Arkkitehdit Wivi Lönn ja Otto-Iivari Meurman kertoivat vuonna 1961 tv-kameralle 1900-luvun alun arkkitehtuurista Helsingissä. Kuulemme esimerkiksi, miten Bertel Jung ja Eliel Saarinen kaavailivat pikaraitioteitä, lähiöjunaa, liikekeskusta Töölönlahdelle ja rautatieasemaa Pasilaan.
Wivi Lönn (1872–1966) kuvaa "vasta-alkajien työksi" Suomen paviljonkia, jonka Armas Lindgren, Eliel Saarinen ja Herman Gesellius suunnittelivat Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900.
Lönn osallistui Lindgrenin (1874–1929) kanssa Uuden ylioppilastalon (1912) ja Tallinnan Estonia-teatterin (1913) suunnitteluun. Viimemainittu oli jäädä tekemättä: kilpailutyö saatiin ajurilla postikonttoriin vasta sulkemisaikaan.
Otto-Iivari Meurman(1890–1994) puolestaan kertoo Helsingin asemakaavasta. Kaupungin ensimmäisen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung (1872-1946) laati ensimmäisen yleiskaavan vuosina 1911-12. Sen arvio vuoden 1940 asukasluvusta oli varsin osuva: kun Helsingissä vuonna 1911 oli 130 000 asukasta, Jung arvioi määrän kasvavan 30 vuodessa 312 tuhanteen (oikea luku oli 317 000).
Jungin ja Eliel Saarisen (1873-1950) vuonna 1918 julkaisemassa Suur-Helsingin asemakaavassa puuhattiin uutta liikekeskusta Töölönlahden paikalle ja aseman siirtoa Pasilaan.
Jungin ja Saarisen visioon sisältyi myös kaupungin soluttainen hajauttaminen lähiöiksi. Julkista liikennettä hoitaisivat pikaraitiovaunut sekä lähiöitä kiertävä rautatie.