Hyppää pääsisältöön

Luonnonmullistukset

Eyjafjallajokull-tulivuori purkautuu ja ilmaan nousee vulkaaninen tuhkapilvi. Kuva: Jon Gustafson/AP Photo.

Tutustu luonnonmaantieteellisiin ilmiöihin. Miten tulivuoria tutkitaan, kuinka maanjäristyksen tuhoja voidaan estää, miten hurrikaanin tuloon varaudutaan ja kuinka lumivyöryiltä suojaudutaan?

Tulivuoret

Missä ja miten tulivuorenpurkauksia esiintyy ja miten ne syntyvät? Miten tulivuoria tutkitaan ja tulevia purkauksia pyritään ennustamaan?

Maanjäristys

Koben kaupungissa Japanissa asukkaat heräsivät voimakkaaseen maanjäristykseen 17.1.1995. Vain 20 sekuntia kestänyt maanjäristys aiheutti paljon kärsimystä ja tuhoa. Miksi maanjäristyksiä tapahtuu?

Hurrikaani

Meksikonlahden alueella hurrikaanit ovat tuttuja. Miksi hurrikaanit iskevät juuri Meksikonlahden alueelle? Kuinka hurrikaani kehittyy ja miten sen tuloon voi varautua?

Lumivyöry

Itävallan Alpeilla vuonna 1999 pieni Galthurin kaupunki koki valtavan lumimäärän murskaavan voiman. Miten lumivyöryt syntyvät? Kuinka lumivyöryltä pystytään suojautumaan?

Maanpintaa muuttavat ilmiöt

Geologiset tekijät ovat usein hitaita muokkaajia tulivuorenpurkauksia, maajäristyksiä ja muita luonnononnettomuuksia lukuun ottamatta. Maankuori peittää maata kuin iho, jonka rakennusmateriaalia ovat eri kivilajit. Kivikehä eli litosfääri on jakautunut litosfäärilaattoihin, jotka liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen.

Liikkeen saa aikaan maan sisäinen lämpö. Maan vaipassa on konvektiovirtauksia, jotka ilmenevät laattaliikuntoina. Laattaliikuntojen seurauksena syntyy tulivuoritoimintaa ja maanjäristyksiä. Audiossa kerrotaan erityyppisten vuoristojen synnystä ja perehdytään tarkemmin tulivuorten toimintaan: mikä merkitys tulivuorilla on ollut maapallon evoluutiossa ja elämän synnyssä, missä tulivuoria sijaitsee, miten ne toimivat ja mitä hyötyä niistä on ihmisille.

Samoin perehdytään maanjäristyksiin. Esimerkkinä aavikoitumisesta on Sahara, maapallon suurin aavikko. Audiossa kerrotaan, miten aavikolla maisema muokkautuu tuulten ja lämpötilanvaiheluiden johdosta. Myös joet ja jää muokkaavat maanpintaa.

Audiossa käsitellään jokien aiheuttamaa eroosion ja sedimentaation vuorovaikutuksesta aiheutuvaa maiseman muokkautumista. Esimerkkinä jään muokkaamasta luonnosta käsitellään Suomen luontoa.

Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.

Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.
Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.

Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.

Perustuu ohjelmaan: Luonnonmullistukset. Sarja on suunnattu yläkoululaisten maantiedon, fysiikan ja kemian opetukseen ja Etälukio.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Tabletti, kännykkä ja muita älylaitteita

    Digitreenit - Testaa digitaitosi ja hanki uusia

    Yle Oppimisen Digitreenit opettavat arjen digitaitoja

    Digitaalisuus on kaikkialla: kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Älylaitteet yleistyvät ja myös palvelut siirtyvät sähköisiksi, joten 2000-luvulla ei enää pärjää ilman digitaitoja. Yle Oppimisen Digitreenit auttaa: tee digitaitotesti, treenaa taitojasi ja helpota elämääsi.

  • Ihmisen pää

    Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Repoveden kansallispuiston maisemaa

    Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Kylmä talvipäivä

    Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Tähtisumua.

    Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • kallioinen kuusimetsä

    Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • maitepunatäplä, perhonen

    Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Sammakonpoikanen kämmenellä.

    Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Sieniä

    Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Variksia kivillä

    Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Lämpömittari auringossa.

    Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Repoveden kansallispuiston maisemaa

    Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Suomen painavin eläin, hirvi, ei hännällä ylpeile.

    Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Minttu tutkii heinäratamoa

    Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Kylmä talvipäivä

    Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Mies onkii muovikassia merestä.

    Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.