Hyppää pääsisältöön

Selviytymisopas keskiajan Suomeen - kuuntele matkaohjeet

Lalli surmaa Henrikin
Lalli surmaa Henrikin. Maalaus CA Ekman 1854 Lalli surmaa Henrikin Kuva: Yle keskiaika,lalli,piispa henrik

Oletko koskaan miettinyt millaista olisi matkustaa keskiaikaiseen Suomeen? Tosin Suomea ei varsinaisesti tuolloin ollut olemassakaan, vaan Suomi oli osa Ruotsia ja sitä kutsuttiin Itämaaksi.

Itämaa pähkinänkuoressa

Keskiaikainen Ruotsin Itämaa koostui kahdeksasta linnaläänistä. Nykykartalla se olisi lähinnä Pohjanmaalta Viipuriin ulottuvan linjan eteläpuoli.

Itämaassa oli noin 200 000 asukasta. Suurimmassa kaupungissa Turussa oli noin 1500 asukasta ollen Ruotsin toiseksi suurin kaupunki. Muita kaupunkeja olivat Porvoo, Ulvila, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Sen ajan Itämaa oli varsin monikulttuurinen paikka: siellä puhuttiin suomen lisäksi ruotsia, saamea, alasaksaa, venäjää ja oppineisto puhui latinaa.

Keskiaika oli toki hyvin erilainen kuin nykyaika, mutta ei välttämättä niin erilainen kuin usein ajattelemme. Eikä se suinkaan ollut niin pimeä, kuten historiantunneilla olemme oppineet.

Mutta miksi keskiajalle olisi ylipäätään kiinnostavaa matkustaa?
- Oikeastaan kannattaa miettiä miksi minnekään kannattaa matkustaa. Varmaan keskiajassa kiinnostavat ihan samat asiat kuin yleensäkin matkustamisessa vieraisiin kulttuureihin eli se on erilaista. Samalla saattaisimme oppia itsestämme ja juuristamme, kertoo arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

Matkantekoa keskiajalle helpottaisi se, että pystyisimme varsin hyvin ymmärtämään keskiajan suomalaisten puhetta. Hekin ymmärtäisivät meitä, kunhan puhuisimme puhekieltä ja muistaisimme, että monia sanoja ei tuolloin ollut vielä keksittykään. Eivätkä ihmiset välttämättä poikenneet meistä niin paljon. Itse asiassa he elivät vain parikymmentä sukupolvea takaperin.

Toki keskiajassa on nykyaikaan verrattuna paljon erilaista, joka kiehtoo. Suomi oli tuolloin vielä katolinen maa, ja uskonto oli hyvin tärkeä ja jokapäiväistä arkea värittävä asia siihen aikaan. Sen ajan ihmiselle maailma oli täynnä yliluonnollisia voimia. Saunassa asui tonttu, metsälle mentäessä rukoiltiin Tapiota ja pyhää Andreasta. Maailmaan kuuluivat myös myös pahan voimat: peikot, kummitukset, jättiläiset ja Perkele pahoine henkineen.

Eräs tekijä joka yllättäisi nykymatkustajan olisi hiljaisuus. Mistään ei kuuluisi koneiden tai autojen taustamelua, vaan esille nousisivat linnunlaulu, tuulen humina ja koirien haukku.

Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turun keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat,keskiaika,turku
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat,keskiaika,turku
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat,keskikaika,turku

Keskiaika kiinnostaa

Matkaseuralaisen saattaisi löytää helposti, sillä kiinnostusta keskiaikaan tuntuu riittävän. Keskiaikatapahtumat ovat nykyisin hyvin suosittuja Suomessa. Niitä järjestetetään mm. Turussa, Hämeenlinnassa. Kokkolassa ja Hollolassa.

-Luulen, että kiinnostus keskiaikaan johtuu siitä, että meitä ylipäätään kiinnostaa se mistä me ollaan tultu. Populaarikulttuurilla on myös ollut suuri vaikutus nykyiseen kiinnostukseen. On tullut paljon keskiajasta kertovaa kirjallisuutta ja elokuvia. Mm. Game of Thronesilla ja Tarulla sormusten herrasta on sormensa pelissä. Ja hyvä niin, että tätä kautta se oma menneisyyskin alkaa kiinnostaa. Kun tietää mitä omilla kotikulmilla on tapahtunut, osaa arvostaa myös sitä paremmin, sanoo Ilari Aalto.

Aikajana keskiajan Suomen historiasta
Aikajana keskiajan Suomen historiasta Kuva: Yle/Seppo Heikkinen historia,keskiaika,suomi

Lähde aikamatkalle radion siivittämänä

Ohjelmasarjassa Matka Itämaahan pääset Ilari Aallon opastamana mukaan noin vuoden 1400 Itämaahan. Sarja on jaoteltu viiteen osaan. Ihan ensimmäiseksi matkaan on hyvä tietenkin valmistautua etukäteen ja miettiä rahanvaihtoa, sopivaa vaatetusta ja suotuisaa matkustamisajankohtaa.

Seuraavassa osassa matkustetaan Turkuun Hämeen Härkätietä pitkin ja puhutaan senaikaisesta matkustamisesta. Osissa kolme ja neljä tutustutaan Itämaan suurimpaan kaupunkiin Turkuun: sen väestöön, kulttuuriin, ruokaan, juomaan ja huvituksiin. Viimeisessä osassa teemme tuliaisostokset ja mietimme reittiä takaisin kotiin.

Sulje siis silmäsi, laita kuulokkeet korvillesi ja matka voi alkaa!

(Matkan kulku on esitetty alla olevassa kuviossa. Pääset kuhunkin osaan suoraan klikkaamalla sen kohdalla olevaa palloa. Mobiililaitteessa on helpompi klikata kartan alla olevia Areena-linkkejä.)







Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turun keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika

Miten hyvin sinä pärjäisit keskiajalla?

Ennen kuin kuin lähdet matkalle keskiajalle,ehkä olisi hyvä varmuuden vuoksi vähän testata tietämystäsi tuosta aikakaudesta. Laadimme testin, jossa mitataan kuinka hyvin selviäisit keskiajalla. Samalla opit mielenkiintoisia yksityiskohtia keskiajan vaaroista ja tavoista, joiden kanssa varmaankin joutuisit tekemisiiin.

Lisää keskiajasta

Matka Itämaahan sarjassa puhutaan myös Suuresta Rantatiestä, joka oli yksi Suomen seitsemästä keskiaikaisesta päätiestä. Tämä Kuninkaantieksikin kutsuttu väylä kulki Turusta Viipuriin. Toimittaja Jari Hakkarainen ajoi Kuninkaantien polkupyörällä vuonna 1993 ja tutustui matkan varrella historiallisiin kohteisiin.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Pitääkö paikkansa että pierut haisivat väkevämmälle keskiajalla? Ruokavaliolla lienee ollut osansa ilmiöön, mutta se että pierua pidettiin
kiitoksena kokille, on jo melko eksoottista

Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Täsmällistä tietoa minulla ei ole, mutta Tiimalasi keskiaika-sivuston mukaan kaalisoppa oli yleisin arkiruoka koko Euroopassa keskiaikana.

Lisäksi syötiin muita keittoja, muhennoksia, puuroja, leipää, kuivattua kalaa eli kapakalaa ja savustettua lihaa. Keskiaikaisia ruokia olivat myös pylsy, syltty, palttu, kropsu ja kampsu.

Jokaisella lienee omakohtaisia kokemuksia kaalisopan vaikutuksista.

Tässä vielä linkki sivustoon:
http://edu.turku.fi/tiimalasi/ruokatalous.htm

EDIT 17.9:
Mitä tuohon hajuun tulee niin kysyin asiaa kollegalta, joka oli Prismastudion juttua varten 2 viikkoa keskiaikadieetillä. Hän sanoi, ettei huomannut, että olisivat haisseet pahemmilta. Toki tämä ei ole mikään absoluuttinen totuus:)

  • IBM-sähkökirjoituskone

    Monikansallinen kirjoituskone ja rauha Euroopassa

    IBM:n kirjoituskoneen tuotanto malli Euroopan integraatiolle

    Toukokuun 9. on Eurooppa-päivä. Silloin kannattaa uhrata muutama ajatus myös amerikkalaisen IBM-yhtiön edesottamuksiin Euroopassa - etenkin yhtiön sähkökirjoituskonetuotantoon. Se nimittäin saattoi näyttää merkittävällä tavalla mallia Euroopan integraatiolle. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina.

  • Hanski todennäköisesti juuri ennen lähtöään Kanadaan vuonna 1929

    Hanski kierteli junapummina 30-luvun Amerikassa

    Hanski äänitti seikkailunsa eläkeiässä c-kasetille

    Eteläpohjalaisen Hanskin junapummi-tarina löytyi c-kasetilta. Nauhalla jo eläkeiässä oleva Hanski kertoo muistelmiaan. Äänitys on 1970-luvun lopulta, mutta vanhalla miehellä on tarkassa muistissa 50 vuoden takaiset seikkailut.

  • Junapummi saa voileivän

    Hanskin nokkelimmat bommauskeinot

    Työttömänä siirtolaisena omatoimisuus on valttia!

    Hanski paljastaa junapummin bommausstrategiat. Nokkeluus on tässä hommassa valttia, ei raskaan työn raataminen!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Näkymä Esplanadin puistosta Kauppatorin suuntaan, etualalla vossikoita ja Havis Amanda.

    Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Ihmisiä seisoo ja istuu täyden junan katolla ratapihalla.

    Suomalaissiirtolaiset junapummeina 1930-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    Elämä pummina, kerjäläisenä tai paperittomana eivät kuulu suomalaissiirtolaisista yleisesti kuultuihin tarinoihin. #junapummit -tarina perustuu Yle Historian saamaan ainutlaatuiseen äänimateriaaliin. Siinä jo eläkkeellä oleva pohjalainen Hanski muistelee c-kasetille nuoruusvuosien seikkailuitaan pula-ajan siirtolaisena.

  • Junapummit opettelivat hyppäämään liikkuvaan junaan

    Hanskin selviytymisvinkit siirtolaisille

    Suomalaiset pummasivat 30-luvun laman aikana kuten muutkin

    Pohjalainen Hanski seikkaili pula-ajan Kanadassa ja Yhdysvalloissa junapummina. Työttömyys, asunnottomuus ja paperittomuus leimasivat hänen siirtolaisvuosiaan. Hanskin muistelmat löytyivät 40 vuotta vanhalta c-kasetilta. Kyseessä on harvoin kuultu rehellisen avoin siirtolaistarina.

  • Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Belka ja Strelka kävivät avaruudessa ennen Juri Gagarinia

    Neuvostoliittolaiset avaruuskoirat Belka ja Strelka

    Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 maata kiertävälle radalle ensimmäisen tekokuun Sputnikin. Kuukausi Sputnikin jälkeen avaruuteen ammuttiin Laika-koira, joka oli ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Länsimaissa Laikan kohtalosta oltiin hyvin huolissaan, ja vaikka neuvostoliittolaiset uskottelivat muuta, Laika kuoli pian raketin ampumisen jälkeen stressiin ja kuumuuteen.

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.