Hyppää pääsisältöön
  • Ylen aluepäälliköt: Atte Jääskeläisellä täysi tuki journalismin kehittämiseen

    Ylen turkoosi logo logo,yhtiöilme,yleisradio

    Julkisessa keskustelussa Ylen työntekijöistä äänessä on ollut pieni vähemmistö

    Viime aikojen tapahtumat ovat piirtäneet vääristynyttä kuvaa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnasta. Julkisuudessa käytyä keskustelua ovat värittäneet tarkoitushakuiset vuodot. Tämä vahingoittaa suuresti sitä työtä, jota määrätietoisesti Atte Jääskeläisen johdolla toteutamme toimituksissamme ympäri Suomen.

    Tilanne hämmentää alueilla. Olemme kaukana nyt syntyneestä kuohunnasta. Me emme tunnista esitettyjä väitteitä. Pelon tunne ei hallitse arkeamme, emmekä itse johda pelolla.

    Julkisessa keskustelussa Ylen työntekijöistä äänessä on ollut pieni vähemmistö.

    Tiedämme, miten tärkeää on kiinnittää toimituksissa huomio myös niihin työntekijöihin, jotka jaksavat päivästä toiseen innostua ja kehittää Ylen journalismia yhteisesti sovittujen uudistusten mukaisesti.

    Tavoitteemme on luoda entistäkin toimivampi ja arvostavampi keskustelukulttuuri. Olemme sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja journalistisiin prosesseihin. Pääsääntöisesti tämä todella ymmärretään toimituksissa.

    Atte Jääskeläinen on joutunut kohtuuttoman vyörytyksen kohteeksi. Päätoimittajan keskeisiin tehtäviin kuuluvat journalistiset linjaukset ja hän kantaa vastuun niistä. Tapa, jolla hän on kohdannut sekä sisäisen että julkisen arvostelun, on poikkeuksellista ja kunnioitusta herättävää.

    Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajan arvostusta lisää se, että hän on julkisesti myöntänyt virheensä ja on valmis kehittämään johtamista edelleen. On ilmiselvää, että sisäinen keskustelu uusista ratkaisuista on tarpeen.

    Uutis- ja ajankohtaistoimintaa johdetaan kokonaisuuksien kautta ja erittäin tarkkaan mietitään yhdessä journalismin laatua. Se tekee varmasti joillekin kipeää, ja osa kokee sen sensuuriksi.

    Atte Jääskeläisellä on Ylen aluepäälliköiden täysi tuki. Meidän kokemuksemme mukaan hän on näkemyksellinen johtaja, joka pystyy kehittämään Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä. Luotamme häneen.

    Avoimen journalismin puolesta,

    Yle Alueiden päälliköt
    Mari Kunttu-Kauppi, Yle Lounais-Suomi
    Eero Säily, Yle Lappi
    Sinikka Tuomi, Yle Pirkanmaa
    Hannele Haanpää-Holappa, Yle Pohjanmaa
    Marja Mäki-Kuhna, Yle Uusimaa
    Johanna Raatikainen, Yle Itä-Suomi
    Aki Karjalainen, Yle Pohjois-Suomi
    Päivi Kuisma, Yle Häme
    Pekka Autio, Yle Keski-Suomi
    Sari Lehtinen, Yle Kaakkois-Suomi
    Maria Saijets, Yle Sápmi
    Eero Hyvönen, Yle Suomi
    Noora Santavuori, Yle Suomi
    Kimmo Sarlin, Yle Suomi

    Pysyväislinkki
  • Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköiden avoin kirje

    Tietokone on pöydällä, käsi käyttää hiirtä Kuva: Yle/ Laura Mainiemi kioski,tietokone,yhtiösivu,yle,yleisradio

    Päättynyt viikko oli ikävä ja surullinen. Se oli ikävä koko Ylelle ja erityisesti meille Uutis- ja ajankohtaistoiminnan työntekijöille. Olemme tästä todella pahoillamme.

    Me Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköt tiedämme, että meillä on paljon töitä edessämme. Yhteistyötä pitää parantaa sekä luottamus ja työrauha palauttaa koko toimitukseen. Tähän käytämme nyt tarmomme seuraavina kuukausina.

    Meillä on erinomaiset työntekijät sekä valtavasti osaamista ja hienoa tekemistä. Olemme hypänneet viime vuosien aikana huiman harppauksen eteenpäin työtapojen ja sisältöjen kehittämisessä median murroksen mukana. Olemme monessa asiassa maailman kärkiluokkaa.

    Atte Jääskeläisen lähimpinä alaisina emme kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että jotkut ovat viime viikon yrittäneet murskata Ylen arvokasta työtä julkisella, pääosin Atte Jääskeläiseen kohdistetulla hyökkäyksellä. Se on epäreilua jokaista työntekijäämme ja heidän arvokasta työtään kohtaan.

    Tunnemme Jääskeläisen työn ja työtavat uskoaksemme paremmin kuin kukaan muu Ylessä. Meidän on täysin mahdotonta allekirjoittaa vihjauksia siitä, että Jääskeläisen nuoruuden lyhyt aika poliittisessa järjestössä vaikuttaisi hänen päätöksentekoonsa. Olemme myös itse saaneet havaita, että Atte Jääskeläiselle luotettavuus, reiluus ja riippumattomuus ovat hänen jokapäiväistä työtään ohjaavia asioita, eivät tyhjää puhetta. Jääskeläisellä on meidän täysi tukemme. Sananvapaus on myös sananvastuuta - juuri tuota sananvastuuta meidän pitää Jääskeläisen johdolla linjata myös jatkossa.

    Me Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa haluamme tehdä eettisesti kestävällä pohjalla olevaa, laadukasta journalismia. Tämän toteutumiseksi me päälliköt teemme jatkossa väsymättä työtä. Kaikki journalismin tekijät ja yleisöt ansaitsevat sen.

    Kukaan meistä ei pärjää yksin. Toisia arvostava, arvoihin nojaava ja luottamuksen ilmapiiriin rakentuva tiimityö vie meidät jatkossakin huipputuloksiin. Haluamme ratkoa ongelmia yhdessä, jotta me kaikki voimme tehdä arvokasta työtämme vankalla pohjalla. Tänä valemedian ja tosiasioiden halveksimisen aikana meidän yleläisten työlle on suurempi tarve kuin koskaan.

    Ystävällisin terveisin,

    Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköt
    Elina Ravantti, Maailma
    Jukka Niva, Ohjaamo
    Jyri Kataja-Rahko, Suomi
    Marjo Ahonen, Lähetys
    Mika Lavonen, Studio ja Kuva
    Mika Rahkonen, Kehitys
    Panu Pokkinen, Urheilu
    Riikka Venäläinen, Yhteiskunta

    Pysyväislinkki
  • Sisällön brändäys puhutti sometekijöitä

    Ylen Jenna Karas katsoo En Skoldag i virtual reality-videota, Saskia Oljelund, UR, esittelee Saskia Oljelund näyttää UR:n tekemää koulukiusaamis-videoita, VR-silmikko päässä Jenna Karas ur,virtuaalitodellisuus

    Chris Messina toi McLuhanin ajatukset välineestä ja viestistä alusta-aikakaudelle Chris Messinan diaesityksen kuva: Marshall McLuhanin luento 70-luvulta, sana televisio korvattuna sanalla messaging, ja sana program korvattuna sanalla bots Kuva: Nordvision / Ilmari Fabritius Chatbot,Chris Messina

    Verkko pursuaa virikkeitä sosiaalisen median tekijöille, eikä someammattilaisten seminaareistakaan pohjolassa suoranaista pulaa ole. Mutta tilaisuus vertailla ja punnita omaa työtä samalta arvopohjalta ja samoista julkisen palvelun tavoitteista käsin ponnistavan someammattilaisen kanssa on harvinaisempi ja arvokas. Näin kokivat Ylessä järjestettyyn sometekijöiden seminaariin saapuneet osallistujat SVT:stä, NRK:sta, DR:stä, UR:stä ja RUVista.

    Lars Damgaard Nielsen kertoi, että DR pestasi Snapchat-juontajan X Factor - ohjelmaa varten Lars Damgaard Nielsen, DR, kertoo yhtiön palkanneen Snapchat-juontajan X Factor -tuotantoon Kuva: Nordvision / Ilmari Fabritius snapchat, juontaja

    Yle järjesti tällä viikolla kaksipäiväisen seminaarin, jonka tavoite oli löytää keinoja, joilla yleisradioyhtiöt voivat vahvistaa brändiään sosiaalisessa mediassa samaan aikaan kun jatkuvasti kehittävät uusia kerronnan ja ilmaisun tapoja uusilla somealustoilla. Neliosainen seminaarisarja on Nordvisionin eli Pohjoisvision rahoittama.

    Ruotsin UR:n John Leck ja Karl Ericson esittelivät 360-videon koulukiusaamisesta (En skoldag i virtual reality).

    DR:n Mikkel Malmberg esitteli pian julkaistavan DR Nyheder -Messenger-botin. Norjan NRK:n Tonje Oliversen ja Silje Farestveit Wester kertoivat NRK TV:n sisältömarkkinoinnista Facebookissa. Uusien sarjojen esittely on jaksotettu neljään eri vaiheeseen: ennakkojuttu, lanseerausjulkaisu, aktivointijulkaisu ja koko kausi katsottavissa - julkaisu. Tanskan DR:n somepäällikkö Lars Damgaard Nielsen esitteli X Factor -sarjan saavutuksia Snapchatissa. Yhtiö oli palkannut päätoimisen Snapchat-juontajan tuottamaan kohdeyleisöä puhuttelevaa sisältöä ohjelman tuotantokauden ajaksi.

    Reuters Instituten tutkija Nic Newman puhui mediabrändien asemasta mobiilissa ja sosiaalisessa mediakäytössä. Reuters Institute tekee arvostetun kansainvälisen vertailututkimuksen, Digital News Reportin vuosittain 26 eri maassa. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa niistä yleisöistä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa tai uutis-aggregaattoreita sisällön kuluttamiseen, eivät itse asiassa kiinnitä huomiota siihen, mikä taho uutisen on julkaissut. Suomessa tilanne on parempi kuin muualla, meillä sentään kuusi kymmenestä kiinnittää mediabrändiin huomiota. Julkaisijan intressissä on huolehtia sisällön erottuvuudesta ja tunnistettavuudesta sosiaalisessa mediassa.

    Seuraavaksi Newmanilta ilmestyy tutkimusraportti notifikaatioista.

    Chatbot-asiantuntija, Uber-taksiyhtiön kehittäjäkokemuksen päällikkö Chris Messina kertoi, että brändien asiakaskokemus mobiilissa kehittyy pois sivuilla navigoinnista, enemmän keskustelevaan suuntaan. Mobiilin käyttökokemuksen kehitys vie kohti kaksisuuntaista vuorovaikutusta, mikä vaatii ihan omanlaistaan vuorovaikutusmuotoiluosaamista. Työpajassa osallistujat kehittelivät vaalineuvoja-botin ja Vallan linnakkeen tarinaan mukaan imaisevan botin aihiot.

    Kuvat: Nordvision/Ilmari Fabritius

    Pysyväislinkki
  • Petri Home: Yle AR herättää joulukalenterin kuvat eloon

    Silmälasipäinen mies nauraa lähikuvassa, taustalla toimiston sohvaryhmä. Kuva: Yle/Marja Niemi petri home

    Lisätty todellisuus (Augmented reality, AR) ja virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) ovat tämän hetken kuumia ja kiinnostavia aiheita sekä yleisessä keskustelussa että myös media-alalla.

    Virtuaalitodellisuudessa käyttäjä uppoutuu kokonaan digitaaliseen ympäristöön, kun taas lisätyn todellisuuden avulla tuodaan digitaalisia elementtejä arkimaailmaan.

    Koko VR/AR-alasta on povattu mm. investointipankki Goldman-Sachsin mukaan 80 miljardin dollarin liiketoimintaa vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä ala ja sen hyödyntämismahdollisuudet ovat kuitenkin vasta idullaan ja suhteellisen pienen etujoukon temmellyskenttää.

    Paljon muutakin kuin Pokemoneja

    Vaikka yleisessä keskustelussa VR- ja AR-mielleyhtymät vievät kohti pelialaa vaikkapa Pokemon GO:n esimerkin siivittämänä, on hyödyntämisen mahdollisuudet paljon tätä laajemmat.

    Kiinnostavia sovellusalueita ovat mm. rakennus- ja kiinteistöala, sosiaali- ja terveyssektori, matkailu sekä oppiminen. Lisätty todellisuus on todennäköisesti vielä virtuaalitodellisuutta nopeammin hyödynnettävissä, ja jo nyt tarjolla on useita mobiililaitteissa toimivia sovelluksia tämän tueksi.

    Miksi Yle on kiinnostunut VR:stä ja AR:stä?

    Kyseessä on uusi teknologia, joka muuttaa tapaamme kertoa ja kokea tarinoita. Vaikka onkin epävarmaa, mullistaako virtuaalitodellisuus tai lisätty todellisuus koko media-alaa ja millä aikataululla, haluamme olla eturivissä testaamassa näitä uusia mahdollisuuksia nopeiden kokeilujen kautta. Kokeilujen myötä kehitämme ja jaamme omaa osaamistamme. Ymmärrämme myös paremmin millaisia kokemuksia voimme niiden avulla suomalaisille tarjota.

    Olemmekin tänä vuonna toteuttaneet Ylessä useita VR- ja AR-pilotteja uutis- ja ajankohtaisjournalismista Yle Visiitti -vierailukierroksiin ja arkistoaineiston uudenlaisesta hyödyntämisestä työympäristön suunnitteluun. Olemme saaneet paljon oppia siitä, mitä nämä uudet teknologiat mahdollistavat ja edellyttävät tuotannon, tarinankerronnan tai käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.

    Buu-klubben pilottina

    Yksi konkreettinen tulos kokeiluista on lisätyn todellisuuden applikaatio Yle AR, jonka avulla voidaan tuoda digitaalisia sisältöjä osaksi arkiympäristöä. Ensimmäisenä tätä hyödynnetään Buu-klubbenin joulukalenterissa, jossa joka luukusta avautuu yllätyksellistä lisäsisältöä Yle AR -sovelluksen kautta ja kalenterin kuvat heräävät eloon. Applikaatio toimii iOS- ja Android-laitteissa, ja sen voi ladata ilmaiseksi App Storesta tai Google Playsta 30.11. alkaen.

    Jatkoa on luvassa: ensi vuoden aikana teemme lisää kokeiluja lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden piirissä. Pysy siis kuulolla ja seuraa Yle Beta -sivustoa, niin saat tietoa tulevaisuuden mediakokemuksia luotaavista piloteistamme.

    Petri Home, kehityspäällikkö, Yle

    Pysyväislinkki
  • Linnea Parkkonen: Potkulautaileva pupu ja puhetta teknologiasta

    Lentäviä autoja, virtuaalitodellisuutta, tekoälyä sekä älypuhelinta, nettiä ja bottia…

    Kukapa ei olisi miettinyt huomista, tulevaa vuotta tai seuraavaa vuosikymmentä. Miltä maailma näyttää meidän jälkeemme? Mitä ehtii vielä tapahtua meidän aikanamme? Ja mitä kaikkea jo nyt tapahtuu, mistä emme tiedä? Mikä on tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan? Tai onko olemassa jotain, joka voisi ottaa sen meiltä pois?

    Keksinnöt ovat muokanneet ihmisen elämää ja jättäneet jälkensä historiaan aivan aikojen alusta – oli kyseessä sitten tulenteko, painovoima, ensimmäinen lentokone tai avaruusmatkailu. Teknologiasta on tullut arkipäivää, monelle jopa riippuvuus. Vahvoine vaikutuksineen se herättää kuitenkin paljon kysymyksiä.

    Mutta minkälaisia kysymyksiä? Mitä ajatuksia ihmisillä on teknologiasta ja tulevaisuudesta?

    Päätimme kysyä! Olen harjoittelijana Ylen Teknologia ja kehitys -osastolla ja lähdin hakemaan ihmisten teknologia-kysymyksiä ja ajatuksia Helsingin keskustasta. Sonnustauduin tiedonkeruuretkelleni eräänä syksyisenä päivänä 2016 sähköpotkulaudalla hurjastelevaksi Tek-no-bunny -pupuksi. Voit katsoa haastattelujani myös oheiselta viedolta.

    Vastaantulijat nostivat esiin monia ilmiöitä ja uskomuksia. Puhuimme itseohjautuvista autoista, sormenjälkien tunnistuksesta, näyttötekniikasta, puettavasta teknologiasta, älypuhelimien kehittymisestä, virtuaalitodellisuudesta ja jopa tuotteiden pilaantumista seuraavista jääkaapeista.

    Esille tuotiin myös laitteiden lyhyet elinkaaret, ympäristön vaurioitumisen pelko, teknologiariippuvuus ja sirulliset ihmiset.

    Tulevaisuudeksi povattiin Paluu tulevaisuudesta elokuvasta tuttua leijulautaa ja älypuhelimesta aivojen verkkokalvoille ohjautuvia viestejä. Monet sanoivat, että mitä vain voi tapahtua. Toiset taas eivät uskoneet lentäviin autoihin, aikamatkustukseen tai teleporttaukseen. Rajansa skifiydelläkin, kai?

    Potkulautailevan pupun tehtävänä olikin selvittää rehelliset mielipiteet – ja saada osakseen myös paljon huvittuneita katseita!

    Ihmiset epäilivät, kannattivat ja ylistivät teknologiaa. Monet olivat avoimia muutokselle, toiset varautuneempia. Kaikki tämä lienee normaalia. Mitä tulee tulevaisuuteen, me kaikki jaamme sen yhdessä. Ja teknologia voi joko ohjata meitä eteenpäin tai vetää solmuun.

    Palatessani takaisin Yleen oli vastaanotto osastollamme innokas. Kaikki halusivat kuulla, mitä ne jalankulkijat olivat mieltä potkulautailevan pupun tuomasta teknologian sanomasta. Insinööritovereiden toiveena olikin tieto siitä, mitkä keksinnöt nousevat pinnalle. Heillä kun oli jo valmiiksi piirretty mappi, joka havainnollistaa tulevaisuuden ilmiöitä, sillä haluaahan iso mediatalo pysyä kartalla, mitä tulevaisuuden mediankäyttötapoihin tulee. Oltiinko siis menty ihan metsään?

    No, ei oltu. Sain vahvistaa insinöörikollegoille, että Ylen teknologian kehitys on matkalla samaan suuntaan kuin kansan ajatukset ja toiveet. Ehkä vain leijulauta puuttuu?

    Linnea Parkkonen, harjoittelija Ylen Teknologia ja kehitys -osastolla

    Pysyväislinkki