Hyppää pääsisältöön

Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet

OTS eli Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet on johdettu kansallisista Journalistin ohjeista. Ne sitovat kaikkia, jotka tekevät työtä Ylessä tai Ylelle.

Johdanto

Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet sitovat kaikkia, jotka tekevät ohjelmia ja sisältöjä Ylessä ja Ylelle. Käytämme ohjeissa nimityksiä "ohjelma", "sisältö" tai "julkaisu". Ohjeista käytämme lyhennettä OTS-ohjeet.

Näihin sääntöihin tukeutuen voimme tehdä ja esittää rohkeaa ja monipuolista journalismia ja sisältöjä kaikille Suomessa. Ylen ohjelmien ja sisältöjen tekijä tuntee vastuunsa ja noudattaa tämän ohjeiston periaatteita työssään ja esiintyessään julkisilla foorumeilla yhtiön työntekijänä.

Ohjeet eivät anna vastausta kaikkiin yksityiskohtaisiin kysymyksiin ohjelmien ja sisältöjen teossa. Ongelmatilanteissa tulkinnasta päättää vastaava toimittaja.

Yleä sitovat lait ja eettiset ohjeet

Ylen toiminta perustuu Yleisradio Oy:stä annettuun lakiin. Yleisradion toimintaa koskevat myös sananvapauslaki, televisio- ja radiotoiminnasta annettu laki sekä rikoslain säännökset mm. kunnian ja yksityiselämän suojasta. Ohjeistomme ottaa nämä lait ja säädökset huomioon.

Yleisradio on sitoutunut soveltamaan toiminnassaan Journalistin ohjeita. Niiden tulkinnasta vastaa Julkisen sanan neuvosto. OTS-ohjeissa on huomioitu Journalistin ohjeiden periaatteet.

Vastuukysymykset

Jokainen vastaa henkilökohtaisesti lain, ohjelmatoiminnan ja sisällön tuotannon eettisten ohjeiden sekä vastaavan toimittajan ja esimiehen antamien ohjeiden noudattamisesta päivittäisessä toimitustyössä.

Vastuu ulottuu myös esimieheen tai esimiehiin, jotka johtavat päivittäistä toimitustyötä.

Oikeudellisen valvontavastuun Ylen julkaisutoiminnasta kantavat sananvapauslain mukaiset vastaavat toimittajat. Heidän tehtävänään on johtaa ja valvoa toimitustyötä siten, että toimitustyössä noudatetaan lakia, Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisiä ohjeita sekä muita kysymykseen tulevia toimitustyötä koskevia eettisiä ohjeita. Vastaava toimittaja päättää myös aineiston julkaisemisesta.

Vastaava toimittaja voi siirtää valvontatehtäviä nimeämilleen henkilöille. Jos kuitenkin päätösvalta asiassa on tämän ohjeen mukaisesti vain vastaavalla toimittajalla, päätöksen voi tehdä vain sellainen vastaavan toimittajan sijainen tai henkilö, jolle vastaava toimittaja on nimenomaisesti tämän tehtävän osoittanut.

YLEN OHJELMA- JA SISÄLTÖTUOTANNON YLEISET PERIAATTEET

1. Ylen journalismin lähtökohtana ovat Ylen arvot. Ylen journalismin tulee perustua totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Sen tulee olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa.

Ylen journalismin perusta on oikeisiin tietoihin ja tosiasioihin sekä mahdollisimman tarkkoihin havaintoihin perustuvan maailmankuvan rakennusaineiden tarjoaminen.

Turvaamme puolueettomuuden, riippumattomuuden ja luotettavuuden monipuolisella ja ennakkoluulottomalla tiedonhankinnalla. Otamme huomioon oleelliset tosiseikat sekä eri näkökulmat ja annamme arvostelluille mahdollisuuden samanaikaiseen kuulemiseen. Uskallamme kysyä ja kyseenalaistaa.

2. Yle esittelee ohjelmissaan ja sisällöissään mahdollisimman monipuolisesti mielipiteitä, arvostuksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Edistämme moniarvoista yhteiskunnallista keskustelua ja vuorovaikutusta. Ohjelmiemme tulee monipuolisesti kuvastaa eri näkemyksiä.

Asetamme tasapuolisuuden tavoitteeksi ohjelma- ja sisältötuotannossamme kokonaisuudessaan sekä myös yksittäisissä ohjelmissa, mutta jos se ei ole mahdollista yksittäisen ohjelman kohdalla, huolehdimme siitä, että tasapuolisuus tulee toteutetuksi samankaltaisissa ohjelmissa kohtuullisen ajan kuluessa.

3. Yleisön on voitava erottaa sekä tosiasiat että niiden taustoittaminen mielipide- ja sepitteellisestä aineistosta.

Emme käytä kuvaa tai ääntä faktasisällöissä tavalla, joka vääristää tapahtumia tai tietoja. Pidämme huolta siitä, että ne antavat tapahtumista ja asioista totuudenmukaisen kuvan.

Kun muokkaamme faktamateriaalia sepitteelliseen suuntaan, muokkauksen on käytävä ilmi asiayhteydestä tai materiaalin käyttötavasta.

Pidämme toimituksellisen aineiston ja yleisölle varattujen palstojen eron ohjelmassa ja verkkoaineistossa selvänä.

4. Ylen tulee olla ohjelmanteossa ja sisältöjulkaisussa riippumaton ulkopuolisista vaikuttajatahoista ja torjua painostus, houkuttelu ja lahjonta.

Yle on riippumaton kaupallisista intresseistä.

Huolehdimme siitä, etteivät kaupalliset intressit ohjaa journalistisia sisältöjämme.

Suhtaudumme muutoinkin kriittisesti aineistoon, johon liittyy kaupallisia intressejä. Julkaisemme tällaista aineistoa vain, jos siihen on sisällölliset ja journalistiset perusteet.

Ylen ohjelmantekijöinä emme ota vastaan etuuksia, jotka vaarantavat riippumattomuutemme.

Emme ohjelman- ja sisältöjen teossa hanki, vastaanota tai vaadi itsellemme hyötyä emmekä asetu mainonnan välikappaleeksi.

Emme käytä Ylen ohjelmia ja sisältöjä omien etujemme tai maailmankatsomuksemme ajamiseen emmekä asetu osapuoliksi kiistakysymyksissä.

Kun käytämme kansalaisoikeuksiamme, kuten sananvapautta ja osallistumisvapautta esim. sosiaalisessa mediassa, otamme huomioon toimintamme vaikutukset emmekä vaaranna omaa luotettavuuttamme emmekä yhtiön mainetta luotettavana, puolueettomana ja riippumattomana tiedotusvälineenä. Noudatamme myös erityistä harkintaa toiminnassamme sosiaalisessa mediassa varsinkin kommentoidessamme yleläisinä työnantajaan tai työyhteisöön liittyviä kysymyksiä.

5. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Moniarvoisuus on perusarvomme.

Sukupuolta, ikää, alkuperää, kieltä, uskontoa, vakaumusta, terveydentilaa, vammaisuutta ja muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Kunnioitamme yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa. Pyrimme huolehtimaan siitä, etteivät myöskään yleisön suoriin lähetyksiimme ja verkkosivuillemme toimittamat viestit ole ihmisarvoa loukkaavia.

Ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi syrjintä, väkivaltaan yllyttäminen sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvan vihan lietsonta. Tällaiset sisällöt torjumme ja poistamme ne niiden tultua tietoomme.

Yleisöllä on mahdollisuus ilmoittaa verkkosivuillamme esiintyvistä asiattomista sisällöistä.

TIEDONHANKINTA, TIETOJEN TARKISTAMINEN JA LÄHDESUOJA

6. Tiedonhankinnan tulee olla avointa ja perustua luotettaviin lähteisiin, jotka ovat tarvittaessa todennettavissa.

Varmistamme tietojen paikkansapitävyyden huolellisesti.

Hankkiessamme tietoja tukeudumme ensisijaisesti lähteisiin, jotka voidaan todentaa esim. haastatteluin, asiakirjoin tai muulla vastaavalla tavalla. Vältämme käyttämästä nimettömiä lähteitä ainoina tietolähteinä muutoin kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Varsinkin jos materiaali voi olla loukkaavaa, on erityisen tärkeää tarkistaa se huolellisesti ja mikäli mahdollista, useasta eri lähteestä.

7. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti.

Lähteen luotettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että lähteellä voi olla asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Jos hankimme tietoa nimettömältä tietolähteeltä, lähdekritiikki on erityisen tärkeää. Myös kiistanalaisia kysymyksiä käsiteltäessä lähdekritiikki on tärkeää.

8. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin kun ne on aiemmin julkaistu.

Luotettavuuden yhtenä keskeisenä lähtökohtana on myös aiemmin julkaistun tiedon tarkistaminen. Mitä merkityksellisempi tieto on, sitä tärkeämpää on tiedon tarkistaminen.

Nopeassa uutistilanteessa voimme julkaista tiedon, jonka oikeellisuuden olemme harkinneet ja joka perustuu luotettavaksi arvioimamme tiedotusvälineen aiemmin julkaisemaan tietoon. Jos asia voi loukata kunnian- tai yksityiselämän suojaa, emme julkaise tietoa tarkistamatta.

Lähtökohtana työssämme on virheettömyys ja ymmärrettävyys. Tapahtumien keskellä ja kriisitilanteissa on hyväksyttävää, että tapahtumat ja tiedot täydentyvät ja asioiden todellinen laita paljastuu vähitellen.

9. Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä voidaan käyttää vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja ei voi saada tavanomaisin keinoin.

Kun käytämme poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä, kerromme yleisölle, miksi näin on menetelty ja annamme jutun kohteelle mahdollisuuden tulla kuulluksi ensisijassa samassa yhteydessä.

Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä ovat mm. salaa kuvaaminen tai nauhoittaminen (kuitenkin aina lakia noudattaen) ja ammattinsa tai henkilöllisyytensä salaaminen. Poikkeuksellisten tiedonhankintamenetelmien käytöstä sovimme aina etukäteen esimiehen ja vastaavan toimittajan kanssa.

Varmistamme myös, että poikkeuksellisten tiedonhankintamenetelmien avulla hankittujen tietojen käyttö ei ole harhaanjohtavaa eikä niiden käytöstä aiheudu haittaa sivullisille.

10. Toimittajalla ja julkaisijalla on oikeus pitää tietolähteensä salassa.

Sananvapauslaki takaa sisältöjemme tekijälle oikeuden pitää tietolähteensä salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, ellei kyse ole laissa määritellystä törkeästä rikoksesta.

Lähdesuoja on tärkeä keino saada julki sellaista yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, joka muutoin pysyisi pimennossa.

Emme kuitenkaan myönnä lähdesuojaa tarpeettomasti emmekä harkitsemattomasti. Tiedon arvioinnissa lähdekritiikin tulee olla erityisen huolellista. Arvioidessamme tiedon merkitystä ja oikeellisuutta lähdesuojaan liittyen, toimittajan on annettava tietonsa tietolähteen henkilöllisyydestä, haastattelunsa tai kuvattu materiaali ennen tiedon julkaisemista sekä esimiehensä että vastaavan toimittajan arvioitavaksi. Tietolähteen salassapito sitoo myös heitä. Tietolähteelle on myös suotavaa kertoa etukäteen, kenelle tieto lähteen henkilöllisyydestä kerrotaan.

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Julkaistaessa nimettömältä lähteeltä hankittuja tietoja on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

HAASTATTELU JA HAASTATELTAVAN OIKEUDET

11. Lähestyessämme Ylen nimissä haastateltavaa on toimittava avoimesti.

Kerromme aina etukäteen haastateltavalle, onko kyseessä julkaistava haastattelu vai tausta-aineiston hankkiminen.

Julkaistavaa haastattelua tehdessämme kerromme, että haastattelua voidaan käyttää useissa Ylen julkaisuissa noudattaen OTS-ohjeiden periaatteita. Haastateltavan tulee saada tietää millaisessa asiayhteydessä haastattelua on tarkoituksemme käyttää ja haastattelun julkaisuajankohta, jos mahdollista.

12. Haastateltavalla on oikeus tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista, jos se on toimitusteknisesti mahdollista.

Toimimme avoimesti, mutta journalistisen päätösvallan säilyttäen. Haastateltava voi nähdä, kuulla tai lukea julkaistavan kokonaisuuden tai vähintään oman osuutensa tarkastaakseen lausumansa sisällön, mikäli julkaisuaikataulu mahdollistaa sen. Tällöinkin kerromme hänelle muulla tavoin, miten hänen lausuntoaan tullaan käyttämään.

Käyttäessämme arkistomateriaalia otamme huomioon, että ajan kuluessa lausunnon merkitys tai sävy on voinut muuttua.

13. Haastateltava voi kieltää osuutensa käyttämisen vain, jos olosuhteet haastattelun antamisen jälkeen ovat muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen on kohtuutonta.

Näissä tilanteissa julkaisemisesta päättää vastaava toimittaja.

YKSILÖN SUOJA

14. Yksityiselämään kuuluvia kohteelle haitallisia tietoja tai kuvia ei pidä julkaista ilman asianomaisen suostumusta, ellei julkaiseminen ole tarpeellista henkilöön tai hänen asemaansa liittyvän yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Laki sitoo meitä, kun määrittelemme yksityiselämän suojaa. Otamme huomioon yksilöiden erilaiset vaikutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallisen aseman tai henkilön tietoisen asettumisen julkisuuteen. Mitä merkittävämmästä vallankäyttäjästä tai häneen liittyvästä asiasta on kyse, sitä suppeampi on hänen yksityiselämänsä piiri, jota emme voi käsitellä. Mikäli on kyse tiedoista, joiden julkaiseminen voi aiheuttaa henkilölle vahinkoa tai kärsimystä ja jotka kuuluvat yksityiselämän piiriin, emme julkaise niitä, ellei kysymys ole yhteiskunnallisesta vallankäyttäjästä. Vastaava toimittaja päättää tiedon julkaisemisesta tällaisissa tapauksissa.

Henkilön yksityiselämän suoja voi kaventua myös hänen omien toimenpiteidensä seurauksena mm. hänen laajaa yleistä mielenkiintoa herättävän suorituksensa tai menettelynsä johdosta. Julkisuuden henkilölläkin on kuitenkin oikeus yksityisyyden suojaan. Käytämme aina harkintaa ja kunnioitamme näissäkin tapauksissa henkilön ihmisarvoa.

Elämäntapaa, intiimejä kysymyksiä tai lapsia koskevat tiedot kuuluvat yleensä yksityiselämän suojan piiriin. Näitä tietoja voimme julkaista vain asianomaisen luvalla.

Erityistä harkintaa käytämme sellaisten tietojen kohdalla, jotka liittyvät asianosaisen fyysisiin ja psyykkisiin ominaisuuksiin tai läheisesti hänen persoonallisuuteensa.

Haastattelun koskiessa haastateltavan lähipiiriin kuuluvan henkilön yksityiselämää tarvitsemme haastateltavan lisäksi luvan myös kyseiseltä henkilöltä.

Kuolemantapauksissa ja kriisitilanteessa toimimme hienovaraisesti.

15. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa.

Kaikki julkiset asiakirjat eivät välttämättä ole julkaistavissa. Asiakirjoihin voi sisältyä esimerkiksi henkilön yksityiselämää koskevia henkilökohtaisia tai taloudellisia tietoja, jotka kuuluvat yksityisyyden piiriin. Tällaisia tietoja emme voi julkaista ilman kyseisen henkilön lupaa.

16. Voimakkaan kritiikin kohteeksi joutuneella on oikeus puolustautua.

Mikäli ohjelmassa esitetään voimakasta kritiikkiä, joka kohdistuu tunnistettavaan henkilöön tai yhteisöön, kritiikin kohteelle tulee varata mahdollisuus kuulla häntä ensisijassa samanaikaisesti. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, henkilöä voi olla tarpeen kuulla jälkeenpäin.

Jos henkilö ei halua tulla kuulluksi tai häntä ei tavoiteta, kerromme miksi häntä ei ole kuultu.

Sovimme menettelytavasta vastaavan toimittajan kanssa.

17. Lapsia ja nuoria kuvattaessa on noudatettava huolellisuutta ja lapsille ja nuorille suunnattuja verkkopalstoja on valvottava erityisen tarkasti.

Suojelemme lapsia sekä esiintyjinä että ohjelmien ja sisältöjen kohteina erityistä huolellisuutta noudattaen.

Lasten ja ala-ikäisten kuvaamiseen ja haastattelemiseen tarvitsemme yleensä vanhempien tai huoltajien luvan. Neutraalissa yhteydessä ja suuressa joukossa voimme kuvata ja haastatella lapsia ja julkaista kuvia ilman vanhempien tai huoltajien lupaa. Noudatamme erityistä varovaisuutta aina haastateltaessa lapsia ja nuoria kriisitilanteissa.

Ohjelmistosijoittelussa, ennakkoinformaatiossa ja verkkosisällöissä noudatamme kuvaohjelmalain määräyksiä.

Noudatamme myös valtakunnallisten televisiotoiminnan harjoittajien sopimusta lapsille sopimattomien ohjelmien ennakkoinformaatiosta ja lähetysaikojen porrastuksesta.

Huolehdimme verkossa siitä, että lapset eivät joutuisi sivuillamme alttiiksi hyväksikäytölle tai kiusaamiselle.

Vältämme väkivaltaisten käyttäytymismallien tarjoamista ja väkivallan kuvaamista lapsille tarkoitetuissa ohjelmissa ja sisällöissä.

Näitä periaatteita sovellamme uutis- ja ajankohtaistoiminnassa siten, että ne eivät estä tiedonvälitystä.

18. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa saa yleensä selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta kuitenkin tietyin varauksin.

Ihmisiä voi kuvata julkisella paikalla. Huomioimme yksityiselämän ja kunnian suojaa koskevat lain säännökset ja eettiset ohjeet kuvattua materiaalia käyttäessämme. Otamme kuvattavien toivomukset huomioon, elleivät journalistiset syyt toisin vaadi.

19. Kuvaa tai ääntä ei pidä käyttää loukkaavasti tai tahdittomasti.

Noudatamme erityistä varovaisuutta julkaistaessa aineistoa onnettomuuksien tai rikosten uhreista. Vammautuneita, sairaita, alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisia kuvattaessa tai haastateltaessa noudatamme hienotunteisuutta.

RIKOSASIOIDEN KÄSITTELY JA JULKAISEMINEN

20. Rikoksen uhria on suojattava.

Suojaamme rikoksen uhrin ja sivullisten yksityisyyttä, emmekä julkaise nimeä tai muita tunnistetietoja ilman painavaa syytä. Tällainen painava syy voi olla esim. rikoksen uhrin asema valtakunnallista poliittista, taloudellista tai hallinnollista valtaa käyttävänä henkilönä.

Arkaluonteisen rikoksen uhria suojaamme erityisen tarkasti.

Tekijän nimeä ei tule paljastaa tuomion julkistamisen yhteydessä, mikäli se saattaa paljastaa myös uhrin henkilöllisyyden ja sen paljastaminen on uhrille haitallista.

21. Rikoksesta epäillyn, esitutkinnassa olevan tai syytetyn henkilön nimen julkaisemista ennen tuomiota on harkittava erityisen tarkoin.

Henkilön nimeä tai muita tunnistetietoja ei tule julkaista ennen tuomioistuimen käsittelyä, ellei asialla ole huomattavaa yleistä merkitystä tai ellei asia koske yhteiskunnallista vaikuttajaa tai ellei se ole tarpeen sivullisiin kohdistuvien aiheettomien epäilysten välttämiseksi.

Julkisuuden henkilön nimen julkaiseminen voi olla perusteltua, jos hänen teollaan on yhteiskunnallista merkitystä.

Rikoksesta epäillyn tavallisen kansalaisen nimen julkaisemme vain poikkeuksellisessa tilanteessa. Poikkeuksellinen tilanne voi olla yleisen turvallisuuden vaarantuminen.

Nimen julkaisemisesta sovimme vastaavan toimittajan kanssa.

22. Rikoksesta tuomitun henkilöllisyyden julkaiseminen vaatii harkintaa.

Otamme aina huomioon nimen julkaisemista harkittaessa rikoslain yksityiselämää koskevat säännökset. Mitä laajempi yleinen merkitys asialla on ja mitä vastuullisemmassa asemassa rikoksesta tuomittu henkilö on, sitä painavammat ovat perusteet nimen julkaisemiselle. Nimen julkaiseminen voi myös olla tarpeen sivullisiin kohdistuvien aiheettomien epäilysten välttämiseksi.

Alaikäisen ja syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

23. Rikosten tekotapojen yksityiskohtaista selostamista tai näyttämistä on vältettävä.

Emme anna seikkaperäisiä ohjeita rikosten tekemiseen emmekä kannusta rikolliseen toimintaan tai tue tällaista toimintaa.

Silloin kun asialla on yleistä merkitystä ja painavat journalistiset perusteet, voimme käyttää yksityiskohtia esimerkkinä rikollisen toiminnan taustojen avaamiseksi

24. Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat yleensä julkisia, mutta niitä ei välttämättä voi julkaista.

Esimerkiksi oikeudenkäyntien pöytäkirjat ja muut oikeusprosessiin liittyvät asiakirjat ovat julkisia. Yksityisyyden suoja koskee kuitenkin myös oikeudenkäyntimateriaaliin sisältyviä yksityiselämää koskevia tietoja, kuten henkilökohtaisia tai taloudellisia tietoja. Niitä emme voi julkaista ilman kyseisen henkilön lupaa.

25. Uutisoitu oikeusprosessi on seurattava loppuun.

Mikäli asiasta on uutisoitu tutkinta-, epäily- tai syytevaiheessa siten, että epäillyn henkilöllisyys on paljastunut, asia on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun kaikissa oikeusasteissa ja tuomiosta on kerrottava yleisölle.

26. Oikeudenkäynnin lopputulokseen ei pidä vaikuttaa.

Emme ota etukäteen kantaa syyllisyyteen, emmekä pyri vaikuttamaan tuomioistuimen päätöksiin oikeusprosessin aikana.

LAINAUKSET JA ARKISTOMATERIAALIN KÄYTTÖ

27. Lähde kerrotaan lainatessa muiden julkaisemaa tietoa tai kuvaa.

Muiden julkaisemaa tietoa tai materiaalia lainatessamme, ilmoitamme lähteen hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Lisäämme verkossa julkaisemaamme lainattuun aineistoon mahdollisuuksien mukaan linkin johtamaan lainaamaamme alkuperäiseen lähteeseen.

Mitä enemmän juttu perustuu toiselta lainattuun materiaaliin, sitä näkyvämmin lähde on tuotava esille.

28. Arkistomateriaalia käytettäessä alkuperäistä tietoa tai materiaalia ei pidä vääristää.

Arkistomateriaalia käyttäessämme noudatamme samoja OTS-ohjeiden periaatteita kuin uuttakin materiaalia käyttäessämme.

Yksityiselämän suojaan liittyvän aineiston käyttöä on harkittava erityisen tarkoin.

VIRHEIDEN KORJAAMINEN

29. Virheet on korjattava viipymättä. Kertaalleen julkaistua ja arkistoitua materiaalia netissä ei poisteta vaan alkuperäisen tiedon ohella pitää selvästi näkyä korjattu tieto.

Korjaamme virheet ensi tilassa, ellei korjaaminen ole virheen vähäisyyden vuoksi tarpeetonta. Teemme korjauksen aina välittömästi verkossa. Korjaamme lisäksi virheen samassa yhteydessä, jossa virhe on julkaistu eli saman välineen samassa ohjelmassa ja samalla kanavalla.

Erimielisessä tilanteessa korjaamisesta päättää vastaava toimittaja.

Korjatessamme verkossa julkaistua tietoa, ohessa pitää käydä ilmi, mitä olemme korjanneet ja milloin se on tehty. Kertaalleen julkaistua tietoa emme poista verkosta ilman, että kerromme poistamisen syyn ja ajankohdan myös alun perin julkaistussa verkko-osoitteessa.

Noudatamme sananvapauslain säännöksiä vastineesta ja oikaisusta sekä Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen julkaisemisesta sovittuja toimintaohjeita.

Sananvapauslain mukaista virheen oikaisua voi vaatia vastaavalta toimittajalta 14 päivän kuluessa julkaisemisesta ja Yle vastaa vaatimukseen seitsemän päivän kuluessa.

MAINONTA JA SPONSOROINTI

30. Yle ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä verkossa tarjoamiensa palvelujen yhteydessä.

Suhtaudumme kriittisesti aineistoon, johon liittyy kaupallisia intressejä. Julkaisemme tällaista aineistoa vain, jos siihen on sisällölliset ja journalistiset perusteet. Emme suostu toimimaan mainonnan tai markkinointiviestinnän välineenä.

Ylen julkaisemat sisällöt eivät saa sisältää mainontaa eivätkä markkinointiviestintää. Yle ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden yleisissä viestintäverkoissa tarjoamiensa julkisen palvelun tehtävään kuuluvien sisältöpalveluiden yhteydessä. Yle ei tuota sponsoroituja ohjelmia. Tuotesijoittelu ja piilomainonta on kielletty.

Kun pyydämme ohjelmantekoon liittyvää teksti- tai kuvausmateriaalia tms. teemme selväksi, että emme tässäkään yhteydessä asetu mainonnan välikappaleeksi.

Urheilutapahtumien yhteydessä noudatamme Euroopan yleisradioliiton, EBU:n ja kansainvälisten lajiliittojen hyväksymiä mainonnan sijoittelua tapahtumapaikalla koskevia säännöksiä.

Vältämme tapahtumien yhteydessä tapahtumapaikalle sijoitettujen mainosten tai logojen tarkoituksellista tai toistuvaa näyttämistä.

31. Ohjelmien käyttö kaupallisessa mainonnassa ei ole sallittua.

Ohjelmiamme tai sisältöjämme ei saa käyttää mainostarkoituksessa.

Poikkeuksena ovat yhtiön omat yhteistyöhankkeet, joihin liittyvän mainonnan Yle on harkinnut ja sopinut markkinointitavoista.

Verkkosisältöjämme voidaan linkittää linkittämisessä noudatetun hyvän tavan mukaisesti.

32. Yle ei itse tuota sponsoroitua ohjelmaa.

Riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuottamissa ohjelmissa voi olla ulkopuolista rahoitusta, johon sovelletaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain sponsorointia koskevia säännöksiä.

Sponsori ei saa vaikuttaa sisältöön ja sen sijoitteluun niin, että se vaarantaa sisällön julkaisijan vastuun tai riippumattomuuden. Sisällössä ja ohjelmassa emme saa viitata mainosluontoisesti sponsorin tuotteisiin tai rohkaisten esim. ostamaan sponsorin tuotteita ja palveluja.

Emme esitä ohjelmia tai sisältöjä, joiden rahoittajana toimii yritys tai yhteisö, jonka toimialaa ohjelma käsittelee tai jonka asemaan, tuotteiden tai palveluiden myyntiin ohjelma voi vaikuttaa.
Sponsoroitujen ohjelmien alussa tai lopussa on kerrottava selvästi sponsorin nimi.

Yle voi tuottaa julkisen palvelun sisältöjä yhteistyössä lakisääteistä erityistehtävää toteuttavien kumppaneiden kanssa yhteiskuntapoliittisten ja yleishyödyllisten tavoitteiden täyttämiseksi. Tällainen yhteistyö ei ole sponsorointia. Yhteistyötä koskevat pelisäännöt sovitaan erillisessä kumppanuussopimuksessa.

YLEN MATERIAALIN LUOVUTTAMINEN

33. Ylen toimituksellisen aineiston luovuttaminen.

Valmiit ohjelmat ovat tekijänoikeuden suojaamia, ja niiden luovuttamisen ehdoista Yle on sopinut oikeudenhaltijoiden kanssa.

Vastaava toimittaja päättää ohjelmien luovuttamisesta esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai sananvapauslain tarkoittamia tilanteita varten.

Yle ei luovuta julkaisematonta toimituksellista tausta- tai raakamateriaalia yhtiön ulkopuolelle.

VAALIOHJELMAT JA VAALIEHDOKKAIDEN ESIINTYMINEN

34. Hallintoneuvosto päättää erityisten vaaliohjelmien periaatteista.

Ennen eduskunta-, europarlamentti- kunnallis- ja tasavallan presidentin vaaleja järjestettävissä erityisissä vaaliohjelmissa noudatettavista periaatteista päättää Yleisradion hallintoneuvosto puoluelain 10§:n mukaisesti ottaen huomioon ohjelmalliset näkökohdat.

35. Vaaliehdokkaiden esiintymisessä Ylen ohjelmissa ja sisällöissä on huolehdittava siitä, ettei kukaan ehdokas saa erityistä etua muihin ehdokkaisiin nähden.

Vaalienkin yhteydessä Ylen journalismi perustuu luotettavuuteen, riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Ennen mainittuja vaaleja ehdokkaat voivat esiintyä ohjelmissa ja sisällöissä, eikä varsinaista esiintymiskieltoa ole. Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ehdokkaiden tai ehdokkaaksi pyrkivien esiintyminen arvioidaan uutiskriteerien perusteella. Muissa kuin uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ehdokkaiden esiintymistä pyritään koordinoimaan yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

Yhtiön toimituksellisissa tehtävissä työskentelevät tai yhtiölle ohjelmia ja sisältöjä tekevät vaaliehdokkuutta tavoittelevat, vaaliehdokkaana olevat tai julkista vaalityötä tekevät työntekijät siirretään ehdokkuuden tultua tietoon tehtäviin, joissa he tai heidän tukemansa ehdokkaat eivät saa etua muihin ehdokkaisiin nähden, eivätkä yhtiön luotettavuus, puolueettomuus ja riippumattomuus vaarannu.

Myös muiden ohjelman- ja sisällöntekijöiden on syytä harkita vaalien aikana julkisen poliittisen osallistumisen vaikutukset omalle luotettavuudelleen sekä yhtiön maineelle luotettavana, puolueettomana ja riippumattomana tiedotusvälineenä.

  • Evästekäytännöt

    Näin Yle käyttää evästeitä ja hyödyntää tietoja.

    Näin Yle käyttää evästeitä, sosiaalisia laajennuksia ja analytiikkaa sekä hyödyntää tietoja.

  • Yle vastaa: Uusintoja myös toivotaan paljon

    Ylen julkaisupäällikkö kertoo television uusinnoista.

    Ylen television ja Areenan julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen vastaa mielipidekirjoitukseen, jossa moititaan suomalaista televisiotarjontaa uusinnoista.

  • Ylen lausunnot 5G-taajuuksista

    Yle vastasi 11.7. radiotaajuuksien osalta lausuntopyyntöihin

    Yle vastasi 11.7.2016 radiotaajuuksien osalta kahteen EU:n 5G-lausuntopyyntöön (EU-komission laajempi 5G-lausuntopyyntö ja EU:n taajuuspolitiikkatyöryhmän RSPG:n lausuntopyyntö 5G-taajuuksista). Yle pitää tärkeänä että nykyään vain tv-käytössä olevaa 470-694 MHz taajuusaluetta voidaan jatkossa käyttää joustavasti sekä tv-verkoissa että 4G LTE Broadcasting verkoissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Viisi klassisinta mokaa saunassa - katso kuvat!

    Viisi klassisinta mokaa saunassa - katso kuvat!

    Saunakulttuuri elää jälleen kukoistuskauttaan. Uusia julkisia saunoja perustetaan ja sauna on taas trendikäs asia. KulttuuriCocktail teki kuvasarjan hyvistä saunatavoista pilke silmäkulmassa. Jos haluat herättää pahennusta saunassa - tee näin!