Hyppää pääsisältöön

Kieltolaki ja viinan salakuljetusralli

Kaksi miestä ja pirtukanisteri. Kuva: Rikosmuseo. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.

Suomessa oli vuosina 1919-1932 voimassa alkoholia koskeva kieltolaki. Lain oli tarkoitus raitistaa Suomen kansaa, mutta viinan salakuljetuksesta ja myymisestä tulikin monelle suomalaiselle elinkeino. Lopulta epäsuositusta kieltolaista päästiin eroon
ja Oy Alko Ab syntyi.

Tietolaatikko

Alkoholin kulutus - hlö/vuosi
Kieltolain aikana 2 litraa ja nykyään 10 litraa.

Historian myytit
Alkoholinkäyttö ei kasvanut kieltolain aikana. Kieltolaki ei raitistanut kansalaisia.

Seiskarin salakuljettajan tarina

by Oskar LiljebladTullilla ei ollut aluksi mahdollisuuksia valvoa alkoholin salakuljetusta, joten alkoholia oli helppo tuoda maahan. Rohkeat salakuljettajat harhauttivat tullia ja toivat veneillään juotavaa janoiselle kansalle. Pirtua ja muita alkoholijuomia salakuljetettiin sekä rahtilaivoilla että silloisilla matkustajalaivoilla.

Pirtun kauppaaminen ei kuitenkaan ollut kovin hohdokasta puuhaa. Myyjät olivat usein köyhiä työläisiä, joiden oli pakko yrittää pärjätä jollakin tavalla.  Laiton alkoholinmyynti oli kieltorikollisuuden muoto, jota harjoittivat myös naiset.

Kieltolaki koski alkoholipitoisten aineiden valmistusta, maahantuontia, myyntiä, kuljetusta ja varastointia. Laki astui voimaan 1.6.1919. Yli 2% prosenttia sisältävän alkoholin käyttö oli sallittua vain lääkinnällisiin, teknillisiin ja tieteellisin tarkoituksiin.

Kieltolain tunnetuin hahmo

Algoth Niskaa kutsuttiin salakuljettajien kuninkaaksi. Niska kävi melkoista kissa ja hiiri –leikkiä viranomaisten kanssa. Niska joutui 1930-luvulla vankilaan ja kirjoitti elämäkertansa ”Seikkailuni”.

Seiskarin kylä

Kun Suomi itsenäistyi, katkesi yhteys Pietariin. Rannikkopurjehdus ja kalastus eivät enää osoittautuneet erityisen tuottoisiksi ja tilalle tuli pirtun salakuljetus.

Itäisellä Suomenlahdella sijaitseva Seiskari oli kieltolain aikana otollinen paikka salakuljetukselle. Saarelaiset olivat taitavia merenkävijöitä ja heillä oli hyvät yhteydet Viroon. Kyse oli salakuljettavasta yhteisöstä, jonka toimintatavoilla oli pitkät perinteet. Laivat ja verkot omistettiin perheen ja suvun kesken yhdessä. Myös pirtusalakuljetuksessa käytetyt veneet olivat yhteisomistuksessa.

Salakuljetuksesta aiheutuvat sanktiot olivat kovia. Veneen menetykset ja vankeustuomiot vaikeuttivat muuta tulonhankkimista, jos venettä ei enää ollut.

Nopea pirtuvene oli valttia

Ensimmäisiin nopeakulkuisiin pirtuveneisiin otettiin mallia Yhdysvalloista. Kannen ylärakenteet tehtiin tarkoituksenmukaisesti yksinkertaisiksi ja veneeseen lisättiin lentokoneen moottori, joka takasi vauhdin riittävyyden. Pirtuveneitä varusteltiin niin, että tulli ei saanut salakuljettajia kiinni. Myös sukellusvarusteita hankittiin, jotta tavaraa voitiin varastoida syvemmälle vesiin varkailta.

Jos keli oli huono, saattoi ajaa suuremmalla lastilla, koska valvontaa oli vähemmän. Valoisina öinä valvontaa oli enemmän, jolloin salakuljettajien piti ajaa pienemmällä kuormalla, mutta täysillä nopeuksilla.

Löydetty ja kätketty saalis

Vuonna 1921 koko maan takavarikoidusta alkoholista  oli ¾ peräisin Helsingin tullipiiristä. Kymmenen vuotta myöhemmin Helsingin osuus oli yhä lähes kolmannes kaikesta takavarikoidusta alkoholista. Vuonna 1930 perustettiin merivartiolaitos, jolla oli tullia paremmat voimavarat valvoa merialueita. Samana vuonna pirtua takavarikoitiin yli miljoona litraa.

Salakuljettajat keräsivät pirtua välivarastoihin eri puolille rannikkoa. Välittäjät keksivät mitä mielikuvituksellisimpia tapoja saada aine ostajille. Kaikkea pirtua ei salakuljetettu torpedoissa, vaan vaatteiden alla kannettiin pikkkanistereita.

Pirtusta sai siihen salakuljetuksen aikaan monen päiväpalkan tuloksen. Vuonna 1924 viinan salakuljetus ammattimaistui ja lisääntynyt tarjonta vaikutti myös pirtun hintaan.

Pirturaha eri puolille Suomea

On arvioitu, että salakuljetetusta alkoholista saatiin takavarikoitua vain 10 prosenttia. Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon rahaa salakuljetuksella tehtiin tai miten rahat sijoitettiin. Taitavat pirtukuninkaat sijoittivat rahansa todennäköisesti kiinteistöihin ja eri alojen yrityksiin.  Monen suomalaisen yrityksen alkupääoma lienee kerätty salakuljetuksella.

Kieltolain aikaan neljänneslitran taskumatti oli yleinen. Se oli kätevä pitää mukana vaikka kahvilassa tai ravintolassa ja terästää juomiaan.  Taskumattia kutsuttiin varpuseksi ja kerrotaan, että se sai nimensä Raittiuden ystävien julkaiseman  laulukirjan mukaan – pirtu kun sai helposti laulutuulelle.

Kieltolain eri vaiheet

Alkujaan kieltolain säätäminen liittyi raittiusaatteen nousuun 1800-luvun loppupuolella. Kieltolakiin kohdistuvat odotukset olivat valtavan suuret. Uskottiin, että kieltolaki lopettaisi tyystin alkoholin käytön Suomessa. Pettymys oli valtava, kun niin ei käynytkään. Suuriin mittoihin paisunut salakuljetus on yksi osoitus siitä, että kieltolaki ei toiminut.

Kieltolain arvostuksen romahtamiseen ei löydy yhtä selkeätä syytä. Kansalaissodan jälkeen olot olivat hyvin levottomat, eikä yhteiskunnan eliitti pystynyt kunnioittamaan kieltolakia. Alkoholi oli osa tapakulttuuria.

Kieltolaki lisäsi alkoholinkulutusta ja se raaisti juomatapoja, koska silloin siirryttiin miedoista alkoholeista kirkkaisiin viinoihin. Kieltolaki romutti yleistä lainkuuliaisuutta ja se synnytti ensimmäistä kertaa todellista järjestäytynyttä rikollisuutta Suomeen. 

Kieltolain loppupuolella iski lama, ja valtio tarvitsi kipeästi verotuloja. Kieltolain purkaminen ja alkoholin verotus olisi ollut luonteva ratkaisu, mutta kieltolakia ei ollutkaan enää niin helppo purkaa. Laki oli suurimpien puolueiden ohjelmissa, ja eduskunnan enemmistö oli kieltolain kannalla.

1930-luvun alussa julkisuuteen nousi joukko pääkaupunkilaisia naisia, jotka ryhtyivät silloissa oloissa keräämään adressia kieltolain kumoamiseksi.

Hallitus pani adressin tarkoin merkille ja kansanäänestys järjestettiin joulukuussa 1931. lopputulos oli odotettua selvempi: hieman yli 70 prosenttia äänestäneistä kannatti kaikkien alkoholijuomien sallimista.  Koska äänestyksen tulos oli niin selvä, kieltolain kumoaminen ei ollut enää puoluepoliittinen ongelma.

Eduskunta vahvisti uuden väkijuomalain helmikuussa 1932.  Valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle annettiin yksinoikeus tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholijuomia.  Alko aloitti toimintansa 5. huhtikuuta 1932 kello 10.

Kjell Westön kädessä taskumatti ("varpunen") ja Raittiuden ystävien laulukirja Varpunen. Kuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.

Kjell Westön kädessä taskumatti ("varpunen") ja Raittiuden ystävien laulukirja Varpunen. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.Kjell Westön kädessä taskumatti ("varpunen") ja Raittiuden ystävien laulukirja Varpunen. Kuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.
Kjell Westö kokeilee museossa puettavia pirtukanistereita. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.

Kjell Westö kokeilee museossa puettavia pirtukanistereita. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.Kjell Westö kokeilee museossa puettavia pirtukanistereita. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.
Reitti Seiskariin. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.

Reitti Seiskariin. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.Reitti Seiskariin. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.
Pirtutorpedo meren pohjassa. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.

Pirtutorpedo meren pohjassa. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.Pirtutorpedo meren pohjassa. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.
Pirtukauppias pidätettynä Oulun poliisilaitoksella. Poliisit tutkivat "viinaliivien" sisältöä. Kuva: Otava.

Pirtukauppias pidätettynä Oulun poliisilaitoksella. Poliisit tutkivat "viinaliivien" sisältöä. Kuva: Otava.Pirtukauppias pidätettynä Oulun poliisilaitoksella. Poliisit tutkivat "viinaliivien" sisältöä. Kuva: Otava.
Algoth Niska (1888-1954). Kuva: Ilkka Lipsasen arkisto, käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.

Algoth Niska (1888-1954). Kuva: Ilkka Lipsasen arkisto, käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.Algoth Niska (1888-1954). Kuva: Ilkka Lipsasen arkisto, käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.
Kieltolakiuutinen lehdessä. Kuva: Yle.

Kieltolakiuutinen lehdessä. Kuva: Yle.Kieltolakiuutinen lehdessä. Kuva: Yle.

Perustuu ohjelmasarjaan: Suomen historian myytit: kieltolaki. Juontaja: kirjailija Kjell Westö. Toimittaja: Harri Alanne. Vuosi: 2010.

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

  • Grafiikka: taskulaskin, taustalla kerrostaloja.

    Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Grafiikka: pylväsdiagrammi, taustalla kerrostaloja.

    Osaatko lukea taloyhtiön tilinpäätöstä? Tiedä, mihin rahasi menevät!

    Tilinpäätös kertoo, mihin vastikerahojasi on käytetty.

    Vastaavaa, vastattavaa, tase, poistot... Taloyhtiön tilinpäätös voi tuntua vaikeaselkoiselta, mutta siihen kannattaa perehtyä ennen vuosittaista yhtiökokousta. Onko talousarvio ylittynyt, vai onko korjauksia jäänyt tekemättä? Opi erottamaan tärkeät asiat tilinpäätöksestä, niin tiedät, mistä asumisessa maksat.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Kuvituskuva, kaksi hahmoa verkossa

    Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Mustavalkoinen kuva, jossa neljä nuorta juhlijaa hassut hatut päässä.

    Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • rahapuu, sijoittaminen

    10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Miettivä patsas

    Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Suomen historiallinen kartta

    Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • maapallo

    Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomen lippu liehuu taivasta vasten.

    Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työhansikkaat ja ruuvimeisselit

    Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Havis Amandan patsas Helsingin kauppatorilla.

    Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?