Hyppää pääsisältöön

"Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen..."

Aikana ennen suoraa kansanvaalia valittiin presidentti valitsijamiesvaalin kautta. Kekkosen valtakaudella pitkän kaavan valintaprosessi saattoi välistä tuntua jopa ajanhukalta.

Vuodesta 1956 istunut presidentti Urho Kekkonen ilmaisi vuoden 1968 vaalien jälkeen, ettei enää jatkossa haluaisi läpikäydä uusia vaaleja, vaikka tehtävässä halusikin jatkaa. Niinpä hänet eduskunnan enemmistöllä valittiin vuonna 1973 jatkamaan presidenttinä poikkeuslailla.

Vuonna 1978 Kekkonen ilmoitti olevansa edelleen ehdolla, mutta nyt vaali järjestettiin tavanomaisen kaavan mukaan. Puolueet valitsivat puolensa vaaliliitoissa, asettivat ehdokkaansa valitsijamiehiksi, kansa valitsi valitsijamiehet ja valitsijamiehet äänestivät presidentin.

A-studion raportissa näemme, mitä Eduskuntatalossa vaalipäivänä konkreettisesti tapahtui, miten tieto voitosta selvisi ja miten se saatettiin voittajankin tietoon.

Kekkonen voitti vaalin ennaltaodotusti selvin luvuin. Valitsijamiehistä eniten ääniä keräsi SDP:n ehdokas, Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto.

Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Urho Kekkonen sai valitsijamiehen kautta myös minun ääneni.

Lähettänyt käyttäjä

Urho Kekkonen sai valitsijamiehen kautta myös minun ääneni.

Lähettänyt käyttäjä

Urho Kekkonen sai valitsijamiehen kautta myös minun ääneni.

Lähettänyt käyttäjä

Serkkutyttöni oppi puhumaan vuonna 1978. Hänen ensimmäinen sanansa oli: Kekkonen.

Lähettänyt käyttäjä

Tämä palautti mieleeni 1956 presidentinvaalit. Isä oli töissä, ja kun äänet laskettiin suorassa radiolähetyksessä, minun tehtäväni oli pitää tukkimiehen kirjanpitoa, että isä saa töistä tullessa heti tuoreet tulokset.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.