kun oppilaat ottavat jonkun ihmisen sylkykupiksi, opettajat alkavat noudattaa samaa käytäntöä? Ainakin koulukiusaajat saivat koko yhteisön mukaan kiusaamiseen.

Tällainen tapaus katkeroittaisi varmaan monen mielen, mutta Samuli vaikuttaa niin avoimelta ja peruspositiiviselta ihmiseltä, että hän varmasti selviää. Tarinaan eläytyi niin, että kun 20-vuotissynttäreitä vietettiin ja näki, miten hän hymyillen kertoi suunnitelmistaan ja ystävistään, suorastaan hurrasi hänen puolestaan. Toivon parempaa tulevaisuutta hänelle ja hänen perheelleen!

Lähettänyt käyttäjä

Omalla tavallaan oikeus toteutuu sillä, että kiusattu on 20-vuotiaana hankkinut itselleen ammattikoulutuksen ja on pysyvässä työssä. Kiusaajat ovat yleensä luusereita, joiden elämä on sossun ja työkkärin varassa.

Lähettänyt käyttäjä

Meillä on vähän samantapainen joskin paljon lievempi kokemus: ahdistusta poteva ujo 13-vuotias tyttäremme sai paniikkikohtauksen ja juoksi koulun vessaan voimaan pahoin. Opettaja alkoi etsiä tunnille ilmaantumatonta tyttöä, jonka lopulta löysi vessasta.

Koulun rehtori syytti lastamme mahdolliseksi koulu-uhkaajaksi, vaikka tämä todella voi pahoin vessassa ja yritti löytää terveydenhoitajan ja kuraattorin, jotka kumpikin olivat yhtä aikaa poissa.

Olimme käyneet tämän pahoinvointi-vessa-skenaarion läpi sekä rehtorin että opettajan läsnäollessa etukäteen, mutta kumpikaan heistä ei osannut toimia etukäteissuunnitelman mukaisesti eli soittaa äidille, joka saa yhteyden tyttäreensä. Tytär ei vastaa tuntemattomiin puheluihin.

Siis opettaja ja rehtori mokasivat, ja kehtasivat sitten alkaa uhkailla meitä turvapäälliköllä ja poliisilla.

Olin asiasta yhteydessä juristiin, joka sanoi, että on ainakin kaksi rikosnimikettä, joilla voisimme nostaa kanteen koulua ja rehtoria vastaan. Ymmärrettävästi emme tehneet sitä; kouluissa ei meilläpäin ole valinnanvaraa.

Samulin tapaus on järkyttävä esimerkki siitä, miten ilkeydellä ja lyhytnäköisyydellä voi toista haavoittaa. Hienoa Samuli, että olet kasvanut noiden tekijöiden yläpuolelle. Hieno mies!

Lähettänyt käyttäjä

Minusta levitettiin vääriä huhuja ja tietoja vuosia sitten ja kiusattiin aika samalla tavoin. Lopulta ajettiin fyysisesti nurkkaan. Vuotta myöhemmin menetin työn, tiesin keiden takia ja kirjoitin nettiin korruptiosta ja potkujen aiheuttaneiden yritysten ja viranomaistahojen nimet. Saman tien alkoi seuranta ja taas ajettiin nurkkaan, pakkohoitoon ja sama kuvio on oikeutta hakiessani toteutunut uudelleen ja uudelleen. Nyt on kiusaaminen, väärän tiedon levittäminen ja vainoaminen kestänyt 7 vuotta. Alkoi kylläkin jo 2001, jolloin armeijassa puolustin oikeellisuutta, en suostunut simputtamaan. Kirjoitin vuosia sitten miten asiat suomessa ovat ja nuo psykopaattiset häiriköt - samanlaiset kuin Samulin tapauksessa - ovat kyllä todistaneet joka ikisen kirjoittamani tämän yhteiskunnan epäkohdan todeksi. Ette uskoisikaan miten helvetillistä elämäni edelleen on. Työtä on vaikea saada ja jopa ihmissuhteiden luomista pyritään estämään noiden korruptiossa mukana olevien likatyöntekijöiden taholta. Aion kuitenkin selvitä, menestyä ja aika varmasti lähteä tästä maasta jossa ihmisiä kiusataan nautinnosta.

Lähettänyt käyttäjä

Tää on niin totaalista vääryyttä. En toivo koskaan kenellekään mitään pahaa, mutta tässä tapauksessa ei voi muuta enää toivoakaan kiusaajille ja perättömien juorujen levittäjillä kuin jotain oikein pahaa. Koko Suomen kansan pitäis vihata teitä. Tuhotkaa omaa elämänne, älkää viattomien ihmisten, joita jostain syystä kadehditte niin paljon, ettette kykene jättämään niitä rauhaan. Kenenkään ei tarvi antaa teille anteeks. Ootte omassa arvomaailmassani samalla paikalla kuin murhaajat. Toivotan erittäin ankeaa loppuelämää. Samulin tapauksessa taas pitäis saada peruttua väärät lähetteet ja syytteet. Ei tää tapaus saa vaikuttaa esim jatko-opintoihin. Tää on ihan sairasta.

Lähettänyt käyttäjä

Nopeiden taustatutkimusten jälkeen tapahtuneen traagisuus vielä korostuu.

Rehtorin ja soittaneen henkilön, sekä Ruoveden päättäjien, ja virkanimitysten johdosta, asiaa ei ole käsitelty, hyvän tavan mukaan, tai tilanteeseen puututtu.

Kyseisen rehtorin ja kunnan päättäjien toimet ovat olleet, omanedun tavoittelua ja hyvä veli - järjestelmää noudattavia, jollaista tapahtuu kaikkialla.

Tapaus olisi tutkittava yhteisön osalta, koska täyttää rikoksen tunnusmerkit, koulun johdossa ja muun päätöksen teon osalta, tutkinta tarpeen. Oman edun tavoittelu koulun ja kunnan johdossa osallinen tapaukseen. Sekä tapauksen tutkintaan, ja päätöksiin.

Lähettänyt käyttäjä

Lähettäkää tämä dokumentti eduskuntaan, olisi aihetta ottaa asia käsittelyyn.

Lähettänyt käyttäjä

Onko Suomen ihmisoikeustajunta... näin käsittämättömän heikko ?

Miten tälläinen on edes mahdollista. Koko yhteisöä olisi rangaistava esimerkillisellä tavalla, yhtä kovaa rangaistusta ei Suomessa, laissa tunneta kuin Samuli on syyttömänä saanut.

Olisi tehtävä konkreettisia korjaustoimia, että tämänkaltaista ei pääse tapahtumaan. Lakimuutos, jolla näin törkeä rikos saadaan kriminalisoitua. Rikoksen uhrin asemaan parannuksia, joita tässä ei toteutettu.

Lähettänyt käyttäjä

Miten raukkamaista rehtorilta, ettei kykene pyytämään anteeksi ilmiselvässä tapauksessa! Tietenkin hän toimi aluksi senaikaisen tietämyksensä varassa, mutta sitten kävi ilmi, että poika on syytön. Mitä rehtori olisi hävinnyt, jos hän olisi jälkikäteen julkisesti pahoitellut Samulille koitunutta vahinkoa ja pyytänyt anteeksi? Parhaassa tapauksessa hän olisi jopa huolehtinut, että Samuli olisi voinut jatkaa samassa koulussa loppuun asti.

Nyt jutusta jäi vähän sellainen maku, että poika oli joutunut koko kouluyhteisön silmätikuksi, eikä jupakka ollutkaan koulun puolelta pelkkää hätävarjelun liioittelua vaan luonteva jatke kiusaamiselle.

Nostan hattua pojalle, sillä minusta hän vaikuttaa loppujen lopuksi olevan vahvoilla. Hän tulee kyllä pärjäämään elämässään. Mutta kun suomalaiset tunnetusti ovat yleensä luottaneet valtioon ja virkavaltaan, eivätkö tällaiset jutut ole omiaan tuota luottamusta murentamaan? Ainakin minut tämä juttu sai epäluuloiseksi.

Lähettänyt käyttäjä

Ihmetyttää erittäin paljon, ettei yhteisölle tullut mitään seuraamuksia. Miten rehtori ei selvittänyt tilanteen syntyä? Hän vain naureskeli puhelimessa, ettei ollut vaihtoehtoja. Olisi jälkikäteen hänen vastuullaan ollut selvittää, mistä tällainen vyyhti lähti liikkeelle. Samoin kunnan kriisityöntekijöiden, sosiaalihuollon ja miksei seurakunnan olisi yhdessä pitänyt pohtia, järjestää tilaisuus, jossa tällaista yhteisön käyttäytymistä olisi arvioitu. Aivan uskomatonta, että yksi syytön laitetaan tuollaiseen asemaan.

Lähettänyt käyttäjä

Niin maailma meni sekaisin kouluampumisesta ja netissä olevista vihapuheista. Sen on varmasti hyvin moni muukin saanut kokea kuin tämän documentin päähenkilö.

Lähettänyt käyttäjä

Hei, ja kiitos hienosta ohjelmasta, jossa mentiin suoraan asiaan. Suomessa terveyskeskusten lääkärit lähettävät "varmuuden vuoksi" ihmisiä tahdosta vastaiseen hoitoon ja tämä on ns. yleinen käytäntö. Olen ollut ensihoidossa 20-vuotta ja toimittanut ihmisiä terveyskeskukseen lääkärin arvioon ja jos kohteessa/paikalla joku ihminen väittää jotain niin terveyskeskuslääkärit uskovat näitä "huhuja" sumeilematta. Lähes poikkeuksetta tulee M1-lähete. Tässä tulee ensimmäinen virhe. HUHU/VÄITE. Yleensä näillä ihmisillä ei ole etes mielisairautta taustalla, mutta lähettävä lääkäri lähettää siiitä huolimatta eli varmuuden vuoksi.

Mielestäni Suomessa mitäisi tahdosta vastaiseen hoitoon lähettämisen perusteita miettiä uudestaan.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi, kun käännerikas oikeudenkäynti eteni ja sai kokoajan oudompia piirteitä. Kansainvälisestikin suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Alivaltiosihteeri

    Alivaltiosihteeri valmistautuu vaaleihin

    Alivaltiosihteerill on myös Suomen virallinen vaaliohjelma.

    Alivaltiosihteeri on myös Suomen virallinen vaaliohjelma. Se on jokaisten eduskuntavaalien yhteydessä kertonut politiikasta vähintäänkin epäolennaisen.

  • Alivaltiosihteeri: Ystävänpäivän mielenosoitukset Satakunnassa

    "Turhanaikainen maireus ei sovi satakuntalaisen pirtaan"

    Ystävällisyys ei aina tule luonnostaan. "Ystävänpäivän ystävällinen suhtautuminen kanssaihmisiin ei sovi satakuntalaiseen mielenlaatuun", kertoivat ystävänpäivän vastaiseen liikehdintään osallistuneet Alivaltiosihteerin sketsissä.

  • Alivaltiosihteeri aamu-tv:n vieraina.

    Alivaltiosihteeri aamu-tv:ssä

    Aamu-tv kunnioitti Alivaltiosihteeriä mustavalkolähetyksellä

    Ykkösen aamu-tv päätti kunnioittaa tamperelaista Alivaltiosihteerikolmikkoa muuntamalla lähetyksen mustavalkoiseksi.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Noita palaa elämään -elokuvan kansikuva (2016).

    Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Tiina Pirhonen, Pirkka-Pekka Petelis, Aake Kalliala ja Pirjo Luoma-aho Hymyhuulissa (1987).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.