Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi

Facebook ja Saksan lippu
Facebook ja Saksan lippu Kuva: Yle/Ville Alijoki Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Saksa,Valeuutinen,Valheenpaljastaja (artikkelisarja)

Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat.

Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhön riippumattomien faktantarkistajien kanssa. Jotta faktantarkistuspalvelu pääsee hankkeeseen mukaan, sen täytyy olla yksi Poynter-instituutin hallinnoiman kansainvälisen faktantarkistajien periaatelausuman allekirjoittajista.

Ensimmäisenä tätä on kokeiltu Yhdysvalloissa, missä käyttäjät saattavat saada valeuutiseen törmätessään ilmoituksen, että kyseisen linkin sisältö on kiistanalaista. Sitten käyttäjä voi tutkia esimerkiksi Snopesin ja Politifactin jutut aiheesta.

Näin Facebookin faktantarkistus toimii

  1. Käyttäjät ilmoittavat jonkin linkin valeuutiseksi.
  2. Tieto lähetetään portaaliin, johon faktantarkistusta tekevillä yhteistyökumppaneilla on pääsy.
  3. Jos vähintään kaksi faktantarkistuspalvelua tuomitsee linkin väärää tietoa sisältäväksi, Facebook “liputtaa” sen. Se näkyy käyttäjille “kiistanalaisena sisältönä”. He näkevät varoituksen ennen kuin jakavat linkin.
  4. Käyttäjille tarjotaan myös faktantarkistusartikkelit luettavaksi.
  5. Facebook estää myös valeuutiseen liittyvät mainokset.

Ensimmäisenä Euroopan maana hankkeeseen sai osallistua Ranska, jossa on parhaillaan meneillään presidentinvaalikampanjointi. Kahdeksan ranskalaista mediaorganisaatiota on osallistunut faktantarkistukseen Facebookissa.

Nyt hanke on käynnistymässä Saksassa. Maa on Facebookin kannalta ajankohtainen juuri nyt, koska syksyn liitovaltiovaalien kampanjointi on jo käynnistymässä. Facebook ei halua niskaansa samanlaisia syytöksiä valeuutisten levittämisestä ja vaalitulokseen vaikuttamisesta kuin taannoin Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen.

Facebook haluaa lisäksi lepytellä Saksan hallitusta, jolla on tekeillä Facebookille epäedullinen lakihanke. Uusi laki antaisi valtiolle mahdollisuuden sakottaa sosiaalisen median palveluita peräti 50 miljoonaa euroa, mikäli ne eivät poista lainvastaista sisältöä vuorokauden sisään. Tämä koskee lähinnä lakeja rikkovaa vihapuhetta.

Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti, joten työstä tulee mediaorganisaatioille ja itsenäisille faktantarkistuspalveluille huomattavia kustannuksia.

Esimerkiksi Saksassa ei ole varsinaisia faktantarkistuspalveluita, joten ensimmäiseksi kumppaniksi on valikoitunut tutkivaan journalismiin erikoistunut Correctiv, joka on voittoa tavoittelematon verkkomedia.
Correctiv on saanut rahoituksen faktantarkistajien palkkaamiseen Open Society Foundationilta.

Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen
Facebookissa voi jo ilmoittaa osan sisällöstä valeuutiseksi. Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen Kuva: YLE / kuvankäsittely Annukka Palmen-Väisänen Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Faktantarkistus,yle oppiminen, uskontotesti

Saksassa valeuutisilla on poliittiset motiivit

Valheenpaljastaja sai Saksasta langan päähän Karolin Schwarzin, joka on työskennellyt Correctivissa faktantarkistajana vasta reilun viikon. Schwarz on Valheenpaljastajan lukijoille ennestään tuttu: hän perusti viime vuonna Hoaxmapin, joka kerää Saksan kartalle turvapaikanhakijoista ja pakolaisista levitettyjä valeuutisia ja vääräksi todistettuja huhuja.

Schwarzin mukaan Saksassa ei oikeastaan ole puhtaasti klikkejä ja mainosrahaa metsästäviä valeuutistehtailijoita, joista on enimmäkseen kohistu Yhdysvalloissa. Valeuutiset tulevat pikemminkin sivustoilta, joilla on poliittiset motiivit. Tämä on tuttu ilmiö useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa.

– Aihepiirit ovat niitä, jotka ovat politiikassa pinnalla: ulkopolitiikka ja maahanmuutto. Saksassa pelätään, että väärän tiedon levittäjät aiheuttavat samanlaista vastakkainasettelua kuin mitä on nähty Brexit-äänestyksen aikaan Britanniassa ja presidentinvaalien alla Yhdysvalloissa, Schwarz sanoo.

Correctiv on palkannut vasta kaksi faktantarkistajaa, mutta tarkoitus on kasvattaa työryhmä neljään vielä kevään aikana. Faktantarkistustyö on jo alkanut, vaikka Facebookissa tulokset eivät vielä näy. Toistaiseksi Correctiv tyytyy julkaisemaan faktantarkistuksensa omalla verkkosivullaan.

Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti.

Tämä johtuu siitä, että Facebookin faktantarkistushankkeen sääntöjen mukaan valeuutinen voidaan esittää lukijoille vääränä tietona vasta, kun kaksi riippumatonta faktantarkistajaa on päätynyt sen osalta samaan tulokseen.

Correctiv on toistaiseksi ainoa, jonka tiedetään tekevän tätä työtä Saksassa. Muita journalistisia organisaatioita on tulossa mukaan, mutta ne eivät ole vielä tulleet julkisuuteen.

Correctiv – tai mikään muukaan saksalainen mediaorganisaatio – ei ole vielä päässyt allekirjoittamaan kansainvälistä faktantarkistajien periaatelausumaa. Jonossa se kyllä on.

Totuus jää valhetta hitaammaksi

Ylipäätään koko faktantarkistustyö on Saksassa ja Correctivillä vasta aivan alkutekijöissään. Tarkoitus on julkaista hankkeelle pian oma verkkosivu, jossa listataan myös faktantarkistustyön taustalla vaikuttavat periaatteet.

– Seuraamme pitkälti Politifactin ja Poynterin periaatteita, sanoo Schwarz.

Ennen kuin kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookiin, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.

Sekään ei ole aivan selvää, millä kriteereillä jokin linkki valitaan tarkistettavaksi. Ainakin Facebook tarjoaa faktantarkistajille linkkejä, joita käyttäjät ovat liputtaneet valeuutisiksi. Toisaalta Correctiv aikoo myös seurata, mitkä jutut leviävät erityisen laajalle ja poimia niitä tarkistukseen.

Entä aikooko Correctiv jotenkin sopia muiden faktantarkistuspalveluiden kanssa siitä, mitä kukin aikoo tarkistaa? Muutoinhan kaikki saattavat juosta aivan eri juttujen perässä, jolloin mikään niistä ei saa kahden faktantarkistajan tuomiota eikä siten näy koskaan Facebookin käyttäjille.

– Niin, en tiedä. Sitähän voisi jo pitää tavallaan puolueellisena, jos tällaista tietoa vaihdetaan etukäteen.

Tässä onkin Facebookin faktaprojektin suuri ongelma. Faktantarkistus on usein hidasta ja vaativaa työtä. Siinä ajassa, jossa kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookin järjestelmään, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.

Facebook yrittää pestä kasvojaan

Facebook on muutenkin ryhtynyt viimein toimenpiteisiin valeuutisten ja myös valeprofiilien suhteen. Yhtiö julkaisi huhtikuun alussa vinkkejä valeuutisten tunnistamiseen. Kymmenen kohdan ohjeistus on tupsahtanut käyttäjien uutisvirtaan toistaiseksi 14 eri maassa.

Yhtiö on kertonut, että valeuutiset näkyvät vastedes vähemmän käyttäjien uutisvirroissa.

Ranskassa Facebook on juuri presidentinvaalien alla sulkenut noin 30 000 valeprofiiliksi tunnistamaansa tiliä. Yhtiö katsoi näiden tilien jakavan spämmiä, misinformaatiota tai muuten petollista sisältöä.

Facebook on myös ostanut kokosivun mainoksia ranskalaisista ja saksalaisista sanomalehdistä levittääkseen samaa valeuutisten vastaista sanomaa.

Valheenpaljastaja tosin ihmettelee, mitä tekoa näillä ilmoituksilla on printtilehdissä – parempi kai olisi, että tietoa levitettäisiin siellä, missä valeuutisetkin menestyvät, eli Facebookissa.

Kyseessä lienee kasvojenpesukampanja. Facebook sai Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen huomattavan laajaa ja kärkevää kritiikkiä osallisuudestaan valeuutisten kasvualustana.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Moni uutinen on meilläkin propaganta mielessä tehty ja se kohdistetaan johon poliittiseen tavoiteeseen jättä mällä kertomatta muu vastaava.
Läntinen totuus näyttää olevan yhtä kaukana oikeasta totuudesta kuin idän tai lähi-idän totuus.
Se että USA sanoo jotai, ei tee uutisesta vielä totta! se nähtiin juuri armadan sijainnin ilmaisusta.
Myöskään Soten uutisoinnissa ei ole uutisoitu, että pakkoyhtiöitys jatkossa tarkoittaa sitä, että yhtiöt myydään! Tästäkin on vaettu. Samoin että Leikkaukset köyhiltä, kestävyysvaje, on etumaksua hävittäjäostoon jonka köyhät näköjään maksaa! Venäjän vakoilulla pelotelaan, Muiden vakoilulla ei ole mitään väljä. Melkein päin vastoin, Windows vakoilusta vaietaan ja vaiennetaan!
Tällainen ei ole Demokratiaa! Se on Diktaduuria tai Fasismia!

Lähettänyt käyttäjä

Kuka on se joka tietää mikä uutinen on faktaa ja mikä fiktiota? Esim. Syyrian väitetty kaasuisku? Eikös USA jo uutisoinnut ennen kuin isku oli tapahtunut, että Syyria teki ja kaasua oli! Eihän sitä ole vieläkään todisteellisesti uutisoitu kuka teki ja mitä. Suomen uutiset ja lännen media on senkin jo kertoneet tiettynä totuutena?
Jos joku alkaa kontrolloida "valeuutisia", kuka ja missä olisi se PUOLUEETON taho? Jonkun mielipide ei ole totuus!

Lähettänyt käyttäjä

Valitettavasti Poynter-instituutio ei ole totuuden ja faktan varmistaja. Kukaan muukaan ei ole. Siksi poliittisesti vakuuttunut taho ei myöskään, ehkei koskaan, ole luotettava taho totuudentorvien valinnassa.

Yleisöä voi yrittää hämätä sanoilla kuten julkilausuma, instituutio, jäsenyys ja allekirjoitus, vaikka kyseessä ei olekaan viranomainen. Kannattaisi jo nyt, mikäli ongelma tuntuu uudelta, suhtautua kriittisesti epärehellisiin faktantarkistajiin.

Lähettänyt käyttäjä

"Facebookin faktantarkistus ei toimi"
Eiköhän ongelma ole jo siinä kun oletetaan että tuottoa hakevan kapitalistisesti organisoidun yrityksen pitäisi olla luotettava lähde yhtään millekään. Facebookin "faktantarkistuksen" ei ole tarkoituskaan toimia faktojen eduksi, vaan facebookin omistajien tuottojen eduksi, mikä se sitten sillä hetkellä sattuukaan olemaan.

Lähettänyt käyttäjä

Noita valeuutisia levitetään linkkien, upotetun median ja uudelleenpostausten kautta. Tätä kautta voitaisiin helposti tieto valheellisuudesta lisätä jokaiseen postaukseen asiasta, koska Facebookilla nyt kuitenkin on tieto kaikista postauksista ja viesteistä ja niiden sisältämistä viittauksista. Lisäksi sivusto voisi helposti halutessaan lisätä kriteerit, joilla toistuvasti valheellista tietoa levittävät lähteet (käyttäjät, ryhmät, ulkopuoliset sivustot ja tilit, jne.) voitaisiin automaattisesti merkitä epäluotettaviksi viestien lukemisen ja niihin viittaamisen yhteydessä.

Toisaalta huhujen levittäminen ja absoluuttinen minimi niiden estämisessä on varmasti paljon tuottoisampaa.

Lähettänyt käyttäjä

Valeuutisia tehtaillaan myös siksi, että oikeisiin uutisiin ei luotettaisi. Näyttää toimivan, kuten joistakin edeltävistä kommenteista voi päätellä.

Todella vaarallista, jos aletaan ajatella että kaikki mediat valehtelevat yhtä paljon.

Totuus on että mikään media ei ole virheetön mutta osa medioista toimii journalististen periaatteiden mukaan, osa taas ei, ja vielä yksi osa levittää suunnitelmallisesti disinformaatiota.

Media- ja digitaidot

  • Digitreenit 25: Roskaposti, pääkuva

    Digitreenit 25: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • kansikuva kännykkäkuvat-artikkeliin

    Digitreenit 24: Helpot vinkit kännykkäkuvien muokkaamiseen

    Kännykällä on helppo kuvata kun muistat muutaman vinkin

    Kuvia on kiva ottaa ja mukava jakaa. Älypuhelimissa on laadukkaat kamerat ja ne ovat aina mukana, joten kuvia tulee otettuakin. Muutamilla yksinkertaisilla muokkauksilla kuvista saa vielä parempia.

  • Digitreenit 23 Pääkuva, tekstillä Twitter

    Digitreenit 23: Twitter – osallistu rohkeasti

    Twitterissä on omat niksinsä.

    Twitter on yksi suurimmista sosiaalisista medioista. Se on ns. mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pikaisesti twiittien ihmeelliseen maailmaan.

  • Digitreenit 22 pääkuva

    Digitreenit 22: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Televisio, jossa koodia.

    Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä.

    Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • Pohjois-Korean Kim Jong-Un ja kenraalit.

    New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Instagram-kuvista tehty kollaasi

    Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Topeliuksen "sitaatti" lähdekritiikistä

    Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Sponsoroitu postaus Instagramissa

    Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Britannian EU-eroa kannattavan Leave-kampanjan bussi.

    Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediakompanssin kuvakoulun luokkakuva.

    Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • toimittaja katselee kuvia useilta rinnakkaisilta monitoreilta. Taustalla näkyy isoja ruutuja, joissa on kuvia verkkouutisista ja uutislähetyksistä

    Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Koulussa kuvataan tv-ohjelmaa

    Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • Tyttö makaa nurmikolla tablettitietokoneen kanssa.

    5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • graafinen kuva, jossa mm. tabletti, kännykkä, kuulokkeet ja näppäimistö

    Digitreenit 6: 5 vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.