Hyppää pääsisältöön

Supisuomalainen joulu

Joulupukki ja Petteri Punakuono.

Suomessa joulu valaisee vuoden pimeintä aikaa. Joulu on täynnä toivoa, sillä sen jälkeen mennään jo kohti valoa. Tasan puolen vuoden kuluttua joulusta on toinen suuri juhla, juhannus, joka sääolosuhteiltaan on joulun vastakohta. Joulu on suomalaisille rakas juhla, täynnä perinteitä ja vanhoja uskomuksia. Jokainen tekee kuitenkin joulusta sellaisen kuin haluaa.

Kohta on joulu!

Kun vanha joulu on ohi, alkaa jo uuden odotus. Niin mukava juhla joulu monille on. Suomessa ei joulupuuhia ja koristeluja aloiteta niin aikaisin kuin monissa muissa maissa, mutta marraskuussa alkaa jo joulu olla mielessä ja näkyä kaupoissa, kaduilla, työpaikoilla ja  kodeissa. Kohta on joulu!

Ihmisillä on kova kiire ja jouluvalmisteluihin jää aina liian vähän aikaa. Pitää ehtiä hankkia lahjoja, lähettää joulukortteja, valmistaa ruokia etukäteen, leipoa, koristaa kotia, siivota...  Puhutaan jopa joulustressistä. Päämääränä on kuitenkin jouluna rauhoittua ja rentoutua.

Monet suomalaiset lähtevät pakoon pimeää talvea ulkomaille ja viettävät erilaisen joulun esimerkiksi Espanjassa tai Thaimaassa.

Iloinen joulu

Joulua odotetaan. Joulu on ilon, valon, rakkauden ja hyvän mielen juhla. Silloin halutaan muistaa kaikkia tärkeitä läheisiä: omaa perhettä, sukulaisia, ystäviä, työtovereita, lemmikkejä, kotieläimiä, talvilintuja...

Työpaikoilla ja ystäväpiireissä järjestetään jo marraskuusta lähtien pikkujouluja tai jouluglögejä, eli iloisia hetkiä yhdessä tai illanviettoja, joissa nautitaan herkkuja ja juhlitaan - joskus hiukan liikaa.

Jotkut hankkivat joulukuusen odottamaan jo hyvissä ajoin. Sen voi ostaa tai hankkia luvan kanssa metsästä. Suomessa kuusi kuitenkin kannetaan sisään yleensä vasta aattona tai aatonaattona.

Satujoulu

Joulu on täynnä tarinoita, tunnelmaa ja taikaa: tonttuja, lyhtyjä, salaisuuksia, lumimaisemia, poroja, joulupukin odotusta.

Suomessa kerrotaan riihitontusta ja saunatontusta, tontuista, jotka asuivat taloissa ja pitivät huolta erilaisista asioista. Ei perinne ole kadonnut, taloissa on vielä tonttuja...

Kuuluisa suomalainen tonttu on kirjailija Sakari Topeliuksen (1818 - 1898) tarinan Turun linnan tonttu, joka on seurannut linnan elämää satoja vuosia, 1200-luvulta lähtien.

Joulutontut auttavat Joulupukkia ja Joulumuoria lahjojen valmistamisessa ja käyvät ikkunoiden takana seuraamassa, ovatko lapset - ja aikuiset - kilttejä ennen joulua eli saavatko he lahjoja jouluaattona. Silloin suomalainen joulupukki lähtee matkaan Korvatunturilta, Lapista ja tuo lahjat koteihin.

Harras joulu

Jouluun liittyy paljon vilskettä ja kaupallisuutta, sitä ei voi välttää, mutta monille ainakin osa joulusta on harras ja hiljainen juhla. Halutaan muistaa joulun hyvä sanoma, Jeesuksen syntymä, rauha ja rakkaus. Jouluna muistetaan myös vainajia, kuolleita läheisiä.

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi

Tämä on vanha sanonta. Tuomaan päivänä 21. joulukuuta alkoi joulunvietto entisaikaan suomalaistaloissa ja päättyi nuutinpäivänä 14.1.

Joulunaika toi iloa ja valoa ihmisten raskaaseen arkeen. Saatiin levätä, saunoa, syödä ja juoda. Iloinen joulu jatkui pitkään. Jouluyönä joulupöydässä oli syötävää koko yön. Jouluna yölläkin saa syödä, sanottiin ja sanotaan edelleen.

Vieläkin monelle joulussa on parasta lepo ja rauha. Valmisteluun kuuluu paljon hommaa, usein ennen joulua myös töissä on kova paine saada kaikki tehtyä ennen vuodenvaihdetta. Kun kaikki on valmista, saa vain olla ja se on monelle suomalaiselle parasta.

Juuri ennen joulua tehdään ostokset, hankitaan jouluruuat ja joulukuusi, usein vasta viime tipassa ja leivotaan pipareita ja joulutorttuja. Tapana on myös viedä pieniä joulutervehdyksiä läheisille tai naapureille. Suomessa lähetetään  ahkerasti vanhanaikaisia joulukortteja tai nettikortteja.

Joulun suurin juhla on jouluaattona

Toisin kuin monessa muussa maassa, jouluaatto on joulun suurin juhla, siihen liittyy paljon perinteitä. Suomessa jouluperinteet ovat osittain hyvin vanhoja, osittain on uusia vaikutteita. Kaikki on sekoittunut ja jokainen voi poimia sopivan tavan viettää joulua.

Ikivanha jouluaaton tapa on joulurauhan julistus. Tunnetuin julistus tapahtuu Turussa Vanhalla Suurtorilla jouluaattona klo 12.00. Tästä hetkestä 20 päivää eteenpäin on joulurauha voimassa. Näin on tehty 1600-luvulta alkaen. Ihmisiä kehotetaan joulun kunnioittamiseen hyvällä käytöksellä.

Juhlallista Turun joulurauhan julistusta voi seurata radiosta, televisiosta tai internetistä (Yle). Silloin kuullaan Jumala ompi linnamme, Maamme ja Porilaisten marssi, suomalaisille tärkeät, isänmaalliset sävelet.

Jouluaaton viettoon kuuluu kynttilöitä, pihatulia,  puuron syöntiä, saunomista, kuusen koristelua ja mukavaa pikku puuhailua ennen aattoillan juhlallisuuksia eli jouluateriaa ja lahjoja. Monet käyvät hautausmailla muistamassa rakkaitaan juuri jouluaattona tai menevät joulukirkkoon. Joulusaunassa saatetaan käydä jo aamulla tai milloin tahansa päivän mittaan, kun se mukavalta tuntuu.

Lapsille täytyy keksiä aattopäiväksi tekemistä, koska he odottavat innokkaasti iltaa ja joulupukkia. He käyvät kurkkimassa ikkunoista, näkyykö jo joulupukkia poroineen. Piparien leipominen tai kuusen koristelu voi pitää pienet kädet kiireisinä.

Joissakin perheissä pienet lapset saavat lahjat jo ennen suurta jouluateriaa, mutta vanha perinne on syödä ensin ja jakaa lahjat vasta illalla aterian jälkeen.

Myöhään iltapäivällä tai vasta illalla syödään jouluateria. Mihin aikaan, riippuu perheestä ja omista perinteistä. Jotkut syövät jo klo 17.00 tai aiemmin, toiset vasta klo 18.00 tai myöhemmin. Perinteenä saattaa ennen ateriaa olla jouluevankeliumin lukeminen Raamatusta (Luukas 2.luku) ja joululaulujen laulaminen yhdessä.

Jouluaterialla tarkoitus on syödä paljon, herkutella hitaasti ja viettää leppoisaa aikaa pöydän ääressä läheisten kanssa.

Kun joulupukki vihdoin saapuu ja lahjat jaetaan - tavalla tai toisella - on se illan suuri kohokohta. Lapset ja kaikki jouluvieraat laulavat pukille, joka antaa lahjat ja nauttii kenties lasillisen, jonka talo tarjoaa, kunnes jatkaa eteenpäin porollaan.

Ilta jatkuu iloisesti. Seurustellaan, lauletaan, kuunnellaan musiikkia, katsellaan ehkä jouluohjelmia, napostellaan suklaata tai muita makeita herkkuja ja valitetaan liiasta syömisestä, kunnes taas haetaan lisää syötävää. Jouluna yölläkin saa syödä.

Jouluruokia

Jouluna talo täyttyy tuoksuista. Vanhoja jouluruokia ovat kinkku, sillisalaatti eli rosolli, erilaiset laatikot ja joulukalat, kuten sillit, graavi- ja savukalat. Joulupöytään kuuluu erilaisia leipiä, esimerkiksi joululimppua. Monissa kodeissa tarjoillaan sienisalaattia, hillosipulia, sekä kinkun kanssa herneitä ja luumuja. Supisuomalainen perinneherkku karjalanpiirakka on osa itäsuomalaista joulupöytää.

Joulupöydän antimet vaihtelevat ja monet haluavat mukaan jotakin uutta ja kansainvälistä kuten kalkkunaa. Usein herkutellaan myös mädillä ja smetanalla.

Suomalainen joulupöytä. Katossa on himmeli. Kuva: Matti Kolho/Yle Arkisto

Laatikot - lanttulaatikko, perunalaatikko ja  porkkanalaatikko ovat alun perin vaatimattomia maalaisruokia, joita myös köyhät ihmiset aikoinaan pystyivät valmistamaan. Niitä voi nykyään höystää ja maustaa uusiksi versioiksi.

Lanttulaatikko. Kuva: Keijo Reini/Yle

Lanttulaatikko

(10 annosta)

1 kg lanttuja
1/2 l vettä
1 1/2 tl suolaa
1 dl korppujauhoja
2 dl kuohukermaa
1 kananmuna
3 rkl siirappia
1/4 tl inkivääriä
1/4 ripaus valko- tai mustapippuria
 voita

Pinnalle korppujauhoja

Valmistus: (yli tunti)

1. Kuori ja lohko lantut. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Ota keitinvesi talteen. Soseuta lantut tasaiseksi soseeksi. Kaada kerma kulhoon ja sekoita joukkoon korppujauhot. Sekoittele, kunnes korppujauhot alkavat turvota. Lisää lanttusoseeseen turvonneet korppujauhot, muna, siirappi, inkivääri, pippuri ja keitinlientä niin paljon, että survoksesta tulee tasaisen pehmeä

2. Kaada seos voideltuun vuokaan. Painele lusikalla soseen pintaan kuvioita. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja muutama voinokare. Kypsennä 150-asteisessa uunissa noin 1-1 1/2 tuntia. Tarjoa kinkun tai muun pääruuan kanssa.

Joulunpyhät, uusivuosi ja loppiainen

Suomessa joulunpyhät vietetään kyläilemällä tai vain oleskelemalla kotona. Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä on ollut perinteisesti riehakkaampi ja jossain noudatetaan vielä vanhaa perinnettä ja järjestetään tapaninajeluja hevosen kyydissä reellä.

Uudenvuodenaatto on juhla ystävien tai läheisten kanssa, ilotulitusta, hauskanpitoa kodeissa tai ravintoloissa. Suomessa on usein uutenavuotena pakkanen ja ilotulitusraketit näkyvät pimeässä talviyössä hyvin. Keskiyön jälkeen valetaan tinaa tai tehdään muita ennustusleikkejä.

Loppiainen, 6. tammikuuta, on rauhallinen juhla, Suomessa se on vapaapäivä. Juhlakausi loppuu. Silloin sanotaan hyvästit joululle ja aletaan odottaa seuraavaa. Loppiaisen jälkeen joulukuusi viedään pois ja koti riisutaan koristeista. Toiset pitävät koristelua nuutinpäivään 14. tammikuuta asti.

Uusi tapa on pitää taloissa jouluvaloja ulkona pidempään kuin vain joulunpyhien ajan. Suomessa on tammikuussa vielä niin pimeää, että on mukavaa nauttia kauniista valoista pitkälle talveen.

Joululyhty valaisee talvea. Kuva: Arja Lento/Yle Arkisto

Teksti: Sini Sovijärvi/Yle

Videot: Supisuomea/Yle 2003

kuvaus: Keijo Reini, ohjaus: Tuulikki Jalli, käsikirjoitus, henkilöohjaus: Sini Sovijärvi

  • Nuntii Latini

    Programma nuntiorum Latine.

    Nuntii Latini, conspectus rerum hebdomadalis, qui auspiciis Radiophoniae Finnicae Generalis (Yle) inde ab anno 1989 editur, est programma nuntiorum Latine divulgatorum in orbe terrarum omnium veterrimum.

  • Työelämän ranskan kielikurssin keksilogo

    Carte de visite - työelämän ranskaa

    Videoklippejä tilanteista ja kohteliaista ilmaisuista.

    Tarvitsetko työssäsi ranskaa? Opettele tärkeimmät fraasit - sillä teet hyvän vaikutuksen, vaikka pääosan keskustelusta kävisitkin jollain muulla kielellä.

  • Basaarin tuotteita, asiakkaita, myyjiä.

    Islamin vieraana tutustutaan myös arabikulttuuriin

    Matka islamilaiseen maailmaan ja arabikulttuuriin.

    Professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan, kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään 6-osaisessa sarjassa Islamin vieraana. Arabikulttuuriin tutustutaan Egyptissä ja Syyriassa. Ohjelmasarja on vuodelta 2003.

  • Matkailijoita sinisellä sillalla Iisakinkirkon edessä.

    Kapusta Master - osa 1: Pietariin

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin.

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin, opitaan sanojen suvut, persoonapronomineja ja lukusanat 1-10 sekä tervehdyksiä.

Kielet

  • Venäläinen kaupunki

    RUS – venäjästä rakkaudella

    RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä.

    RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä, joiden kanssa voit päivittää kielitaitoasi, venäläisyyden ja Venäjän tuntemustasi. Löydät täältä myös videoita, blogeja, linkkejä harrastuksiin ja kulttuuriin – perusasioita unohtamatta. Opettele slaavikyykky tai tee hauskoja testejä.

  • Kaunis basaarikauppias Bybloksessa myy koristeellisia huiveja.

    Arabian alkeiskurssi

    Opi kielen perustaidot, joilla pärjäät matkoilla.

    Tällä kättelykurssilla opit arabian kielestä sellaiset perustaidot, joita tarvitset kohdatessasi arabiaa puhuvia ihmisiä matkalla, työssä, kotona, harrastusten parissa. Tutustut myös arabialaiseen tapakulttuuriin ja elämänmenoon.

  • Viron lippu liehuu Pikk Hermannin huipulla

    Viron alkeiskurssi

    Videot tutustuttavat Viron kieleen ja kulttuuriin.

    Tällä kurssilla opit viron kielen perusteet ja saat hyvän perustan jatko-opiskelulle. Videoiden dialogit tutustuttavat eteläisen naapurimaamme kieleen ja jokapäiväiseen elämään. Kurssi perustuu kieliohjelmasarjaan Nael kummi.

  • Miehiä aleksandrialaiskahvilassa vesipiipun kera ja ilman.

    Arabia

    Arabian kielen alkeita ja arabien tapakulttuuria.

    Arabian kielen alkeet ja kulttuurin tuntemus auttavat pärjäämään arabiankielisessä maailmassa matkaillessa. Kulttuurintuntemus auttaa ymmärtämään arabien tapakulttuuria myös arabimaiden ulkopuolella.

  • Moottoripyöriä parkissa punaisten puhelinkioskien edessä Lontoossa.

    Englanti

    Englannin kursseja eri tasoille ja tarpeisiin.

    Englannin taito on nykyään lähes kaiken a ja o, joten siitä on hyvä opetella edes alkeet - ainakin matkailualkeet! Oletko palvelualalla tai aiotko sille? Täältä löytyy eri alojen englantia. Myös kielitutkintoihin valmistautuminen onnistuu!

  • Espanjalaiset jalkapallofanit suutelevat katsomossa.

    Espanja

    Opiskele espanjaa tai tutustu vain maan tapakulttuuriin.

    Opiskele espanjaa itseopiskelukurssilla tai hyödynnä materiaalia opetustyössäsi. Opit kielen alkeita, kulttuuria, kielioppia ja fraaseja. Kursseista löytyy lukuisia kuuntelutehtäviä. Videoiden ja artikkelien myötä tutustut tapakulttuuriin ja historiaan.

  • Näkymä Roomaan Viktor Emanuel II:n monumentin pylväiden välistä.

    Italia

    Tutustu italian kieleen, tapoihin ja kulttuuriin!

    Oletko lähdössä Italiaan? Pikavisiitti auttaa sinut matkaan. Haluatko opiskella italiaa enemmänkin? Italian peruskurssi on sopiva vaihtoehto, ja sitä käyttivät Talo Italiassa -kilpailijatkin. Molemmissa tutustut myös italialaiseen tapakulttuuriin, josta löytyy lisää Tavat ja kulttuuri- sekä Ruokakulttuuri-osioissa. Abitreenit sopii myös kertaamiseen.

  • Osakan linnan kattokerroksia

    Japani

    Tutustu japanin kieleen ja kulttuuriin!

    Japanin kielen alkeiskurssi tarjoaa hyvän alun japanin kielen opinnoille. Samalla tutustut japanilaiseen kulttuuriin. Kiinnostavatko japanin kirjoitusmerkit? Niihinkin voit tutustua täällä.

  • Shanghain iltavalot

    Kiina

    Tutustu Kiinaan, kiinalaiseen tapakulttuuriin, kalligrafiaan

    Kiina on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kielistä myös eurooppalaisille. Opettele alkeet tai tutustu edes kiinalaiseen tapakulttuuriin – sekin auttaa kanssakäymisessä! Kalligrafiaa voit harrastaa pelkästään taidemielessä, ilman kielitaitoa.

  • Tuulimylly Santorinilla, etualalla kissa

    Kreikka

    Näillä sivuilla voit opiskella kreikan kielen alkeita, kerrata aakkoset tai tutustua Kreikan historiaan.

  • Latinankielistä kirjoitusta kivessä

    Latina

    Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta romaaniset kielet, espanja, ranska, italia, portugali, ovat kehittyneet latinan puhutusta muodosta. Latinaa opetetaan edelleen monissa kouluissa ja yliopistoissa ja se on katolisen kirkon pääkieli. Latinaa käytetään myös lääketieteessä, luonnontieteessä ja oikeustieteessä. Monissa nykykielissä on latinasta peräisin olevia lainasanoja

  • Morsiuspari kävelee alas portaita Siauliain Ristikukkulalla Liettuassa.

    Liettua

    Tutustu liettuan kielen alkeisiin ja Liettuan historiaan.

    Haluatko oppia muutaman sanan liettuan kieltä? Täällä voit tutustua myös Liettuan historiaan.

  • Linnoitustorni meren äärellä

    Portugali

    Tutustu portugalin kieleen ja tapakulttuuriin.

    Portugali on maailmankieli, puhujamääränsä perusteella maailman kuudenneksi puhutuin kieli – puhujia sillä on yli 200 miljoonaa ympäri maailmaa.

  • päivävarjoja varsovan keskusaukiolla

    Puola

    Tutustu puolan kielen alkeisiin (ei toimi mobiilissa).

    Puolan kielen alkeet ja kulttuuri tulevat tutuksi Easypolish-kurssilla.

  • Jousiorkesteri soittaa Pariisissa, Palais Royalin metroaseman aukiolla.

    Ranska

    Tutustu Ranskaan ja opettele ranskan alkeet matkaeväiksi.

    Ranskan alkeita matkaeväiksi voit opiskella helposti pikavisiitin avulla – ja tutustua samalla ranskalaiseen tapakulttuuriin! Ranskaan ja ranskalaisuuteen voit tutustua myös mielenkiintoisten suomenkielisten artikkelien ja videoiden avulla, joita löydät otsikkojen Ruokakulttuuri sekä Tavat ja kulttuuri alta.

  • Purjelaivoja ja proomuja Djurgårdenin rannassa Tukholmassa

    Ruotsi

    Treenaa ruotsin kieltä - kouluun, ammattiin, harrastuksiin!

    Ruotsin kieltä voit opiskella täällä erilaisin tavoittein: kerrata lukion ruotsia, treenata yo-kirjoituksia, työlämää tai yleistä kielitutkintoa varten - tai sitten vain elämää varten!

  • Nainen soittaa huilua Zwingerin puistossa Dresdenissä.

    Saksa

    Saksan kieltä ja saksankielisten maiden kulttuuria.

    Saksan kieliopinnot sisältävät videomateriaalia, tekstiä ja tehtäviä. Materiaalin avulla voi opiskella saksan kielen alkeita ja fraaseja sekä Itävallassa ja Sveitsissä käytettäviä ilmaisuja.

  • Suomenlinnan linnoitusmuureja ja merta kesällä Kustaanmiekan kohdalta.

    Suomi - Finnish

    Materials for learning Finnish language and culture.

    Welcome to learn Finnish language and culture! These materials are mainly in Finnish, but some of them offer English translations or vocabularies to help the beginners. Start with Mun Suomi (My Finland) for some elementary phrases and for the culture - the site is now also in English! Then continue with Supisuomea for more serious language learning. Asiointisuomea will help you to deal with everyday situations in town and with administrations. Easyfinnish is in English, but it only works on pc, not on mobile devices.

  • Ayla simit-rinkelikärryn luona Istiklal-aukiolla Istanbulissa.

    Turkki

    Turkin kieltä ja kulttuuria matkailijoille.

    Turkki on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteista, mutta turkin kieli on useimmille vieras. Nyt voit opetella sitä lomatarpeiksi ja tutustua muutenkin Turkin historiaan ja ruokakulttuuriin.

  • Kaupunkikuva Budapestista

    Unkari

    Unkari on suomen sukulaiskieli

    Sukulaiskieli unkari on kaukainen sukulainen eikä ymmärtäminen käy helposti. Unkarin kieleen voit tutustua viikonloppumatkan tarpeiden verran, ja kulttuuriin tutustuminen käy myös suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla.

  • Nainen pyöräilee Pietarissa

    Venäjä

    Opi venäjää, vaikka vain aakkoset

    Venäjän kieli on haasteellinen, mutta tämä sivusto tarjoaa useita erilaisia mahdollisuuksia oppia sitä: vähän, enemmän tai vain aakkoset. Oletko kiinnostunut venäläisestä kulttuurista ja yhteiskunnasta? Siihenkin on tilaisuus suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla. Uusin sisältökokonaisuus RUS – venäjästä rakkaudella on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet 2000-luvun venäläisyydestä!

  • Viittomakielinen uutistenlukija

    Viittomakieli

    Perustietoa viittomakielestä sekä hyödyllisiä viittomia.

    Viittomakieltä käyttävät kuurojen lisäksi esimerkiksi huonokuuloiset, mutta yhtä hyvin myös kuulevat, kuten viittomakielen tulkit ja opettajat, kuurojen ja huonokuuloisten perheenjäsenet ja ystävät sekä kielen harrastajat.

  • Tuulimyllyjä vastavalossa

    Viro

    Tutustu Viron kieleen, kulttuuriin ja kaupunkeihin.

    Eteläisen naapurimaamme Viron kieli ja kulttuuri on melkoisen tuttua, muttei niin tuttua etteikö lisätieto olisi paikallaan. Täällä voit tutustua lisää molempiin!