Hyppää pääsisältöön

Kestävän kehityksen alkeet

Lapsi halaa puun runkoa. Kuva: Marnie Burkhart/Fancy.

Kestävä kehitys tarkoittaa luonnonvarojen hoitamista ja käyttämistä siten, että tulevilla sukupolvilla on perustarpeidensa tyydyttämiseen yhtä hyvät mahdollisuudet kuin nykyisilläkin. Olemme taloudellisesti vauraampia kuin isovanhempamme, mutta olemmeko silti tyytyväisempiä? Kestääkö luonto hyödyntämisen?

Vuonna 1963 julkaistun ympäristön myrkyttymistä käsitelleen Silent spring -teoksen katsottiin aloittaneen vakavan ja maailmanlaajuisen ympäristökeskustelun ihmisen vastuusta luonnon tasapainon horjuttajana. Vuonna 1988 YK hyväksyi päätöslauselman, joka kehotti kaikkia valtioita toimimaan kestävän kehityksen edistämiseksi.

Alueelliset ympäristötuhot eivät kuitenkaan vähentyneet. Jatkuvan kehitysoptimismin jäljiltä jätemäärät lisääntyivät jatkuvasti. Kuilu köyhien ja rikkaiden maiden välillä kasvoi. Tämä kehitys johti Rion kokouksen järjestämiseen vuonna 1992. Rion julistus on poliittinen asiakirja, se sisältää 27 periaatetta, joita valtiot ja kansalaiset sitoutuvat noudattamaan kestävän kehityksen edistämiseksi.

Kestävä kehityksen tavoitteena on luoda tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet

Kestävä kehitys pitää sisällään hyvin erilaisia asioita; poliittisia, taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia. Onko tuhoisaa kehitystä mahdollista kääntää toiseen suuntaan? Mitä maapallon pelastaminen edellyttää? Niin yhteiskunnalla kuin yksilöilläkin on velvollisuuksia ympäristöä kohtaan. Voidaan pohtia, kuinka paljon on tarpeeksi. Maan ekosysteemien liikaverotus johtaa vaikeuksiin. Seurauksena on kriisejä, jotka voivat uhata ja tuhota vallitsevat olosuhteet, mutta ne voivat olla myös mahdollisuus korjata epätasapaino ja siirtyä uudelle elämisentasolle. 

Lataa itsellesi ohjelmia kestävästä kehityksestä

Miten maailma kypsyi kestävään kehitykseen? 

Mitä on saatu aikaan? 

Yksilö ja kestävä kehitys 

Kestävä kehitys - yhteinen yritys 

Perustuu ohjelmaan: Etälukio.

  • Kuvakollaasi: Myanmar, Intia, poliisin piirittämä pizzeria

    Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia

    Valeuutisilla voi olla vakavia seurauksia tosielämässä.

    Mitä haittaa siitä on, jos ihmiset jakavat valeuutisia Facebookissa? Onko sillä suurta merkitystä, jos joku uskoo sitkeästi vääräksi todistettuun tietoon? Valeuutisilla ja muulla väärällä tiedolla saattaa olla vakavia seurauksia tosielämässä. Valheenpaljastaja käy läpi neljästä eri maasta tapauksia, jotka osoittavat, miten disinformaatiolla voidaan manipuloida mieliä ja lietsoa väkivaltaa.

  • kansikuva kännykkäkuvat-artikkeliin

    Digitreenit 24: Helpot vinkit kännykkäkuvien muokkaamiseen

    Kännykällä on helppo kuvata kun muistat muutaman vinkin

    Kuvia on kiva ottaa ja mukava jakaa. Älypuhelimissa on laadukkaat kamerat ja ne ovat aina mukana, joten kuvia tulee otettuakin. Muutamilla yksinkertaisilla muokkauksilla kuvista saa vielä parempia.

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Siluettikuva hahmosta megafonikädessä, oranssi tausta.

    Tutkija varoittaa: Rasistisista möläytyksistä nousevat kohut hyödyttävät populisteja

    Miten rasismia voisi vastustaa tehokkaammin?

    Poliitikkojen rasistiset tölväisyt ylittävät uutiskynnyksen helposti ja herättävät suuren kohun. Populistit tuntevat julkisuuden logiikan ja käyttävät sitä myös hyväksi. Toisinaan äänekäs rasisminvastustus voi kääntyä hyviä tarkoituksiaan vastaan: rasistinen puhe saa lisää huomiota ja tavoittaa enemmän ihmisiä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Tabletti, kännykkä ja muita älylaitteita

    Digitreenit - Testaa digitaitosi ja hanki uusia

    Yle Oppimisen Digitreenit opettavat arjen digitaitoja

    Digitaalisuus on kaikkialla: kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Älylaitteet yleistyvät ja myös palvelut siirtyvät sähköisiksi, joten 2000-luvulla ei enää pärjää ilman digitaitoja. Yle Oppimisen Digitreenit auttaa: tee digitaitotesti, treenaa taitojasi ja helpota elämääsi.

  • Ihmisen pää

    Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Repoveden kansallispuiston maisemaa

    Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Kylmä talvipäivä

    Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Tähtisumua.

    Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • kallioinen kuusimetsä

    Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • maitepunatäplä, perhonen

    Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kuha rantakivellä.

    Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Sieniä

    Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Variksia kivillä

    Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Lämpömittari auringossa.

    Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Repoveden kansallispuiston maisemaa

    Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Suomen painavin eläin, hirvi, ei hännällä ylpeile.

    Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Minttu tutkii heinäratamoa

    Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Kylmä talvipäivä

    Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Mies onkii muovikassia merestä.

    Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.