Hyppää pääsisältöön

Selviytymisopas keskiajan Suomeen - kuuntele matkaohjeet

Lalli surmaa Henrikin
Lalli surmaa Henrikin. Maalaus CA Ekman 1854 Lalli surmaa Henrikin Kuva: Yle keskiaika,lalli,piispa henrik

Oletko koskaan miettinyt millaista olisi matkustaa keskiaikaiseen Suomeen? Tosin Suomea ei varsinaisesti tuolloin ollut olemassakaan, vaan Suomi oli osa Ruotsia ja sitä kutsuttiin Itämaaksi.

Itämaa pähkinänkuoressa

Keskiaikainen Ruotsin Itämaa koostui kahdeksasta linnaläänistä. Nykykartalla se olisi lähinnä Pohjanmaalta Viipuriin ulottuvan linjan eteläpuoli.

Itämaassa oli noin 200 000 asukasta. Suurimmassa kaupungissa Turussa oli noin 1500 asukasta ollen Ruotsin toiseksi suurin kaupunki. Muita kaupunkeja olivat Porvoo, Ulvila, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Sen ajan Itämaa oli varsin monikulttuurinen paikka: siellä puhuttiin suomen lisäksi ruotsia, saamea, alasaksaa, venäjää ja oppineisto puhui latinaa.

Keskiaika oli toki hyvin erilainen kuin nykyaika, mutta ei välttämättä niin erilainen kuin usein ajattelemme. Eikä se suinkaan ollut niin pimeä, kuten historiantunneilla olemme oppineet.

Mutta miksi keskiajalle olisi ylipäätään kiinnostavaa matkustaa?
- Oikeastaan kannattaa miettiä miksi minnekään kannattaa matkustaa. Varmaan keskiajassa kiinnostavat ihan samat asiat kuin yleensäkin matkustamisessa vieraisiin kulttuureihin eli se on erilaista. Samalla saattaisimme oppia itsestämme ja juuristamme, kertoo arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

Matkantekoa keskiajalle helpottaisi se, että pystyisimme varsin hyvin ymmärtämään keskiajan suomalaisten puhetta. Hekin ymmärtäisivät meitä, kunhan puhuisimme puhekieltä ja muistaisimme, että monia sanoja ei tuolloin ollut vielä keksittykään. Eivätkä ihmiset välttämättä poikenneet meistä niin paljon. Itse asiassa he elivät vain parikymmentä sukupolvea takaperin.

Toki keskiajassa on nykyaikaan verrattuna paljon erilaista, joka kiehtoo. Suomi oli tuolloin vielä katolinen maa, ja uskonto oli hyvin tärkeä ja jokapäiväistä arkea värittävä asia siihen aikaan. Sen ajan ihmiselle maailma oli täynnä yliluonnollisia voimia. Saunassa asui tonttu, metsälle mentäessä rukoiltiin Tapiota ja pyhää Andreasta. Maailmaan kuuluivat myös myös pahan voimat: peikot, kummitukset, jättiläiset ja Perkele pahoine henkineen.

Eräs tekijä joka yllättäisi nykymatkustajan olisi hiljaisuus. Mistään ei kuuluisi koneiden tai autojen taustamelua, vaan esille nousisivat linnunlaulu, tuulen humina ja koirien haukku.

Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turun keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat,keskiaika,turku
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat,keskiaika,turku
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat,keskikaika,turku

Keskiaika kiinnostaa

Matkaseuralaisen saattaisi löytää helposti, sillä kiinnostusta keskiaikaan tuntuu riittävän. Keskiaikatapahtumat ovat nykyisin hyvin suosittuja Suomessa. Niitä järjestetetään mm. Turussa, Hämeenlinnassa. Kokkolassa ja Hollolassa.

-Luulen, että kiinnostus keskiaikaan johtuu siitä, että meitä ylipäätään kiinnostaa se mistä me ollaan tultu. Populaarikulttuurilla on myös ollut suuri vaikutus nykyiseen kiinnostukseen. On tullut paljon keskiajasta kertovaa kirjallisuutta ja elokuvia. Mm. Game of Thronesilla ja Tarulla sormusten herrasta on sormensa pelissä. Ja hyvä niin, että tätä kautta se oma menneisyyskin alkaa kiinnostaa. Kun tietää mitä omilla kotikulmilla on tapahtunut, osaa arvostaa myös sitä paremmin, sanoo Ilari Aalto.

Aikajana keskiajan Suomen historiasta
Aikajana keskiajan Suomen historiasta Kuva: Yle/Seppo Heikkinen historia,keskiaika,suomi

Lähde aikamatkalle radion siivittämänä

Ohjelmasarjassa Matka Itämaahan pääset Ilari Aallon opastamana mukaan noin vuoden 1400 Itämaahan. Sarja on jaoteltu viiteen osaan. Ihan ensimmäiseksi matkaan on hyvä tietenkin valmistautua etukäteen ja miettiä rahanvaihtoa, sopivaa vaatetusta ja suotuisaa matkustamisajankohtaa.

Seuraavassa osassa matkustetaan Turkuun Hämeen Härkätietä pitkin ja puhutaan senaikaisesta matkustamisesta. Osissa kolme ja neljä tutustutaan Itämaan suurimpaan kaupunkiin Turkuun: sen väestöön, kulttuuriin, ruokaan, juomaan ja huvituksiin. Viimeisessä osassa teemme tuliaisostokset ja mietimme reittiä takaisin kotiin.

Sulje siis silmäsi, laita kuulokkeet korvillesi ja matka voi alkaa!

(Matkan kulku on esitetty alla olevassa kuviossa. Pääset kuhunkin osaan suoraan klikkaamalla sen kohdalla olevaa palloa. Mobiililaitteessa on helpompi klikata kartan alla olevia Areena-linkkejä.)







Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turun keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika

Miten hyvin sinä pärjäisit keskiajalla?

Ennen kuin kuin lähdet matkalle keskiajalle,ehkä olisi hyvä varmuuden vuoksi vähän testata tietämystäsi tuosta aikakaudesta. Laadimme testin, jossa mitataan kuinka hyvin selviäisit keskiajalla. Samalla opit mielenkiintoisia yksityiskohtia keskiajan vaaroista ja tavoista, joiden kanssa varmaankin joutuisit tekemisiiin.

Lisää keskiajasta

Matka Itämaahan sarjassa puhutaan myös Suuresta Rantatiestä, joka oli yksi Suomen seitsemästä keskiaikaisesta päätiestä. Tämä Kuninkaantieksikin kutsuttu väylä kulki Turusta Viipuriin. Toimittaja Jari Hakkarainen ajoi Kuninkaantien polkupyörällä vuonna 1993 ja tutustui matkan varrella historiallisiin kohteisiin.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Pitääkö paikkansa että pierut haisivat väkevämmälle keskiajalla? Ruokavaliolla lienee ollut osansa ilmiöön, mutta se että pierua pidettiin
kiitoksena kokille, on jo melko eksoottista

Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Täsmällistä tietoa minulla ei ole, mutta Tiimalasi keskiaika-sivuston mukaan kaalisoppa oli yleisin arkiruoka koko Euroopassa keskiaikana.

Lisäksi syötiin muita keittoja, muhennoksia, puuroja, leipää, kuivattua kalaa eli kapakalaa ja savustettua lihaa. Keskiaikaisia ruokia olivat myös pylsy, syltty, palttu, kropsu ja kampsu.

Jokaisella lienee omakohtaisia kokemuksia kaalisopan vaikutuksista.

Tässä vielä linkki sivustoon:
http://edu.turku.fi/tiimalasi/ruokatalous.htm

EDIT 17.9:
Mitä tuohon hajuun tulee niin kysyin asiaa kollegalta, joka oli Prismastudion juttua varten 2 viikkoa keskiaikadieetillä. Hän sanoi, ettei huomannut, että olisivat haisseet pahemmilta. Toki tämä ei ole mikään absoluuttinen totuus:)

  • Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Belka ja Strelka kävivät avaruudessa ennen Juri Gagarinia

    Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 maata kiertävälle radalle ensimmäisen tekokuun Sputnikin. Kuukausi Sputnikin jälkeen avaruuteen ammuttiin Laika-koira, joka oli ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Länsimaissa Laikan kohtalosta oltiin hyvin huolissaan, ja vaikka neuvostoliittolaiset uskottelivat muuta, Laika kuoli pian raketin ampumisen jälkeen stressiin ja kuumuuteen.

  • Valtaa hansalaiva -lautapeli

    Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä tammikuussa 2017 pelattuun, keskiajan Itämerelle sijoittuneeseen nettiroolipeliin. Lautapeliä voivat pelata muutkin kuin nettipeliin osallistuneet.

  • Rautakauden ihmisen leposija

    5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Neljä kotimaista kirjailijaa

    Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • #merirosvot - koe, mitä todella tapahtui Itämerelle 1401!

    Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Vanhan 1779 aluksen mallin mukaan rakennetun (1997 - 2014) replica L'Hermione'in kapteeni Yann Cariou Amerikan matkalla 2015.

    Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Purjelaiva L'Hermionen replika avomerellä 2015.

    Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.